Lännenhanhikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lännenhanhikki
Warming-Skudbygning-Fig7-Potentilla-anglica.jpg
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Tribus: Potentilleae
Alatribus: Potentillinae[1]
Suku: Sormihanhikit Potentilla
Laji: anglica
Kaksiosainen nimi

Potentilla anglica
Laichard.[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lännenhanhikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lännenhanhikki Commonsissa

Lännenhanhikki (Potentilla anglica) on lähinnä Keski-Euroopassa tavattava sormihanhikkilaji.[3] Suomessa lännenhanhikki on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenhanhikin lehtiä.

Monivuotinen lännenhanhikki on suikerteleva ja juurehtiva. Sen varret ovat hentoja, karvaisia, mutkaisia ja kasvavat 20–50 cm pitkiksi. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Lehtilapa on kolme-viisisorminen ja lehdykät vastapuikeita, kärkiosastaan hammaslaitaisia, päältä kaljuhkoja, alta tiheään lyhytkarvaisia. Lehden korvakkeet ovat suikeita, ehytlaitaisia ja paljon lehdyköitä pienempiä. Keltaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa tai kukinto on niukkakukkainen. Suurimmassa osassa kukkia on neljä terälehteä, mutta samassa kasvissa voi olla myös viisiterälehtisiä kukkia. Terälehdet ovat 5–8 mm pitkiä, noin kaksi kertaa verholehtien pituisia. Kukassa on emejä 20–50 kappaletta. Lännenhanhikki kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.[5]

Lännenhanhikki muistuttaa Suomessa huomattavasti yleisempää rätvänää (P. erecta). Rätvänä on kuitenkin vankempi, lehdet kolmisormisia ja korvakkeet isohampaisia.[5][6] Lajit voivat risteytyä keskenään.[7]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenhanhikin päälevinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta läpi Keski-Euroopan Puolaan saakka. Hajanaisia esiintymiä tunnetaan Etelä- ja Itä-Euroopasta. Pohjoisimpana sitä tavataan eteläisessä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tulokaslajina lännenhanhikkia tavataan monilla Atlantin saarilla sekä Pohjois-Amerikassa.[7] Suomessa lännenhanhikkia kasvaa Lounais- ja Etelä-Suomen saaristossa, jonne se lienee levinnyt meriliikenteen mukana. Kasvupaikkoja tunnetaan eniten Dragsfjärdistä, Nauvosta, Iniöstä ja Tammisaaresta.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenhanhikki viihtyy avoimilla kasvupaikoilla kuten kedoilla ja laitumilla. Suomessa laji on suuresti harvinaistunut merenrantalaidunnuksen vähenemisen myötä, minkä seurauksena kasvupaikat ovat kasvaneet umpeen.[6] Yhteisillä kasvupaikoilla rätvänä (Potentilla erecta) saattaa risteytyä lännenhanhikin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bonn, Thomas: Lännenhanhikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 215.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F.: Rosaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 2.4.2021.
  2. Potentilla anglica Laichard. Plants of the World online. Viitattu 2.4.2021.
  3. Lännenhanhikki – Potentilla anglica Laji.fi. Viitattu 2.4.2021.
  4. Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 7.2.2010.
  5. a b Retkeilykasvio 1998, s. 256.
  6. a b c Bonn 1997, s. 15.
  7. a b Den virtuella floran: Revig blodrot (ruots.) Viitattu 7.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]