Sven Hedin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sven Hedin.
Hedinin matkat Aasiaan 1886–1935.

Sven Anders Hedin (19. helmikuuta 1865 Tukholma26. marraskuuta 1952) oli ruotsalainen tutkimusmatkailija, maantieteilijä ja poliittinen vaikuttaja.

Hedin opiskeli vuosina 1886–1892 geologiaa, mineralogiaa, eläintiedettä ja latinaa Tukholmassa, Uppsalassa, Berliinissä ja Hallessa. Hän oli maantieteilijä Ferdinand von Richthofenin oppilas. Vuosina 1892–1935 Hedin johti useita menestyksekkäitä Keski-Aasian tutkimusretkikuntia, jotka tekivät hänestä maailmankuulun. Vuonna 1902 hänet aateloitiin viimeisenä henkilönä Ruotsissa. Ruotsin akatemian jäsen Hedinistä tuli 1913.

Hedin laati ensimmäiset yksityiskohtaiset kartat laajoilta alueilta Pamiria, Taklimakania, Tiibetiä, muinaista silkkitietä ja Himalajaa. Hän saattoi olla ensimmäinen eurooppalainen, joka ymmärsi Himalajan olevan yhtenäinen vuoristolähde?. Vaikkakin Hedin oli enemmän seikkailija ja tutkimusmatkailija kuin arkeologi, hänestä tuli ensimmäinen muinaisen keskiaasialaisen buddhalaisen kaupungin esiinkaivanut länsimaalainen, kun hän löysi muinaisen kiinalaisen Loulanin varuskuntakaupungin Taklimakanin aavikolta. Monet sieltä löytyneet kirjoitukset osoittautuivat historiallisesti hyvin merkittäväksi. Myöhemmillä matkoillaan hän kartoitti suuren osan Tiibetin ylänköä ja löysi ennen tuntemattoman Transhimalajan vuoriston, mutta ei koskaan päässyt tavoittelemaansa Lhasan kiellettyyn kaupunkiin.

Hedin oli kuningas Kustaa V:n henkilökohtainen ystävä ja kirjoitti yhdessä Carl Bennedichin kanssa tunnetun, hallituksenvastaisen puheen, jossa hän puolusti kuninkaan vaatimuksia puolustusmäärärahojen kasvattamiseksi. Hedin oli suuri Saksan (tai germaanien) ystävä ja kannatti lämpimästi Ruotsin kuningatar Viktorian ajamaa liittoutumista Saksan kanssa ensimmäisessä maailmansodassa. Tämän takia hän menetti paljon merkittäviä ystäviä Britanniassa ja Yhdysvalloissa (eräässä brittilehdessä hänestä väännettiin pilkkanimi "Hun Sweden".)

Hedin piti Venäjää vakavana uhkana lännelle ja ehkä osin siitä syystä kannatti ja kunnioitti Adolf Hitleriä, joka myös kunnioitti Hediniä, sekä ennen että jälkeen natsien valtaannousun. Tätä on pidetty erikoisena sikäli, että Hedin oli taustaltaan osittain juutalainen. Hitlerin tukemisen takia Hedin menetti toisen maailmansodan jälkeen maineensa.

Hedinin retkikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sven Hedin: Aasian karavaaniteillä, Karavaani-sarja, WSOY 1962
  • Sven Hedin: Nykypäivien Saksa, WSOY 1937
  • Sven Hedin: Elämäni tutkimusmatkalijana, WSOY 1957

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]