Taidesäätiö Merita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taidesäätiö Merita on pankkikonserni Nordean vuonna 2002 perustama yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävä on huolehtia Nordean suomalaisten edeltäjäpankkien keräämistä taidekokoelmista. Taidesäätiö Meritan kokoelma koostuu lähinnä Suomen taiteen kultakauden teoksista, mutta mukana on myös suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksia 1950-luvulta 1980-luvulle. Kokoelmaan kuuluvat Merita Pankin, Kansallis-Osake-Pankin, Suomen Yhdyspankin, STS-Pankin, Helsingin Osakepankin ja Suomen Teollisuuspankin keräämien taidekokoelmien merkittävimmät teokset. Kokoelman ylläpidon ohella säätiö myöntää apurahoja suomalaisen taiteen tukemikseksi[1].

Tällä hetkellä Taidesäätiö Meritan pysyvä kokoelma käsittää 1 038 taideteosta, joka on murto-osa Nordean aikanaan yli 10 000 teosta käsittäneistä kokoelmista. Yhtiö päätti luopua taideteoksistaan, koska pankkikonttorien lakkauttamisen ja avokonttorien yleistymisen vuoksi niitä oli entistä hankalampaa pitää esillä sen omissa tiloissa. Nordea lahjoitti säätiölle sen perustamisen yhteydessä vuonna 2002 noin 500 suomalaisen kulttuuriperinnön kannalta tärkeäksi katsottua taideteosta pankkien kokoelmista. Vuonna 2011 taidesäätiö osti Nordealta kaikki pankin jäljellä olleet suomalaiset taidekokoelmat, jotka käsittivät noin 7 000 teosta. Kauppahintaa ei julkistettu. Näistä teoksista noin 250 liitettiin säätiön pysyvään kokoelmaan. Jäljelle jääneistä yli 6 000 myytiin kauppaa seuranneiden kolmen ja puolen vuoden aikana, pääosin säätiön Helsinkiin perustamassa pop up -myymälässä. Taiteen myyntiprojekti päättyi vuoden 2015 lopussa. Taidesäätiön Meritan esimerkki on innoittanut 2000-luvulla myös monia muita suomalaisia suuryrityksiä säätiöimään taidekokoelmiaan.[2]

Taidesäätiö Meritan taideteoksiin on mahdollista tutustua etukäteen tilattavalla maksullisisella ryhmäkäynnillä Nordealle kuuluvassa Suomen Yhdyspankin vanhassa pankkisalissa Helsingin Aleksanterinkadulla. Siellä on esillä otos säätiön kokoelman Suomen taiteen kultakauden teoksista. Näyttely vaihdetaan vuosittain.[2] Kokoelman tunnetuimpia yksittäisiä teoksia ovat muun muassa Robert Wilhelm Ekmanin Sunnuntaiaamu talonpoikaistuvassa (1857), Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. Mannerheimin muotokuva (1929), Helene Schjerfbeckin Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 (1882) ja Hiljaisuus (1907), Ellen Thesleffin Ihmisiä luonnossa (1911), Pekka Halosen Maaliskuu (1911), Tove Janssonin Fantasia (1954), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), Ernst Mether-Borgströmin Taivaan tikkaat (1968) sekä Sam Vannin Ekspansio (1980). Säätiö myös lainaa teoksiaan museoille.[3]

Säätiön asiamiehenä toimii FM, taidekonservaattori Anu Kehusmaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apurahat
  2. a b Jonna Vuokola: Seinät loppuivat taiteelta, Arvopaperi elokuu 2015, s. 38–40.
  3. Kokoelma Taidesäätiö Merita. Viitattu 1.8.2017.
  4. Anu Kehusmaa

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta – Taidesäätiön Meritan kokoelma (toim. Jarmo Laiho ym.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1046. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005. ISBN 951-746-744-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]