Ero sivun ”Temnet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Varhaishistoria: tarkistin yhden tekstikappaleen lähteistyksen, kappaleeseen merkitty lähde kirja Historical Dictionary of Sierra Leone s. 50 löytyi Google Booksin esikatselusta, mutta kirjan sivulla on vain kahden viimeisten lauseiden tiedot
Rivi 60: Rivi 60:
Temnet pitävät kotinaan Guineassa sijaitsevaa ylänköaluetta [[Fouta Djallon]]ia.<ref name=":4" /> Fouta Djallonin alue oli yksi niistä Länsi-Afrikan alueista, johon [[Malin kuningaskunta|Malin kuningaskunnan]] fulbet hyökkäsivät. Hyökkäyksestä seurasi useiden etnisten ryhmien, kuten temnejen, joukkomaahanmuutto etelään 1400-luvulla.<ref name=":3" /><ref name=":4" /> Maahanmuuton aikana temnet olivat kosketuksissa [[Limbat|limboihin]], jotka olivat asuttaneet Sierra Leonen alueen 1100- ja 1300-lukujen välillä paettuaan myös sotia ja hyökkäyksiä.<ref name=":6">{{Kirjaviite|Tekijä=Kup, Alexander Peter|Nimeke=A History of Sierra Leone, 1400-1787|Vuosi=1961|Sivu=124–127|Julkaisija=Cambridge University Press|Kieli={{en}}}}</ref> [[Afrikka]]an erikoistuneen historian professorin Alexander Kupin mukaan temnejen kertomukset alkukotinsa olevan Fouta Djallonissa saa vahvistusta muiden etnisten ryhmien, kuten [[Susut|susujen]] ja [[Djalonket|djalonkejen]] kertomuksissa.<ref name=":6" />
Temnet pitävät kotinaan Guineassa sijaitsevaa ylänköaluetta [[Fouta Djallon]]ia.<ref name=":4" /> Fouta Djallonin alue oli yksi niistä Länsi-Afrikan alueista, johon [[Malin kuningaskunta|Malin kuningaskunnan]] fulbet hyökkäsivät. Hyökkäyksestä seurasi useiden etnisten ryhmien, kuten temnejen, joukkomaahanmuutto etelään 1400-luvulla.<ref name=":3" /><ref name=":4" /> Maahanmuuton aikana temnet olivat kosketuksissa [[Limbat|limboihin]], jotka olivat asuttaneet Sierra Leonen alueen 1100- ja 1300-lukujen välillä paettuaan myös sotia ja hyökkäyksiä.<ref name=":6">{{Kirjaviite|Tekijä=Kup, Alexander Peter|Nimeke=A History of Sierra Leone, 1400-1787|Vuosi=1961|Sivu=124–127|Julkaisija=Cambridge University Press|Kieli={{en}}}}</ref> [[Afrikka]]an erikoistuneen historian professorin Alexander Kupin mukaan temnejen kertomukset alkukotinsa olevan Fouta Djallonissa saa vahvistusta muiden etnisten ryhmien, kuten [[Susut|susujen]] ja [[Djalonket|djalonkejen]] kertomuksissa.<ref name=":6" />


Temnet alkoivat asuttaa Pamoronkohjoen (nykyään [[Rokel]]joki) pohjoispuolista osaa. He seurasivat jokea suureen [[Sierra Leone (joki)|Sierra Leone -joen]] [[estuaari]]in, joka on yksi Afrikan maanosan suurimpia luonnonsatamia. Alueella asuminen muuttui tosin temneille epävarmaksi ja jopa vaaralliseksi, kun muutkin etniset ryhmät alkoivat asuttaa samaa aluetta paetessaan [[Jihad|jihadeja]] ja väkivaltaa. Alue muuttui poikkeuksellisen vaaralliseksi, kun sodat saavuttivat Rokeljoen alueen. Esimerkiksi 1500-luvun puolivälissä Malista tulevat [[Mandinkat|mandinka-soturit]] hyökkäsivät temnejen alueelle ja valloittivat sen, jolloin [[Farma Tami]]sta tuli temnejen hallitsija. Hänen perustamastaan pääkaupungista Robagasta Sierra Leone -joen varrella (nykyisen Freetownin alueella) tuli sekä uskonnollisesti että taloudellisesti merkittävä keskus temneille.<ref name=":7">{{Kirjaviite|Tekijä=Fyle, C. Magbaily|Nimeke=Historical Dictionary of Sierra Leone|Vuosi=2006|Sivu=50|Julkaisija=Scarecrow Press|Kieli={{en}}}}</ref>
Temnet alkoivat asuttaa Pamoronkohjoen (nykyään [[Rokel]]joki) pohjoispuolista osaa. He seurasivat jokea suureen [[Sierra Leone (joki)|Sierra Leone -joen]] [[estuaari]]in, joka on yksi Afrikan maanosan suurimpia luonnonsatamia.{{Lähde}} Alueella asuminen muuttui tosin temneille epävarmaksi ja jopa vaaralliseksi, kun muutkin etniset ryhmät alkoivat asuttaa samaa aluetta paetessaan [[Jihad|jihadeja]] ja väkivaltaa.{{Lähde}}
Alue muuttui poikkeuksellisen vaaralliseksi, kun sodat saavuttivat Rokeljoen alueen. Esimerkiksi 1500-luvun puolivälissä Malista tulevat [[Mandinkat|mandinka-soturit]] hyökkäsivät temnejen alueelle ja valloittivat sen, jolloin [[Farma Tami]]sta tuli temnejen hallitsija. Hänen perustamastaan pääkaupungista Robagasta Sierra Leone -joen varrella (nykyisen Freetownin alueella) tuli sekä uskonnollisesti että taloudellisesti merkittävä keskus temneille.<ref name=":7">{{Kirjaviite|Tekijä=Fyle, C. Magbaily|Nimeke=Historical Dictionary of Sierra Leone|Vuosi=2006|Sivu=50|Julkaisija=Scarecrow Press|Kieli={{en}}}}</ref>


[[Islam]] saapui 1600-luvulla Sierra Leoneen. Monet temnetkin kääntyivät muslimeiksi, mutta monet säilyttivät myös perinteisen uskonnonkin.<ref name=":3"/>
[[Islam]] saapui 1600-luvulla Sierra Leoneen. Monet temnetkin kääntyivät muslimeiksi, mutta monet säilyttivät myös perinteisen uskonnonkin.<ref name=":3"/>

Versio 7. syyskuuta 2017 kello 17.14
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi.
Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
Temnet
Temne-lapsia vuonna 1968.
Väkiluku noin 2 250 015[1]
Merkittävät asuinalueet
 Sierra Leone (Tonkolilin piirikunta, Bombalin piirikunta, Kambian piirikunta, Keneman piirikunta, Läntinen alue)
Kielet temne, englanti, krio
Uskonnot islam (85 %)
kristinusko (10 %)
Sukulaiskansat limbat, lokot, golat

Temnet, tunnettu myös nimillä temenit ja timnit ovat länsiafrikkalainen etninen ryhmä.[2][3] He ovat Sierra Leonen suurin etninen ryhmä ja muodostavat 35 prosenttia maan asukkaista.[4] Tämä on hieman enemmän kuin mendejen osuus, joka on noin 31 prosenttia.[4] Sierra Leonessa temnejä on pääasiassa Pohjoisessa maakunnassa sekä Läntisellä alueella.[2] Jonkin verran temnejä asuu myös Guineassa.[5] Temnet puhuvat temnen kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisiin kieliin.[2][6]

Temnet tulivat todennäköisesti alun perin Guinean Fouta Djallonista paetessaan alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan fulbejen maahanhyökkäystä. He vaelsivat etelään ennen Sierra Leonen Kolentén ja Rokelin välisen alueen asuttamista 1500-luvulla.[3][5] Heidän alkuperäisiin uskontoihinsa kuuluivat salaseurat poro sekä sande, joihin kuuluu salaisia initiaatioseremonioita. Islam saapui temnejen keskuuteen muslimikauppiaiden kautta, ja niihin aikoihin suurin osa temneistä kääntyi islamiin.[7] Siirtomaavallan aikana jotkut kääntyivät kristinuskoon kun taas toiset ovat säilyttäneet perinteisen uskon.[3][5]

Väestö ja kieli

Temneväestön maantieteellinen keskittyminen Sierra Leonessa.

Temnejä on noin 35 prosenttia Sierra Leonen väestöstä, ja he ovat maan suurin etninen ryhmä.[4] Heitä on eniten maan luoteis- ja keskiosissa ja pääkaupungissa Freetownissa.[2] CIA:n julkaiseman The World Factbookin mukaan temenejä oli vuonna 2016 Sierra Leonessa yli 2,1 miljoonaa.[4]

Temnet puhuvat temnen kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisiin kieliin.[2] Se on samantapainen kuin Guineassa puhuttava baga. Krion ohella temne on tärkeä kaupankäynnin kieli pohjoisessa Sierra Leonessa. Temneä puhuvat myös muut Sierra Leonen etniset ryhmät lingua francana, eritoten maan pohjoisosassa. Sitä puhuu noin 40 prosenttia sierraleonelaisista.[6]

Historia

Varhaishistoria

Temnetyttö vuonna 1915.

Temnet pitävät kotinaan Guineassa sijaitsevaa ylänköaluetta Fouta Djallonia.[5] Fouta Djallonin alue oli yksi niistä Länsi-Afrikan alueista, johon Malin kuningaskunnan fulbet hyökkäsivät. Hyökkäyksestä seurasi useiden etnisten ryhmien, kuten temnejen, joukkomaahanmuutto etelään 1400-luvulla.[3][5] Maahanmuuton aikana temnet olivat kosketuksissa limboihin, jotka olivat asuttaneet Sierra Leonen alueen 1100- ja 1300-lukujen välillä paettuaan myös sotia ja hyökkäyksiä.[8] Afrikkaan erikoistuneen historian professorin Alexander Kupin mukaan temnejen kertomukset alkukotinsa olevan Fouta Djallonissa saa vahvistusta muiden etnisten ryhmien, kuten susujen ja djalonkejen kertomuksissa.[8]

Temnet alkoivat asuttaa Pamoronkohjoen (nykyään Rokeljoki) pohjoispuolista osaa. He seurasivat jokea suureen Sierra Leone -joen estuaariin, joka on yksi Afrikan maanosan suurimpia luonnonsatamia.lähde? Alueella asuminen muuttui tosin temneille epävarmaksi ja jopa vaaralliseksi, kun muutkin etniset ryhmät alkoivat asuttaa samaa aluetta paetessaan jihadeja ja väkivaltaa.lähde?

Alue muuttui poikkeuksellisen vaaralliseksi, kun sodat saavuttivat Rokeljoen alueen. Esimerkiksi 1500-luvun puolivälissä Malista tulevat mandinka-soturit hyökkäsivät temnejen alueelle ja valloittivat sen, jolloin Farma Tamista tuli temnejen hallitsija. Hänen perustamastaan pääkaupungista Robagasta Sierra Leone -joen varrella (nykyisen Freetownin alueella) tuli sekä uskonnollisesti että taloudellisesti merkittävä keskus temneille.[9]

Islam saapui 1600-luvulla Sierra Leoneen. Monet temnetkin kääntyivät muslimeiksi, mutta monet säilyttivät myös perinteisen uskonnonkin.[3]

Orjuudesta siirtomaa-aikaan

Koyan kuningaskunnan temnekuningas Naimbana II oli orjuuden jyrkkä vastustaja koko elämänsä ajan aina kuolemaansa asti vuonna 1793, sillä temnet olivat joutuneet orjakaupan uhreiksi. Heidän perheensä hajosivat, ja heitä vietiin väkisin vieraisiin maihin ja maanosiin.[10]

Bai Bureh vuonna 1898.

Brittiläisen siirtomaaherruuden aikana temnet olivat Sierra Leonen kansasta kaikista vihamielisimpiä britti- ja kriohallintoa kohtaan. Temnet olivat kuitenkin hajaantuneet 44 päällikkökuntaan, joten organisoitu vastarinta oli vaikeaa.[3]

Vuonna 1898 temnepäällikkö Bai Bureh johti pohjoisen Sierra Leonen temneväestön kansannousuun brittiläisiä vastaan, kun siirtomaaisännät olivat korottaneet niin sanottua majaveroa. Bureh käytti taisteluissa sissitaktiikkaa, jonka hän oli oppinut brittiarmeijalta sodittuaan heidän rinnallaan aikaisemmin. Bai Burehin menestys sodassa innoitti muitakin liittymään taisteluihin brittejä vastaan. Briteillä oli kuitenkin täysin ylivoimainen aseistus, joten heinäkuuhun mennessä teknisesti vain Bai Burehin joukot pystyivät vastarintaan. Bai Bureh antautui lopulta marraskuussa, ja hänet karkotettiin seuraavana vuonna Kultarannikolle.[11][12] Majasodan jälkeen britit alistivat kaikki 44 päällikkökuntaa alaisuuteensa.[3]

Sierra Leonen itsenäisyyden aika

Monet temnet ovat olleet itsenäistymisen jälkeen poliittisesti aktiivisia. He ovat kannattaneet erityisesti maan pääpuoleita Sierra Leonen kansanpuoluetta ja All People’s Congressia. Monet Revolutionary United Front -liikkeen aatteellisista ja poliittisista johtajista oli temnejä, muun muassa Foday Sankoh. RUF pyrki vapauttamaan maansa krioeliitin vallasta ja sai aikaan verisen sisällissodan, jota maassa käytiin 1991–2002.[3]

Yhteiskunta ja kulttuuri

Temneväestön odelay-yhteisön naamio, Brooklyn Museum.

Temnet ovat perinteisesti viljelijöitä, jotka viljelevät riisiä, maniokkia sekä kolapähkinää.[2][5] Tuloja he saavat muun muassa pähkinöistä ja tupakasta.[5] Jotkut temnet ovat myös kalastajia, käsityöläisiä tai kauppiaita. Satojatuhansia afrikkalaisia, muun muassa temnejä vangittiin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla ja kuljetettiin Amerikkaan orjiksi.[13]

Salaseurat

Suuri osa temneistä noudattaa poron ja sanden tapaisten salaseurojen sääntöjä.[14] Poro-yhteisön tarkoitus on valmistaa eri rituaalien avulla pojat ja nuoret miehet aikuiselämään, ja sande-yhteisö vastaavasti valmistaa tytöt aikuiselämään. Porojen korkea-arvoisinta jäsentä kutsutaan temneksi nimeltä kashi. Korkea-arvoisin jäsen pitää päässään puista päähinettä ja ihmisen pääkalloja ja reisiluita esittäviä keppiä, joiden sanotaan olevan entisten kashien. Päähineeseen kuuluu myös lintujen sulista tehty koriste. Kashin pitää oppia valmistamaan ja käyttämään erityisiä lääkkeitä, ja lisäksi hänen pitää saada muodollinen initiaatio joltakulta vanhemmalta kashilta.[15]

Lähteet

  1. ↑ Sierra Leone U.S. Department of State. Viitattu 9.5.2017.
  2. ↑ a b c d e f Temne people Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.5.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Shoup, John A.: Ethnic Groups of Africa and the Middle East: An Encyclopedia, s. 286–287. ABC-CLIO, 2011. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d The World Factbook Central Intelligence Agency. Viitattu 9.5.2017. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Appiah, Anthony; Gates, Henry Louis: Encyclopedia of Africa, s. 465–466. Oxford University Press, 2010. (englanniksi)
  6. ↑ a b Themne Ethnologue. Viitattu 21.5.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Sundkler, Bengt; Steed, Christopher: A History of the Church in Africa. Cambridge University Press, 2000. (englanniksi)
  8. ↑ a b Kup, Alexander Peter: A History of Sierra Leone, 1400-1787, s. 124–127. Cambridge University Press, 1961. (englanniksi)
  9. ↑ Fyle, C. Magbaily: Historical Dictionary of Sierra Leone, s. 50. Scarecrow Press, 2006. (englanniksi)
  10. ↑ Dixon-Fyle, Mac; Cole, Gibril Raschid: New Perspectives on the Sierra Leone Krio, s. 40. Peter Lang, 2006. (englanniksi)
  11. ↑ Stapleton, Timothy J.: Encyclopedia of African Colonial Conflicts, s. 79–81. ABC-Clio, 2016. (englanniksi)
  12. ↑ Fyle, C. Magbaily: Historical Dictionary of Sierra Leone, s. 31. Scarecrow Press, 2006. (englanniksi)
  13. ↑ Ancestral Homelands Of Slaves In The United States WorldAtlas. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Tribal African Art – Temne (Atemne, Timne) www.zyama.com. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)
  15. ↑ SierraLeoneHeritage.org glossary Sierraleoneheritage.org. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Temnet&oldid=16749913”