Tauno Tiusanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tauno Tiusanen Helsingin kirjamessuilla 2011.

Tauno Juhani Tiusanen (s. 30. huhtikuuta 1941 Helsinki) on Glasgow'n yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) emeritusprofessori.

Tiusanen kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1961. [1] Vuonna 1965 hän valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta Tampereelta ja toimi korkeakoulun assistenttina vuodet 1965−1966. Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa tutkijana Zürichin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1969−1972 ja Business International -konsulttitoimiston palveluksessa Wienissä SEV-maiden talouden asiantuntijana vuosina 1974−1976. Tiusanen toimi 90-luvun alussa Glasgow'n yliopistossa taloustieteen professorina ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtajana. Suomeen paluunsa jälkeen hän toimi Lappeenrannassa tuotantotalouden, erityisesti teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen professorina. Hän toimi myös LUT:n Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen NORDIn johtajana vuodesta 2003 vuoteen 2009.[2]

Tiusanen toi jo 1970-luvun lopulta julki havaintojaan Neuvostoliitosta ja sosialistisesta talousjärjestelmästä: teollisuustuotannon määrällisestä kasvattamisesta tuotteiden laadun kustannuksella, luonnonvarojen tuhlaamisesta, ympäristön turmeltumisesta ja byrokratian kankeudesta. Näin Tiusanen herätti kotimaassa siinä määrin pahennusta, että hänen sanomisiaan pyrittiin estämään, ja siksi hän siirtyi Glasgow'n yliopistoon, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1990.[3]

Palattuaan Wienistä Suomeen vuonna 1976 Tiusanen perusti konsulttitoimisto Tietokärki Oy:n, jonka arvioita Elinkeinoelämän valtuuskunta käytti toimitusjohtajansa Max Jakobsonin aloitteesta ja johdolla hyväkseen vertaillessaan läntistä ja itäistä talousjärjestelmää keskenään. Ajan henkeä kuvasi, että Teollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajien Keskusliitto kielsivät idänkaupan häiriintymisen pelossa EVAa mainitsemasta niiden edustajien osallistumista talousjärjestelmien paremmuutta koskeneeseen tutkimukseen, jonka EVA julkaisi kirjana Talouden tosiasiat. Tiusasen artikkelit ja kirjat olivat kuitenkin niin tiukasti tosiasioihin sidottuja, että neuvostoliittolaisetkaan eivät pystyneet kiistämään niissä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä.[4] Vaikka Tiusanen yritettiin vaientaa, hänen antamansa informaatio levisi kaikessa hiljaisuudessa hyvin laajalle; eräs Veikko Huovisen romaanihenkilö kertoo saaneensa Neuvostoliittoa koskevat tietonsa ”yhdeltä Tiusaselta”.[5]

Suomettumisen aikaa tutkinut Timo Vihavainen on luonnehtinut Tiusasta ”huutavan ääneksi korvessa” 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Vähitellen Tiusasen asiantuntemus kuitenkin tunnustettiin siinä määrin, että EVAn lisäksi muiden muassa kauppa- ja teollisuusministeriö ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) tilasivat häneltä useita selvityksiä ja tutkimuksia.

Vuoden 1996 eurovaaleissa Tiusanen oli ehdokkaana nuorsuomalaisten listalta. Hän sai 1 490 ääntä eikä tullut valituksi.[6]

Kirjassaan Elämä rautaesiripun varjossa Tiusanen kertoo nimeä mainitsematta, että silloinen sisäministeri Mauri Pekkarinen olisi uhkaillut häntä uran katkeamisella keskusteltaessa Neuvostoliiton elokuun 1991 vallankaappausyrityksen aikana 20. elokuuta Ylen Ulkolinja-ohjelmassa, jossa Pekkarinen arvosteli Tiusasta siitä, että Tiusanen tuomitsi Neuvostoliiton laillisen hallituksen pitämän Poikkeustilakomitean toiminnan ja epäili vallankaappausyrityksen onnistumismahdollisuuksia [7][8][9]. Pekkarinen on kiistänyt uhkailun ja syyttänyt Tiusasta valehtelusta.[10] Samana vuonna Neuvostoliitto luhistui juuri niiden syiden vuoksi, jotka Tiusanen oli jo vuonna 1985 kuvannut kirjassaan Talouden uudet haasteet ja sosialismi.[11]

Tiusanen on toiminut julkaisun Europe-Asia Studies päätoimittajana.[12]

Julkaisut (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SEV-ulkomaankaupan organisaatiot ja menekinedistäminen. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1978. ISBN 978-951-8-33016-8.
  • Erityisoperaatiot SEV-markkinoilla. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1979. ISBN 978-951-8-33035-9.
  • Toisinajatteleva sosialismi. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 978-951-2-61581-0.
  • SEV ja Jugoslavia. Ulkomaankaupan organisaatiot ja menekinedistäminen. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1980. ISBN 978-951-8-33065-6.
  • Sosialismi vai byrokratia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 978-951-2-61872-9.
  • SEV ja muutoksen aika. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 978-951-2-62012-8.
  • Lisenssien myynti SEV-maihin. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1984. ISBN 978-951-8-33146-2.
  • Talouden uudet haasteet ja sosialismi. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 978-951-1-08213-2.
  • Agentuurit SEV-maissa. Välittäjien toiminta ja käyttö. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1986. ISBN 978-951-8-33207-0.
  • Gorbatshov – neuvostotalouden uudistaja. Perestroika – Gorbatshovin talousuudistus. Jyväskylä: Gummerus, 1987. ISBN 978-951-2-02960-0.
  • Katila, Raimo & Tiusanen, Tauno: Perestroika, Suomi ja SEV. Neuvostoliiton talousuudistuksen vaikutukset ulkomaankauppaan. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1987. ISBN 978-951-8-33235-3.
  • Ulkomaankaupan organisaatiot ja sekayhtiöt Euroopan SEV-maissa. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1988. ISBN 978-951-8-33257-5.
  • SEV, maailmantalous ja Suomi. Helsinki: Vientikoulutussäätiö, 1989. ISBN 978-951-8-33283-4.
  • Marxista markkinatalouteen. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta, 1991. ISBN 978-951-9-04227-5.
  • Muuttuva Itä-Eurooppa ja Suomi. Yhteistyömahdollisuudet Puolan, Tšekkoslovakian ja Unkarin kanssa. Helsinki: Suomen itsenisyyden juhlarahasto, 1991. ISBN 978-951-5-63289-0.
  • Baltic States. Small countries in transition. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta, 1993. ISBN 978-951-9-04238-1.
  • Berry, Richard & Tiusanen, Tauno: Fifty ways of doing business in transitional economies. Western companies in central eastern Europe. Espoo: Helsinki University of Technology, 1995. ISBN 978-951-2-22598-9.
  • Thirty-five ways of doing business in transitional economies. Western companies in Baltic Europe. Helsinki: Helsinki University of Technology, 1995.
  • Twenty-five ways of doing business in transitional economies. Western companies in Russia. Espoo: Helsinki University of Technology, 1996. ISBN 978-951-2-23112-6.
  • Talvitie, Kirsi & Tiusanen, Tauno: Czech Republic. Business opportunities in a successful transitional economy. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 1997. ISBN 978-951-7-64163-0.
  • Talvitie, Kirsi & Tiusanen, Tauno: Baltic states in the 1990's. Western companies in Estonia, Latvia and Lithuania. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 1998. ISBN 978-951-7-64195-1.
  • Viron huominen. Raportti Viron nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta, 1998. ISBN 978-951-9-04275-6.
  • Tiusanen, Tauno & Vinni, Sirpa: Bulgaria, Romania, Slovakia and Slovenia in the 1990's. Investment opportunities in transitional economies. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 1999. ISBN 978-951-7-64365-8.
  • Tiusanen, Tauno & Vinni, Sirpa: Hungary in the 1990's. Business oppurtunities in a successful transitional economy. Lappeenranta University of Technology, 1999. ISBN 978-951-7-64292-7.
  • Jumpponen, Jari & Tiusanen, Tauno: Baltic states in the 21st century. Western investors in Estonia, Latvia and Lithuania. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2000. ISBN 978-951-7-64487-7.
  • Kellens, Stephen & Tiusanen, Tauno: Poland in the 21st century. Western companies in a successful transitional economy. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2000. ISBN 978-951-7-64411-2.
  • Jumpponen, Jari & Tiusanen, Tauno: Investment climate in Russia. Part 1, General features. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2001. ISBN 978-951-7-64563-8.
  • Jumpponen, Jari & Tiusanen, Tauno & Vinni, Sirpa: Investment climate in Russia. Part 2, Case studies. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2002. ISBN 978-951-7-64663-5.
  • Baltic states. Successful transition in Estonia, Latvia and Lithuania. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2004. ISBN 978-951-7-64878-3.
  • Ivanova, Oksana & Podmetina, Daria & Tiusanen, Tauno: EU's new neighbours. The case of Ukraine. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology, 2004. ISBN 978-951-7-64897-4.
  • Poland, the largest new EU country. Lappeenranta University of Technology, 2004. ISBN 978-951-7-64860-8.
  • Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan päiväkirja. Kleio. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5358-0.
  • Narutettu sukupolvi. Suomettumisen ilot ja murheet. Helsinki: Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6049-6.
  • Talous tuuliajolla. Säilyykö länsimaiden vauraus?. Helsinki: Edita, 2012. ISBN 9789513763138.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Porin Lyseon Seniorit ry[vanhentunut linkki] Viitattu 27.10.2012.
  2. Lappeenranta panostaa pohjoiseen ulottuvuuteen Taloussanomat. 3.9.2003. Viitattu 14.3.2010. [vanhentunut linkki]
  3. Tarkka, Jukka Tarkka: Hyödylliset idiootit pakottivat hiljaiseksi. Helsingin Sanomat, 22.8.2009, s. C1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2009.
  4. Jakobson, Max: Vallanvaihto − Havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974−92, s. 148−149. Helsinki: Otava, 1992.
  5. Jakobson 1992, s. 148; Huovinen, Veikko: Lentsu, s. 144. Helsinki: Otava, 1978.
  6. EU-ehdokkaiden äänimäärät. Helsingin Sanomat, 22.10.1996. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 14.3.2010.
  7. Erkki Tuomioja: Tauno Tiusanen, Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan päiväkirja, Edita, 224 s., Helsinki 2009 Tuomioja.org Viikonkirjavinkki. Viitattu 25.7.2017.
  8. Tauno Tiusanen syyttää Mauri Pekkarista uhkailusta Helsingin Sanomat. Viitattu 25.7.2017.
  9. Keskustelua Neuvostoliiton vallankaappauksesta 20.8.1991 Tauno Tiusasen Youtube-tili. Viitattu 25.7.2017.
  10. Saarikoski, Saska: Tauno Tiusanen syyttää Mauri Pekkarista uhkailusta. Helsingin Sanomat, 22.8.2009, s. C1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2009.
  11. Hän: Tauno Tiusanen. Suomen Kuvalehti, 25.9.2009, nro 39.
  12. Tauno Tiusanen Helsinki University of Technology. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 14.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]