Tiibetin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiibet
Tiibetin ja sen murteiden levinneisyys.
Tiibetin ja sen murteiden levinneisyys.
Oma nimi བོད་སྐད་ (bod skad)
Tiedot
Alue Kiina Tiibet
Bhutan Bhutan
Nepal Nepal
Intia Sikkim
Virallinen kieli Kiina Kiina, Tiibetin autonominen alue
Puhujia n. 8 000 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto tiibetiläinen kirjaimisto
Kielenhuolto ei virallista kielenhuoltoa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä tiibetiläis-burmalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 bo
ISO 639-2 tib
ISO 639-3 bod
Om mani padme hum -mantra kirjoitettuna tiibetiksi.

Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu arviolta kahdeksan miljoonaa ihmistä pääasiassa Tiibetissä.[1] Lisäksi tiibetin eteläisiä murteita puhutaan Bhutanissa, Nepalissa ja Sikkimissä.[2] Tiibetin kieli jakautuu murteisiin, jotka poikkeavat toisistaan niin voimakkaasti, että niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Kolme päämurretta ovat ngari, tsang ja ü.[3]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moderniin standardoituun tiibetiin, eli ns. Lhasan tiibetiin, verrattuna klassisesta tiibetistä puuttuvat muun muassa soinnilliset klusiilit [b], [d] ja [g] sekä glottaaliklusiili.

Bilabiaali Dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
tavallinen velaaristunut
Klusiili tavallinen p t ʈ k kʲ
aspiroitunut pʰ tʰ ʈʰ kʰ kʰʲ
Frikatiivi s ʂ h
Affrikaatta tavallinen ʦ ʧ
aspiroitunut ʦʰ ʧʰ
Nasaali m n ɲ ŋ
Puolivokaali w j
Likvida tavallinen l ɽ
aspiroitunut lʰ ɽʰ

Lähde:[4]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Takainen
Suppea i y u
Puolisuppea e ø o
Avoin a œ (ɔ)

Lhasan tiibetissä vokaaleilla voi olla sekä nouseva että laskeva tooni, joka esiintyy vain sanan ensimmäisellä tavulla.

Lähde:[4]

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Elollisten substantiivien kohdalla tehdään ero maskuliinin ja feminiinin välille. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa.[1].

Numerot 1–10 tiibetiksi:[5]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
༡ ༢ ༣ ༤ ༥ ༦ ༧ ༨ ༩ ༡༠
chig nyi sum shi nga trug dün gyay gu chu

Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiibetin kieli on kirjoittanut järjestelmää 7. vuosisadan jälkeen. Kirjoitusjärjestelmän on luonut Thonmi Sambhota. Se koostuu 30 konsonanttikirjasta ja neljästä vokaalimerkistä.

Kielentutkijat käyttävät usein latinalaisia kirjaimia tiibetiläisen kielen kääntämiseen. Suosituin suunnitelma on suunnitellut Daoquan, joka käyttää vain 26 latinalaista kirjainta ilman lisäsymboleita.

Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä on pohjimmiltaan eräänlainen vokaaliin liittyvä merkki, joka edustaa muinaisen tiibetin ääntämistä. Niinpä sen ääntäminen on epätäydellinen, ja se sopii yhteen modernin ääntämisen kanssa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tibetan Language - Dialects & Structure - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2020. (englanti)
  2. ↑ Tibetan language Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Glottolog 4.2.1 - Tibetan glottolog.org. Viitattu 30.7.2020.
  4. ↑ a b Tibetan www.languagesgulper.com. Viitattu 30.7.2020.
  5. ↑ The Sound of the Central Tibetan language (Numbers, Greetings & The Parable) 17.5.2020. I Love Languages!. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiibetin kieli.
Tiibetiläis-burmalaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiibetin_kieli&oldid=22678340”