Tanskalainen keittiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanskalaisia kala- ja äyriäisvoileipiä.

Tanskalainen keittiö on Tanskan pienuudesta johtuen varsin yhtenäinen, eikä paikallisia erikoisuuksia juurikaan ole. Tanskalaiset tunnetaan erityisesti mieltymyksestään sianlihaan, mutta myös meren antimet ovat maassa suosittuja. Tanskan suosituin ruokalaji on kuitenkin tanskalainen voileipä eli smørrebrød.[1]

Bornholmin saarella tuotetaan toukokuun ja lokakuun välillä tanskalaista savusilliä (røget sild). Savusilli syödään usein fileoituna sipulin, ruohosipulin, pienten retiisien ja raa'an munankeltuaisen kera. Ankerias oli ennen vanhaan tanskalaisten arkiruokaa, mutta nykyisin se on harvinainen ja kallis herkku.[2] Tanskan kalansaaliit ovat hyvin runsaat, mutta suurin osa kalasta menee vientiin, vaikka kalaruoat ovatkin viime vuosina kasvattaneet Tanskassa suosiotaan.[1]

Tanskalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpiin sianlihansyöjiin, ja karjankasvatus onkin Tanskan tärkeimpiä elinkeinoja.[3] Tanskalaiset päällystävät maailmankuulut voileipänsä usein paksulti makkaralla, kalalla tai juustolla, mutta päällysteinä voidaan käyttää mitä tahansa muutakin ruoka-ainetta. Leipä on yleensä ruisleipää, ja se sivellään voilla tai laardilla.[4]

Tanskalaiset juovat paljon olutta, vaikka maassa on korkea olutvero. Tanskalainen olut valmistetaan ohramaltaasta, riisi- tai maissitärkkelyksestä sekä humalasta, ja se on vaaleaa ja melko mietoa. Tanskan tunnetuin ja sikäläisiä markkinoita lähes täysin hallitseva olutmerkki on Carlsberg.[5]

Tanskassa kertoman mukaan vuoden 1860 paikkeilla keksitty viineri on kansainvälisesti tunnettu tanskalainen herkku. Viineritaikinasta leivotaan pienten leivonnaisten lisäksi myös voikakkua (smørkage), joka täytetään voikreemillä ja mantelimassalla ja koristellaan rusinoilla, sukaatilla ja sokerikuorrutteella. Tanskalaiset nauttivat usein myös rinkeleitä (kringle), pormestarinpitkoja (borgmesterstang) ja rengaskakkuja (kransekage).[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fakstorp, Jørgen: Culinaria Makujen Eurooppa. Dominé, André & Römer, Joachim & Ditter, Michael (päätoimittajat). Könemann, 2001 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-5810-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Fakstorp 2001, s. 75.
  2. Fakstorp 2001, s. 76–79.
  3. Fakstorp 2001, s. 80–81.
  4. Fakstorp 2001, s. 82–85.
  5. Fakstorp 2001, s. 87.
  6. Fakstorp 2001, s. 88.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.