Jarkko Nieminen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. maaliskuuta 2010 kello 17.20 käyttäjän Northern Lights (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarkko Nieminen
[[Tiedosto:Jarkko Nieminen|250px|]]
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Masku [1]
Kansalaisuus  Suomi
Tennispelaaja
Pituus 185 cm
Paino 78 kg
Kätisyys vasen
Ammattilaisena –
Palkintorahat 7 743 345 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 13. (10.7.2006)
Turnausvoittoja kaksinpeli: 1
nelinpeli: 1
Voitot/tappiot 408–348
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2008)
Ranskan avoimet 4. kierros (2003)
Wimbledon puolivälierät (2006)
Yhdysvaltain avoimet puolivälierät (2005)
Nelinpeli
Voitot/tappiot 151–193
Aiheesta muualla
ITF
ATP

Jarkko Kalervo Nieminen (s. 23. heinäkuuta 1981 Masku) on suomalainen tennispelaaja.[2] Parhaimmillaan hän on sijoittunut ATP-maailmanlistalla sijalle 13 heinäkuussa 2006. Hän on voittanut yhden ATP-turnauksen sekä kaksinpelissä että nelinpelissä.[3] Grand Slam -turnauksissa hän on kaksinpelissä kolme kertaa selviytynyt puolivälieriin ja nelinpelissä kerran välieriin.[4]

Nieminen on korkeimmalle koskaan rankattu suomalainen tennispelaaja ja ainoa ATP-kaksinpeliturnauksen voittanut suomalainen.[5]

Ura

Lapsuus ja junioriura (–1999)

Nieminen aloitti tenniksen 3-vuotiaana lyömällä pehmopalloa olohuoneen seinään.[6] Kouluaikoinaan hän harjoitteli Impivaaran tenniskeskuksessa Matti Hangasluoman tenniskoulussa,[7] sekä pelasi vanhempiensa vetämissä tenniskerhoissa.[7][8] Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hän voitti 11-vuotiaana.[9] Nieminen aloitti 15-vuotiaana yhteistyön Henrik Johansénin kanssa.[10] Hän pelasi 15-, 16- ja 17-vuotiaana kolme kertaa miesten Suomen mestaruuskilpailujen loppuottelussa.[9]

Nieminen selviytyi vuoden 1999 Wimbledonin poikien nelinpelin loppuotteluun parinsa Todor Enevin kanssa.[11] Tampere Openissa hän selviytyi ATP-haastajaturnauksen välieriin.[4] Syyskuussa 1999 hän voitti Yhdysvaltain avoimissa poikien kaksinpelin lyömällä loppuottelussa Kristian Plessin lukemin 6–7, 6–3, 6–4.[11] Syyskuun lopulla hän teki Davis Cup -debyyttinsä maailmanlohkon karsinnoissa Suomen ja Italian välisessä maaottelussa, jossa hän hävisi kaksinpelinsä Andrea Gaudenzia vastaan.[12] Hän oli vuoden 1999 junioreiden maailmanlistalla yhdeksäs.[3]

ATP-haastajaturnauksista ATP-kiertueelle (2000–2002)

Vuoden 2000 Nieminen kierteli ITF Futures ja ATP Challenger -turnauksia. Heinäkuussa Tampereen ATP-haastajaturnauksessa hän voitti nelinpelin Ville Liukon kanssa ja selviytyi kaksinpelissä välieriin.[4] Marraskuussa 2000 Nieminen pääsi lucky loserina uransa ensimmäiseen ATP-kaksinpeliturnaukseen Tukholman avoimiin, mutta hävisi ensimmäisellä kierroksella Jonas Björkmanille.[13]

Helmikuussa 2001 hän voitti ensimmäisen ATP-haastajaturnauksensa Wolfsburgissa. Hän voitti vielä vuoden 2001 aikana Tampereen, Cordoban ja Maian ATP-haastajaturnaukset.[4] Tukholman avoimiin 2001 Nieminen pääsi karsintojen kautta. Turnauksen puolivälierissä hän voitti Thomas Johanssonin ja välierissä Thomas Enqvistin, mutta hävisi loppuottelun Sjeng Schalkenille lukemin 6–3, 3–6, 3–6, 6–4, 3–6.[14]

Australian avoimissa 2002 Nieminen osallistui uransa ensimmäiseen Grand Slam -turnaukseen. Hän hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa Pete Samprasille. Huhtikuussa Estorilin ATP-turnauksessa hän selviytyi loppuotteluun voittamalla puolivälierissä entisen maailmanlistan ykkösen Marat Safinin ja välierissä Fernando Meligenin, mutta hävisi loppuottelun David Nalbandianille. Kolme viikkoa myöhemmin Mallorcan ATP-turnauksessa hän taas voitti puolivälierissä Dominik Hrbatýn ja välierissä Mariano Zabaletan, mutta hävisi loppuottelun Gastón Gaudiolle.[4] Turnauksen jälkeen Nieminen nousi ATP-maailmanlistalla sijalle 43, jolloin hänestä tuli kaikkien aikojen korkeimmalle rankattu suomalaispelaaja.[5][15] Ranskan avoimissa 2002 hän voitti ensimmäisellä kierroksella Nicolás Lapentin ja toisella Amir Hadadin, mutta hävisi kolmannella kierroksella Tommy Haasille. Loppuvuoden aikana hän selviytyi Wimbledonissa toiselle kierrokselle ja voitti Tampereen ja Helsingin ATP-haastajaturnaukset.[4]

Valmentajanvaihdos ja rannemurtuma (2003–2004)

Australian avoimissa 2003 Nieminen voitti ensimmäisellä kierroksella Nikolai Davydenkon ja toisella Jevgeni Kafelnikovin, mutta hävisi kolmannella kierroksella Guillermo Corialle. Australian avointen jälkeen hän pelasi Milanon ATP-turnauksen välierissä. Münchenin ATP-turnauksessa hän selviytyi loppuotteluun, mutta hävisi sen Roger Federerille. Ranskan avoimissa hän voitti kolmannella kierroksella Victor Hănescun, mutta hävisi neljännellä kierroksella Fernando Gonzálezille. Wimbledonissa hän hävisi kolmannella kierroksella Olivier Rochusille.[4] Heinäkuun lopulla Nieminen lopetti seitsemän vuotta kestäneen yhteistyön Henrik Johansénin kanssa, ja hänen uudeksi valmentajakseen tuli Fredrik Rosengren.[16] Yhdysvaltain avoimissa Nieminen hävisi toisella kierroksella David Nalbandianille. Bangkokin ATP-turnauksen puolivälierissä hän voitti entisen maailmanlistan ykkösen Carlos Moyàn, mutta hävisi välierissä Taylor Dentille.[4]

Tammikuussa 2004 Nieminen selviytyi välieriin Adelaiden ATP-turnauksessa, mutta Australian avoimissa hän putosi jo toisella kierroksella. Maaliskuussa hän pelasi Dubain ATP-turnauksen välierissä.[4] Monte Carlo Masters -turnauksen avauskierroksella Nieminen kaatui oikean ranteensa päälle saaden luunmurtuman.[17] Nieminen palasi takaisin kentille heinäkuun alussa Båstadin ATP-turnauksessa.[18] Osallistuessaan Ateenan olympialaisiin Nieminen ei ollut täysin palautunut rannevammastaan ja putosi jo toisella kierroksella.[19] Yhdysvaltain avoimista Nieminen tippui ensimmäisellä kierroksella. Pekingin ATP-turnauksessa hän hävisi välierissä. Lokakuun lopulla Niemisen ja hänen valmentajansa Fredrik Rosengrenin yhteistyö päättyi.[20]

Nousu uran huipulle (2005–2006)

Tammikuussa 2005 Nieminen joutui luovuttamaan Australian avointen kolmannella kierroksella ottelunsa Roger Federerille vatsalihasten kipeydyttyä.[21] Huhtikuussa Nieminen pääsi Münchenin ATP-turnauksen välieriin. Ranskan avoimissa hän voitti maailmanlistan seitsemänneksi sijoitetun Andre Agassin, mutta hävisi toisella kierroksella Igor Andrejeville. Touko-kesäkuun vaihteessa hän voitti Prostějovin ATP-haastajaturnauksen. Wimbledonissa Nieminen hävisi ensimmäisellä kierroksella Tim Henmanille viidessä erässä. Hän pääsi välieriin Stuttgartin ATP-turnauksessa. Yhdysvaltain avoimissa hän selviytyi puolivälieriin saakka voitettuaan kolmannella kierroksellla Maks Mirnyn ja neljännellä kierroksella Fernando Verdascon. Puolivälierissä hän hävisi Lleyton Hewittille viidessä erässä lukemin 6–2, 1–6, 6–3, 3–6, 1–6. Syksyllä hän pelasi vielä Bangkokin ja Tokion ATP-turnausten välierissä.[4]

Uransa ensimmäisen ATP-turnauksen Nieminen voitti 14. tammikuuta 2006 Aucklandissa. Loppuottelussa hän voitti kroatialaisen Mario Ančićin.[4] Voitto oli kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaisen tennispelaajan saavuttama ATP-turnausvoitto kaksinpelissä.[5] Kevään aikana Nieminen selviytyi Rotterdamin ja Münchenin ATP-turnausten välieriin ja Indian Wells Masters -turnauksen puolivälieriin.[4] Ranskan avoimissa Nieminen oli sijoitettu 16. sijalle. Ensimmäisellä kierroksella hän joutui kuitenkin luovuttamaan kolmannessa erässä vatsavaivojen takia kesken ottelun Raemon Sluiteria vastaan.[22] Nieminen pääsi puolivälieriin Wimbledonin turnauksessa niukalla voitolla Dmitri Tursunovista lukemin 7–5, 6–4, 6–7(2), 6–7(6), 9–7. Puolivälierissä Nieminen hävisi Rafael Nadalille suoraan kolmessa erässä pistein 6–3, 6–4, 6–4.[4] Hän saavutti uransa korkeimman ATP-maailmanlistan sijoituksensa 10. heinäkuuta noustuaan ATP-maailmanlistalla 13:nneksi.[3] Wimbledonin jälkeisellä viikolla hän pääsi Båstadin ATP-turnauksen välieriin. Elokuussa hän pelasi Canada Masters -turnauksen puolivälierissä. Tukholman avoimissa Nieminen pääsi loppuotteluun, mutta hävisi James Blakelle suoraan kahdessa erässä. Loka-marraskuun vaihteessa hän selviytyi vielä Paris Masters -turnauksen puolivälieriin.[4]

Tasaista peliä ATP-kiertueella (2007–2008)

Jarkko Nieminen Yhdysvaltain avoimissa 2009.

Nieminen tippui toisella kierroksella Australian avoimissa 2007. Marseillen ATP-turnauksessa hän pelasi välierissä. Ranskan avoimissa 2007 Nieminen hävisi Lleyton Hewittille kolmennella kierroksella. Kesäkuussa hän selviytyi Hallen ATP-turnauksen välieriin. Hän tippui Wimbledonista kolmannella kierroksella hävittyään Mihail Južnyille. Syyskuussa 2007 Mumbain ATP-turnauksessa Nieminen voitti ensimmäisen nelinpelin ATP-turnauksensa. Hänen parinaan pelasi ruotsalainen Robert Lindstedt. Lokakuussa Baselin ATP-turnauksessa hän voitti puolivälierissä Fernando Gonzálezin. Loppuottelussa hän hävisi Roger Federerille.[4]

Tammikuussa 2008 Nieminen selviytyi Aucklandin ATP-turnauksen loppuotteluun, mutta hävisi loppuottelun Michaël Llodralle. Australian avoimissa hän selviytyi kolmannen kerran Grand Slam -turnauksen puolivälieriin voitettuaan neljännellä kierroksella Philipp Kohlschreiberin. Puolivälierissä hän hävisi Rafael Nadalille lukemin 5–7, 3–6, 1–6.[4] Kevättalvella Nieminen sairastui sitkeään virustautiin. Yli kolmen vuoden ajan ilman valmentajaa pelannut Nieminen palkkasi valmentajakseen Joakim Nyströmin.[23] Ranskan avoimissa 2008 Nieminen hävisi kolmannella kierroksella Rafael Nadalille ja Wimbledonissa 2008 toisella kierroksella Marin Čilićille.[4] Pekingin olympialaisissa hän putosi jo ensimmäisellä kierroksella hävittyään Thomas Johanssonille.[24] Yhdysvaltain avoimissa Nieminen hävisi Fernando Gonzálezille kolmannella kierroksella. Tukholman avoimissa hän selviytyi välieriin.

Ranneleikkaus ja paluu tenniskentille (2009–2010)

Tammikuussa 2009 Nieminen selviytyi Sydneyn ATP-turnauksen loppuotteluun.[4] Jo-Wilfried Tsonga luovutti puolivälieräottelun selkävaivojen takia.[25] Välierissä Nieminen voitti silloisen maailmanlistan kolmosen Novak Đokovićin 6–4, 7–6[26], mutta hävisi loppuottelun David Nalbandianille.[4] Huhtikuussa 2009 hän lopetti yhteistyön valmentajansa Joakim Nyströmin kanssa.[27] Tunisin ATP-haastajaturnauksen välierissä hän loukkasi oikean ranteensa, jossa diagnosoitiin myöhemmin jänteen tukikalvon repeämä.[4][28] Toukokuussa hän oli ranneleikkauksessa, josta toivuttuaan hän palasi tenniskentille elokuussa 2009.[29][30] Marraskuussa hän voitti ATP-haastajaturnauksen Jerseyssä.[4]

Australian avoimissa 2010 Nieminen voitti ensimmäisellä kierroksella Nick Lindahlin suoraan kolmessa erässä.[31] Toisella kierroksella Nieminen kohtasi Florent Serran, mutta hävisi hänelle viiden erän kamppailun.[32] Australian avointen nelinpelissä Nieminen pääsi välieriin parinsa Michael Kohlmannin kanssa. Hänestä tuli ensimmäinen Grand Slam -turnauksen välierissä pelannut suomalainen.[33] Helmikuun lopulla Nieminen selviytyi välieriin Delray Beachin ATP-turnauksessa.[34]

Pelityyli

” Jarkolla on uskomattoman hyvä rystylyönti, se on hänen vahvin aseensa. Hän lyö sen mielettömällä voimalla, ja ajoitus on täydellinen. ”

– Roger Federer[35]

Vasenkätinen Nieminen pelaa kahden käden rystyllä[36] ja hänen vahvuuksiinsa kuuluu vahva peruspeli,[37] heikkouksiin taas varsinkin kakkossyöttö.[38][39]

Yksityiselämä

Niemisen isä on Kauko ja äiti Leena.[3] Nieminen kirjoitti ylioppilaaksi Aurajoen lukiosta keväällä 2001.[10] Hän avioitui sulkapalloilija Anu Niemisen (o.s. Weckström) kanssa kesäkuussa 2005.[40] Varusmiespalveluksensa Nieminen aloitti marraskuussa 2007 ja suoritti sen puolessa vuodessa Lahden urheilukoulussa.[41] Puolustusvoimat valitsi Niemisen vuoden 2008 varusmiesurheilijaksi.[42] Niemisen isosisko Anna-Riikka Carlson, joka toimii Avain-kustantamon kustannustoimittajana, [43]kirjoitti veljensä kertomusten pohjalta kirjan Pelaamisen lumo, joka julkaistiin 13. toukokuuta 2009.[44][45]

Vuonna 2002 Nieminen perusti maskulaisen Jarkko Nieminen Oy:n.[46] Nieminen kasvattaa ansaitsemillaan peli- ja sponsorituloilla yrityksen liikevaihtoa,[47] mikä ylitti viiden miljoonan rajan vuonna 2008.[48]

Tilastot

Loppuottelut kaksinpelissä

Voitot (1)

Nro Pvm Turnaus Paikka Kenttä Vastustaja Tulos
1. 9.1.2006 Heineken Open Auckland, Australia kova Kroatia Mario Ančić 6–2, 6–2

Tappiot (8)

Nro Pvm Turnaus Paikka Kenttä Vastustaja Tulos
1. 22.10.2001 Stockholm Open Tukholma, Ruotsi kova Alankomaat Sjeng Schalken 6–3, 3–6, 3–6, 6–4, 3–6
2. 8.4.2002 Estoril Open Estoril, Portugali massa Argentiina David Nalbandian 4–6, 6–7(5)
3. 29.4.2002 Valencia Open Mallorca, Espanja massa Argentiina Gastón Gaudio 2–6, 3–6
4. 28.4.2003 BMW Open München, Saksa massa Sveitsi Roger Federer 1–6, 4–6
5. 9.10.2006 Stockholm Open Tukholma, Ruotsi kova Yhdysvallat James Blake 4–6, 2–6
6. 22.10.2007 Davidoff Swiss Indoors Basel, Sveitsi kova Sveitsi Roger Federer 3–6, 4–6
7. 31.12.2007 Brisbane International Adelaide, Australia kova Ranska Michaël Llodra 3–6, 4–6
8. 12.1.2009 Medibank International Sydney, Australia kova Argentiina David Nalbandian 3–6, 7–6(9), 2–6

Loppuottelut nelinpelissä

Voitot (1)

Nro Pvm Turnaus Paikka Kenttä Pari Vastustaja Tulos
1. 24.9.2007 Kingfisher Airlines Tennis Open Mumbai, Intia kova Ruotsi Robert Lindstedt Intia Rohan Bopanna
Pakistan Aisam-ul-Haq Qureshi 		7–6(3), 7–6(5)

Tappiot (2)

Nro Pvm Turnaus Paikka Kenttä Pari Vastustaja Tulos
1. 22.9.2003 Thailand Open Bangkok, Thaimaa kova Australia Andrew Kratzmann Israel Jonathan Erlich
Israel Andy Ram 		3–6, 6–7(4)
2. 9.2.2009 SAP Open San José, Yhdysvallat kova Intia Rohan Bopanna Saksa Tommy Haas
Tšekki Radek Štěpánek 		2–6, 3–6

Kaksinpelimenestys vuosittain

Turnaus 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Australian avoimet - 1. kierros 3. kierros 2. kierros 3. kierros 3. kierros 2. kierros puolivälierät 1. kierros 2. kierros
Ranskan avoimet - 3. kierros 4. kierros - 2. kierros 1. kierros 3. kierros 3. kierros - -
Wimbledon - 2. kierros 3. kierros - 1. kierros puolivälierät 3. kierros 2. kierros - -
Yhdysvaltain avoimet - 1. kierros 2. kierros 1. kierros puolivälierät 1. kierros 1. kierros 3. kierros 2. kierros -
ATP-loppuottelut 1 2 1 - - 1 1 1 1 -
ATP-turnausvoitot - - - - - 1 - - - -
ATP-haastajaturnausvoitot 4 2 - - 1 - - - 1 -
Kauden päätösranking 61 40 36 77 28 15 27 37 88 -

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b ATP:n kotisivutView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Siukonen, Markku: Itsenäisen Suomen urheilusankareita, s. 308. Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-055-1.
  3. ↑ a b c d Jarkko Nieminen - Profile atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 16.11.2009. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Jarkko Nieminen - Playing activity atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 16.11.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Jarkko Nieminen MTV3.fi. MTV Oy. Viitattu 2.12.2009.
  6. ↑ Saxell, Susanna: Tenniksen pelaamisen ilo vantaanlauri.fi. 29.10.2009. Vantaan seurakunnat. Viitattu 21.2.2010.
  7. ↑ a b Nieminen, s. 46
  8. ↑ Nieminen, s. 23–24
  9. ↑ a b Nieminen, s. 84
  10. ↑ a b Suhonen, Pete: Jarkko Nieminen. City, 2002, nro 9. Janton Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.12.2009.
  11. ↑ a b Nieminen, Jarkko (FIN) - Activity ITF Juniors. ITF. Viitattu 16.11.2009. (englanniksi)
  12. ↑ Jarkko Nieminen daviscup.com. Davis Cup. Viitattu 16.11.2009. (englanniksi)
  13. ↑ If Stockholm Open 2000 atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  14. ↑ If Stockholm Open 2001 atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Jarkko Nieminen - Ranking History 2002 atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 2.12.2009. (englanniksi)
  16. ↑ Jarkko Nieminen hakee uutta kipinää valmennuspuolelta MTV3.fi. 15.7.2003. MTV Oy. Viitattu 16.11.2009.
  17. ↑ Niemisellä rannemurtuma, paluu ehkä kesäkuussa MTV3.fi. 20.4.2004. MTV Oy. Viitattu 21.2.2010.
  18. ↑ Jarkko Niemisellä voitokas paluu MTV3.fi. 5.7.2004. MTV Oy. Viitattu 21.2.2010.
  19. ↑ Jarkko Nieminen Pekingin kisasivut. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 16.11.2009.
  20. ↑ Niemisen ja valmentajan yhteistyö päättyi tappioon MTV3.fi. 25.10.2004. MTV Oy. Viitattu 16.11.2009.
  21. ↑ Jarkko Nieminen: Federer osoitti miksi on ykkönen MTV3.fi. 1.10.2005. MTV Oy. Viitattu 16.11.2009.
  22. ↑ Nieminen luovutti avausottelunsa Ranskassa MTV3.fi. 29.5.2006. MTV Oy. Viitattu 18.2.2010.
  23. ↑ Jarkko Niemiselle ruotsalaisvalmentaja YLE Urheilu. 8.4.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.11.2009.
  24. ↑ Jarkko Niemisen pelit päättyivät HS.fi. 11.8.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 16.11.2009.
  25. ↑ Nieminen välieriin Sydneyssä - Djokovic vastaan MTV3.fi. 15.1.2009. MTV Oy. Viitattu 18.2.2010.
  26. ↑ Niemiselle sensaatiomainen voitto MTV3.fi. 16.1.2009. MTV Oy. Viitattu 18.2.2010.
  27. ↑ Jarkko Niemiselle voitto ilman valmentajaa HS.fi. 28.4.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 16.11.2009.
  28. ↑ Kyllönen, Tero: Jarkko Niemisen erilainen kesä YLE Ohjelmat. 1.9.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 21.2.2010.
  29. ↑ Rikman, Johanna: Niemisen kesässä kuntoutusta ja konsertteja YLE Urheilu. 13.5.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 13.5.2009.
  30. ↑ Nieminen haastaa Benneteaun Baselissa ilkka.fi. 1.11.2009. Ilkka-Yhtymä. Viitattu 16.11.2009.
  31. ↑ Jarkko Niemiselle riitti yksi peli tiistaina YLE Urheilu. 19.1.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 19.1.2010.
  32. ↑ Jarkko Nieminen hukkasi voiton avaimet ja putosi MTV3.fi. 20.01.2010. MTV Oy. Viitattu 20.1.2010.
  33. ↑ Jarkko Nieminen iski suomalaishistoriaa YLE Urheilu. 26.1.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 26.1.2010.
  34. ↑ Nieminen Delray Beachin välieriin YLE Urheilu. 27.2.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 27.2.2010.
  35. ↑ Nieminen, s. 106
  36. ↑ Nieminen, Jarkko (FIN) ITF Mens Circuit. ITF. Viitattu 9.2.2010. (englanniksi)
  37. ↑ Jarkko Nieminen uhkuu itseluottamusta MTV3.fi. 2.1.2007. MTV Oy. Viitattu 9.2.2010.
  38. ↑ Koskinen, Mikko: Avauskierroksen tappiot alkavat jo turhauttaa Jarkko Niemistä HS.fi. 24.2.2009. Sanoma News Oy. Viitattu 9.2.2010.
  39. ↑ Jarkko Nieminen uskoo uuteen nousuun iltasanomat.fi. 19.5.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 9.2.2010.
  40. ↑ Jarkko Nieminen ja Anu Weckström vihittiin iltasanomat.fi. 13.6.2005. Sanoma News Oy. Viitattu 2.12.2009.
  41. ↑ Kunnari, Timo: Nöyrä alokas iltalehti.fi. 6.11.2007. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 2.12.2009.
  42. ↑ Puolustusvoimat palkitsi Niemisen iltalehti.fi. 29.1.2009. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 2.12.2009.
  43. ↑ Parkkinen, Laura: Työkaluna tekstit, kohtalona kirjat plaza.fi. 2.3.2006. Plaza. Viitattu 17.1.2010.
  44. ↑ Jarkko Niemiseltä ei nälkä lopu ess.fi. 18.5.2009. Esan Kirjapaino Oy. Viitattu 17.1.2010.
  45. ↑ Niemisen kirja Pelaamisen lumo ilmestyi Tennisverkko. 13.5.2009. Suomen Tennisliitto. Viitattu 2.12.2009.
  46. ↑ Jarkko Nieminen Oy kauppalehti.fi. Kauppalehti Oy. Viitattu 25.2.2010.
  47. ↑ Vieno, Niina: Jarkko Nieminen Oy löi 1,4 miljoonan liikevaihdon kauppalehti.fi. 1.8.2007. Kauppalehti Oy. Viitattu 25.2.2010.
  48. ↑ Jarkko Nieminen Oy ylitti maagisen rajan kauppalehti.fi. 12.5.2009. Kauppalehti Oy. Viitattu 25.2.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jarkko Nieminen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jarkko_Nieminen&oldid=8107163”