Suomen urheilu 1955

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 1955 käsittelee vuoden 1955 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Voitto Hellsten Yleisurheilu
2. Arvo Viitanen Hiihto
3. Eeles Landström Yleisurheilu
4. Eino Kirjonen Mäkihyppy
5. Aulis Kallakorpi Mäkihyppy
6. Olavi Mannonen Nykyaikainen viisiottelu
7. Veikko Lahti Paini
8. Rauno Mäkinen Paini
9. Toivo Salonen Pikaluistelu
10. Olavi Vuorisalo Yleisurheilu
Lähde: [1]

Erillisellä naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Mirja Hietamies Hiihto
2. Eila Hanelius Suunnistus
3. Eevi Huttunen Pikaluistelu
4. Marjatta Railio Uinti
5. Pirkko Korkee Hiihto
6. Inkeri Talvitie Yleisurheilu
Lähde: [1]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentti Karvonen juoksi 1.7. Helsingissä 3 000 metrin estejuoksun maailmanennätyksen 8.47,8 ja paransi sitä 15.7. Oslossa aikaan 8.45,4. Kumpikaan ajoista ei kuitenkaan ollut Suomen-ennätys, koska Olavi Rinteenpää oli juossut nopeammin vuonna 1953, jolloin virallisia maailmanennätyksiä ei vielä noteerattu.[15][16]
  • Eeles Landström hyppäsi 17.7. Kouvolassa seiväshypyn Euroopan-ennätyksen 447 cm ja paransi 24.8. Helsingissä ennätystä tulokseen 450 cm.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 47. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Pihlaja, s. 134
  3. Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 161, 163. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
  4. Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 375. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  5. Pihlaja, s. 201
  6. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 140. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
  7. Suomen jääkiekkomuseo - tilastot, SM-mitalijoukkueet 1928-> urheilumuseo.fi.
  8. Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411.
  9. Hakalax, Jari: Mitä tapahtui urheilussa 1955 (11.–20.2.) Suomen Urheilutietäjät ry.. Viitattu 2.5.2020.
  10. Hakalax, Jari: Mitä tapahtui urheilussa 1955 (21.–28.2.) Suomen Urheilutietäjät ry.. Viitattu 2.5.2020.
  11. Pihlaja, s. 269
  12. Pihlaja, s. 315
  13. Arppi, Heikki: Kataja on 2000-luvun paras koripallojoukkue mitalien määrässä mitattuna Karjalainen. 15.5.2017. Viitattu 7.10.2018.
  14. Pihlaja, s. 316
  15. Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506–507. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
  16. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 420, 543, 782. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  17. Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 508. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.