Ero sivun ”Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
12 274 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 32: Rivi 32:
== Lähteet ==
== Lähteet ==


=== Kirjallisuus ===
⚫
{{viitteet|sarakkeet=sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==


* [https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/16299 Julkaistu Emil Schybergsonin kirjoittamissa Suomen Pankin juhlakirjoissa "Suomen Pankki 1811-1911, Finlands Bank 1811-1911". Helsinki 1914]. Viitattu 8.6.2022
* [https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/16299 Julkaistu Emil Schybergsonin kirjoittamissa Suomen Pankin juhlakirjoissa "Suomen Pankki 1811-1911, Finlands Bank 1811-1911". Helsinki 1914]. Viitattu 8.6.2022

=== Viitteet ===
⚫
{{viitteet|sarakkeet=sarakkeet}}


=== Kansalliskirjaston digitoitu aineisto ===
=== Kansalliskirjaston digitoitu aineisto ===

Versio 14. tammikuuta 2023 kello 22.05

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa
Suomen Pankin konttori Turussa Kristiinankadun ja Linnankadun kulmassa.
Suomen Pankin konttori Turussa Kristiinankadun ja Linnankadun kulmassa.
Perustettu 1811
Perustaja Aleksanteri I
Tyyppi Keskuspankki
Aiheesta muualla
Sivusto
Helsingin Aleksanterinkatu 16:ssa sijaitseva Sederholmin talo, jossa toimi Suomen Pankin pääkonttori vuosina 1819–1822.[1]
Helsingin Senaatintorin aukiolla sijaitseva Suomen senaatti, jossa Suomen Pankki toimi vuosien 1822–1883 välillä.
Reglamentti Waihetus, laina ja depositioni conttorille 30. joulukuuta 1811.

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa[2][3][4] tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori[5] oli Suomen pankin edeltäjä. Se perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 30. marraskuuta 1808 jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,[6][7] mistä alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 toimitetussa julistuksessa, mutta tätä koskien konttorista koskeva perustamispäätös annettiin vasta 12. joulukuuta 1811[8] keisarillisena reglementtinä.[9]

Historia

Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se perustettiin Turkuun elokuussa 1812[10], Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812 ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812, nimellä; vaihto,- laina ja talletuskonttori tai säätökonttori[11]. Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa.

Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti "Suomen Pankkina", kuitenkin vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai nykyisin tunnetun nimensä Suomen Pankki.

Suomen Pankkitoimi

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta[12]. Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.

Ruotsin pankkitoiminta esikuvana

Ruotsin valtionpankki oli Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuva. Toiseksi, pankki oli alkuaikojen toiminnassaan ja ammatillisesti Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin tosiasiallisista haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin valtakunnan tärkeimmissä kaupungeissa.

Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit

Turku toimi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Turusta pääkaupunki siirtyi Helsinkiin 8. elokuuta 1812. Siirron seurauksena valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Turusta Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa, jossa nykyään toimii Helsingin kaupunginmuseo, sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon jossa se toimi vuosina 1822–1883.

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. ↑ 427-428 (Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti) runeberg.org. Viitattu 18.10.2022.
  2. ↑ ”Suomen Pankki”, Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), s. 1118. Otava, 1937.
  3. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Suomen Pankki”, Historian suursanakirja, s. 498. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. ↑ Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa histdoc.net. Viitattu 27.5.2022.
  5. ↑ ”Pankki”, Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes, s. 177. Tietosanakirja Oy, 1915. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ 12.12.1911 Karjala no 288, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  7. ↑ 31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  8. ↑ Elina Pirinen: Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut Helsingin Sanomat. 6.6.1998. Viitattu 18.10.2022.
  9. ↑ Suomen pankki helda.helsinki.fi.
  10. ↑ 14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  11. ↑ Suomen Pankki: Historia Suomen Pankki. Viitattu 18.10.2022.
  12. ↑ Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 18.10.2022.

Kansalliskirjaston digitoitu aineisto

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waihetus-,_Laina-_ja_Depositioni-Contori_Suomen_Suuren-Ruhtinaanmaassa&oldid=21191847”