Ero sivun ”Örö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
poistettu artikkeliin Örön linnake siirretty osio Merkkaus: seulottavat |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| valtio = [[Suomi]] |
| valtio = [[Suomi]] |
||
}} |
}} |
||
'''Örö''' on [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Hiittinen|Hiittisten]] lounaispuolella sijaitseva |
'''Örö''' on [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Hiittinen|Hiittisten]] lounaispuolella sijaitseva [[saari]], joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin [[Dragsfjärd]]in kuntaan. Se on ollut [[Örön linnake|linnakkeena]] [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan ajasta]] lähtien. |
||
==Örön linnake== |
|||
Örö kuului niin sanottuun [[Pietari Suuren merilinnoitus|Pietari Suuren merilinnoitukseen]]. Linnoittaminen aloitettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Itsenäisyyden alusta saari on ollut osa Suomen meripuolustusta. Saarella oli raskas ja järeä patteri, jonka tykkikalustona oli mm. 2 kpl [[305/52 O]] -tykkiä ja [[152/45 C]], myöhemmin [[152/50 T]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Silvast | Nimeke = HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98| Vuosi = 1998| Luku = | Sivu = 16-28| Selite = Pietari Suuren merilinnoitus Hankoniemellä| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 952-90-5240-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref> Tämän lisäksi saaren toimintaan on kuulunut merivalvonta. Linnake osallistui sodan aikana [[Bengtskärin taistelu|taisteluun Bengtskäristä]] sekä tykkitulella että lähettämällä miehiä Bengtskäriin. |
|||
Örössä on aikaisemmin annettu varusmieskoulutusta, mutta [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] toiminta Örössä loppui pääosin vuonna 2005 ja saari on nykyisin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] hallinnassa. Örön linnakkeeseen kuului muun muassa rannikkosotilaskoti ja varuskuntakerho. |
|||
Saaressa on toimintakunnossa oleva, kolmesta tykistä koostuva [[130 TK]] -rannikkotykkipatteri. |
|||
== Saaren luonto == |
== Saaren luonto == |
||
| Rivi 36: | Rivi 29: | ||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
*Pakola, Johanna: ''Örön linnake''. 2. uud. painos. Merimaanikko, 2015. ISBN 978-952-68164-2-5. Ensimmäinen painos nimellä ''Örö : laidunmaasta linnakkeeksi'', Turun Sanomat, 2008. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 44: | Rivi 34: | ||
{{tynkä/Suomi}} |
{{tynkä/Suomi}} |
||
[[Luokka:Hiittinen]] |
[[Luokka:Hiittinen]] |
||
[[Luokka:Kemiönsaaren saaret]] |
[[Luokka:Kemiönsaaren saaret]] |
||
[[Luokka:Suomen varuskunnat]] |
|||
[[Luokka:Suomen rannikkolinnakkeet]] |
|||
Versio 14. elokuuta 2020 kello 23.03
Örön sataman infopiste
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Merialue | |
| Pinta-ala |
3,8 km² |
Örö on Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten lounaispuolella sijaitseva saari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin Dragsfjärdin kuntaan. Se on ollut linnakkeena Venäjän vallan ajasta lähtien.
Saaren luonto
Örö on matalalla vesialueella sijaitseva harjusaari. Sillä esiintyy runsaasti arvokkaita luontotyyppejä, kuten erikoisen luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä ja rantaniittyjä. Örössä on havaittu kaikkiaan 1 500 perhoslajia, joista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on yli sata. Se on tunnettu myös harvinaisten merenrantakasvien, kuten merijuolavehnän alalajin merivehnän (Elymus farctus ssp. boreoatlanticus) esiintymistä. Suomessa uhanalainen, rauhoitettu ja hyvin harvinainen merivehnä tunnettiin pitkään vain Öröstä. Muita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä putkilokasveja saarella ovat muun muassa hietaneilikka, hietikkosara, isokrassi, kangasajuruoho, lännenhanhikki, meriotakilokki ja rantakaura. Saari on myös Suomen ainoa lännenkylmänkukan kasvupaikka.
Lähteet
- Metsähallitus: Saaristomeren ”suljettu” saari Örö avautuu matkailijaryhmille tänä kesänä Luettu 1.2.2012
- Lounais-Suomen ympäristökeskus: Örön Natura-alue Luettu 1.2.2012