Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600
Schjerfbeck, Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600.jpg
Nimi Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600
Tekijä Helene Schjerfbeck
Valmistumisvuosi 1882
Taiteenlaji historiamaalaus, öljymaalaus
Korkeus 131,5 cm
Leveys 99 cm
Nykyinen omistaja Taidesäätiö Merita

Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 on Helene Schjerfbeckin vuonna 1882 maalaama historiamaalaus. Se esittää ruotsalaisen valtaneuvos Gustaf Banérin vaimoa Christina Banéria, joka on juuri saanut tiedon miehensä teloituksesta Linköpingissä. Teos keskittyy kuvaamaan lesken ja tämän alaikäisen pojan järkyttyneitä tunteita.[1]

Schjerfbeck maalasi teoksen opiskellessaan Pariisin Académie Colarossissa. Kaarle-herttuan mestauttaman valtaneuvos Banérin tarina oli tuttu ruotsalaisille ja suomalaisillekin Anders Fryxellin suositusta kirjasta Kertomuksia Ruotsin historiasta. Schjerfbeck oli jo ennen Pariisiin lähtöään maalannut vuonna 1880 Suomessa samasta aiheesta vaatimattomamman öljymaalauksen Christina Banér rukoilee armoa puolisolleen. Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 sai vuonna 1882 Suomessa toisen palkinnon valtion henkilömaalauskilpailussa ja lisäsi siten nuoren Schjerfbeckin mainetta. Eräät aikalaiskriitikot arvostelivat teosta liian synkästä ja Suomeen liittymättömästä aiheesta sekä siitä, että Christina Banér näytti siinä liian nuorelta 14 lasta synnyttäneeksi äidiksi.[1]

Kansallis-Osake-Pankki osti maalauksen vuonna 1961 ja sijoitti sen myöhemmin pääkonttorinsa edustustiloiksi muutetun Helsingin hotelli Kämpin porraskäytävään.[2] Maalaus kuuluu nykyisin Nordean Taidesäätiön kokoelmiin.[3] Maalauksen alkuperäinen nimi ja aihe olivat pitkään unohduksissa ja sen luultiin esittävän Kaarina Maununtytärtä, mutta taidehistorioitsija Juha Ilvas sai vuonna 1989 selville oikean nimen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Soili Sinisalo: ”Helene Schjerfbeck ja historian tunteet”, teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia, s. 216–218. Weilin+Göös 2001.
  2. Juha Ilvas: Kansallistaidetta – Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 37–38, 99. Kansallis-Osake-Pankki, Helsinki 1989.
  3. Kokoelma Taidesäätiö Merita. Viitattu 1.8.2017.