Suurjärv (Kurtna)
| Suurjärv | |
|---|---|
 Suurjärvi kesäkuussa 2007 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Itä-Virumaa |
| Kunnat | Alutagusen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Pühajõen vesistö |
| Valuma-alue | Vasavere jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | oja Niinisaare järvestä |
| Laskujoki | Vasavere jõgi |
| Järvinumero | vee2025800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 47 m [1] |
| Rantaviiva | 3,259 km |
| Pinta-ala | 33,9 ha |
| Keskisyvyys | 4,4 m |
| Suurin syvyys | 6,9 m |
| Valuma-alue | 10,5 km² |
| Saaria | 1 |
 Suurjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suurjärv (myös Kurtna järv, Kurtna Suurjärv)[2] on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnassa Kurtnan kylässä sijaitseva järvi. Järvi sijaitsee Kurtnan järvialueella, joka muodostuu 42 järvestä ja niiden ympäristöstä.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurjärvi muodostuu kahdesta erikokoisesta järvialtaasta, joista eteläisin on pienin ja se on nimeltään Peenjärv. Altaita yhdistää 70 metrinen salmi, joka jää kahdenterävän niemenkärjen väliin. Järven pinta-ala on 34 hehtaaria ja se on 1,1 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Siihen laskee kolme metsäojaa ja sen laskujoki on Vasavere jõgi, joka alkaa järven luoteispäästä. Se laskee Suomenlahteen. Kartan mukaan myös eteläpäästä alkava oja on laskuoja, joka laskee Niinisaaren järveen ja sieltä Konsun järveen. Järven valuma-alueen laajuus on 10,5 neliökilometriä.[2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 4,4 metriä ja suurin syvyys 6,9 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0015 kuutiokilometriä eli 1,5 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 3,3 kilometriä ja sen rannat ovat pääosin suota. Peenjärven eteläpäässä on hiekkapohjaista metsämaata, jonka rannat ovat hiekkaisia. Järven pohjassa on mutaa. Järvi on myös autio.[1][2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja se on rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.[2]
Luontoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on suhteellisen kalaisa. Siinä elävät lahna, ahven, särki, hauki, sorva ja suutari.[5]
-
Järvi kuvattuna lokakuussa 2013
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mäemets, A., 1977. Eesti NSV järved ja nende kaitse (verkko-ote). Tallinn: Valgus.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Suurjärv (Kurtna) (vee2025800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Kalapeedia: Kurtna Suurjärv, viitattu 8.4.2917
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kurtna järvestik (viroksi) (suom. Kurtnan järvisalue)