Suora Broadcast

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suora Broadcast
Tunnuslause Live Broadcasting Like Never Seen Before
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2006 (nimellä Streamteam Nordic)
Toimitusjohtaja Johanna Koskela[1]
Puheenjohtaja Johan Hedblom[1]
Kotipaikka Ylivieska (postiosoite)
Helsinki (käyntiosoite)
Toimiala televisiotuotanto
Liikevaihto Nousua 10,49 milj. EUR (2022)[1]
Liikevoitto Laskua –258 000 EUR (2022)[1]
Henkilöstö 48 (2022)[1]
Omistaja DMC Production
Kotisivu suorabroadcast.com

Suora Broadcast (vuoteen 2021 asti Streamteam Nordic) on suomalainen televisiotuotantoyhtiö, joka keskittyy urheilulähetysten monikameratuotantoihin. Suora on ylivieskalaislähtöinen perheyritys, ja sen päätoimipisteet sijaitsevat Helsingin Länsi-Pasilassa ja Vallilassa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys perustettiin vuonna 2006 nimellä Streamteam Nordic aluksi raviurheilun nettistriimaukseen. Vuonna 2012 yritys perusti ravituotantojen etäohjauskeskuksen Ouluun. Vuonna 2016 Streamteam osti Tuotantotalo Wernen koko osakekannan ja aloitti jääkiekkolähetysten tuotannon.[3] Kaksi vuotta myöhemmin Streamteam perusti Iso Pajan tiloihin Jääkiekon SM-liigan etätuotantokeskuksen, jossa sijaitsee myös videotuomarien tilat. Vuonna 2021 yrityksen uudeksi nimeksi tuli Suora Broadcast, ja se laajensi tuotantoaan koripallo-otteluihin.[4] Vuonna 2022 Suora sai uudet toimitilat Helsingin Vallilasta Fredriksberg-toimistotalosta.[5] Samana vuonna Suora siirtyi yrityskaupassa ruotsalaisen DMC Productionin omistukseen.[6][7]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2022 uutisoitiin Suoran leikanneen rajusti henkilöstökulujaan, mikä oli johtanut kokemattomien työntekijöiden palkkaamiseen ja heikkoon laatuun Jääkiekon SM-liigan lähetyksissä. Kritiikkiä saivat etenkin ohjaus- ja äänityö sekä hidastukset. Yritykselle työskentelyn lopettanut ohjaaja kertoi Suoran laskeneen lähetyskohtaisia palkkioita yli 40 prosenttia. Suoran toimitusjohtaja Johanna Koskela ei vastannut tiedotusvälineiden kysymyksiin puhelimitse, mutta totesi sähköpostilla muun muassa ”korona-ajan epävarmuuden näkyneen osaajapulana”.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]