Taklimakan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hiekka-aavikkoa. Juha Seppälän kirjasta, katso Takla Makan.
Hiekkamyrsky Taklimakanin aavikolla.

Taklimakan (Takla Makan, Taklamakan) on hiekka-aavikko Länsi-Kiinassa Xinjiangissa syvässä Tarimin altaassa korkeiden vuorten ympäröimänä. Taklimakanin sijainti on 78°–88° itäistä pituutta, 37°–40° pohjoista leveyttä. Eteläpuolella ovat jopa 6000 metriin kohoavat Kunlunvuoret. Taklimakan on tyypillinen lauhkean vyöhykkeen sisämaan aavikko, äärimmäisen kuiva ja yksi elämälle vihamielisimmistä paikoista maapallolla. Taklimakanista on sanottu että "sinne voi mennä, mutta sieltä ei palata". Aavikko käsittää valtaosan Tarimin altaasta ja sen pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä. Suurin osa aavikosta on hiekkadyynejä; lisäksi on kiviaavikkoa. Alueen öljyvarat ovat merkittävät. Lisäksi alueella kerätään eräitä lääkekasveja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taklamakanin aavikkoa lähellä Jarkandin kaupunkia.

Aavikon etelärajana on Kunlun-vuorten ja Altun-vuorten vuoriketju. Pohjoisrajana ovat Tarim-joki ja Tianshan-vuoret. Taklimakan jaetaan kahteen osaan: Khotan-Darjaniin, Cherchen-Darjaniin ja vuorten välissä sijaitsevaan Chercheniin sekä Khotan-Darjanin länsipuolella sijaitsevaan varsinaiseen Taklimakaniin. Idässä on Lop Norin seutu, jossa on suoritettu ydinkokeita.

Taklimakania on väitetty maailman hiekkaisimmaksi aavikoksi, sillä 85 % siitä on hiekkadyynien peitossa. Aavikon itäosien dyynit ovat 100–150 metriä korkeita, mutta länsiosissa dyynien korkeus on vain 5–25 metriä. Vuorilta laskeutuvat jäätikkövirrat virtaavat pitkälle Tarimin altaaseen, jossa Taklimakan on.

Keitaita on vähemmän kuin esimerkiksi Gobin autiomaassa, muutamia Hotanjoen laaksossa. Alueen pääasialliset keidaskaupungit ovat Kashgar, Yarkand, ja Khotan (Hetian, Hotan) lounaassa, Kuqa ja Turfan pohjoisessa sekä Loulan ja Dunhuang idässä. Valkoinen Jade-joki (kutsutaan myös nimillä Yurung-kash tai Yurungkax He) virtaa Taklimakanin aavikolle Kunlunvuorilta kuivaan hiekkaan.

Alueella on usein voimakkaita hiekkamyrskyjä, joiden väitetään tappaneen lukemattomia ihmisiä. Hiekkamyrskyt puhaltavat esteettä tasaisella pinnalla. Paikalliset asukkaat sanovatkin sitä "Kuoleman maaksi". Taklimakan on hyperaridi aavikko, jossa on talvella kylmä, kesällä kuuma. Ilmasto on ankara, sillä se on äärimmäisen mantereinen. Taklimakan on lauhkean vyöhykkeen erittäin kuiva aavikko, jonka vuotuinen sademäärä on alle 50 mm. Lämpötila nousee korkealle auringossa mutta putoaa nopeasti iltahämärässä. Kesällä päivälämpötila saattaa nousta jopa 40–50 asteeseen, mutta talvella voi olla -20 astetta. Aavikon poikki kulkeminen on turvallisinta talvella.

Taklimakanin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorten ympäröimä Taklimakanin aavikko satelliittikuvassa.

Silkkitien kaksi haaraa kulkivat aavikon pohjois- ja eteläosan halki. Alueelta on löytynyt runsaasti hiekkaan hautautuneita arkeologisia jäänteitä, jotka edustavat tokaarisia, varhaisia hellenistisiä ja intialaisia/buddhalaisia piirteitä.

1800-1900-lukujen vaihteen tutkimusmatkailijat kuten Aurel Stein, Sven Hedin, Albert von Le Coq ja Paul Pelliot ovat tehneet laajasti tunnetuksi Taklimakanin aarrelöytöjä, sekä sen vaarallisuutta. Alueelta on löytynyt myös lukuisia muumioituneita ihmisiä, vanhimmat 4 000 vuotta vanhoja, jotka edustavat aavikolla kulkeneiden väestöjen suurta kulttuurista monimuotoisuutta. Alueelle on 1980-luvulta alkaen rakennettu enenevissä määrin teitä öljyvarojen hyödyntämiseksi ja alueen keskukset ovat Shache (Yarkant) ja Hotan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taklimakan (Taklamakan).

Koordinaatit: 39°00′N, 82°00′E