Shikokunkoira
| Shikokunkoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 75[1] |
| Rodun syntyaika | vanha |
| Alkuperäinen käyttö | villisian metsästys |
| Nykyinen käyttö | vahtikoira, metsästyskoira, seurakoira |
| Elinikä | 10–12 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | kochi-ken, shikoku ken, shikoku inu, shikoku, tosa ken |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 5 Aasialaiset pystykorvat ja sukulaisrodut #319 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 17–23 kg narttu 15-18 kg |
| Säkäkorkeus | uros 49-55 cm narttu 46-52 cm |
| Väritys | seesami, musta seesami, punainen seesami, punainen tai black&tan |
Shikokunkoira (jap. 四国犬, Shikoku-ken) on harvinainen japanilainen koirarotu, joka on kotoisin Shikokun saarelta.[3] Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi muutamia shikokunkoiran pentueita vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodulla on pystyt korvat ja joko selän päälle kiertynyt tai sirppimäinen häntä. Sen silmät ovat hieman vinot ja lähes kolmiomaiset. Säkäkorkeus on uroksilla 52 cm ja nartuilla 49 cm; 3 cm vaihtelu molempiin suuntiin sallitaan.[3] Urosten paino vaihtelee keskimäärin 17-23 kg ja narttujen 15-18 kg välillä.[5]
Peitinkarva on melko karheaa ja suoraa, aluskarva pehmeää ja tiheää. Rodun erityispiirre on karvapeite, jonka sävy voi olla joko seesami, musta seesami, punainen seesami, punainen tai black&tan.[3] Valtaosa rodunedustajista on erisävyisiä seesameita, seuraavaksi eniten esiintyy punaisia ja kaikkein vähiten black&tan -värisiä yksilöitä.[6]
- Seesami
- Punaseesami
- Punainen
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shikokunkoirat ovat luonteeltaan vahvoja, energisia ja rohkeita koiria. Vieraita ihmisiä kohtaan koirat saattavat olla välinpitämättömiä tai pidättyväisiä. Shikokunkoirat eivät välttämättä tule toimeen vieraiden koirien kanssa, varsinkaan urokset.[7]
Shikokunkoirilla ei juurikaan ole miellyttämisenhalua ihmisiä kohtaan. Niiden metsästyvietti on edelleen hyvin voimakas.[7]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shikokunkoiran juuret ovat Japanissa muinoin esiintyneissä keskikokoisissa alkuperäisissä japanilaisissa koirissa (nk. Nihon Ken). Sen tehtävänä oli metsästää suurriistaa, pääasiassa villisikoja Kōchin prefektuurin vuoristossa. Se tunnetaankin joskus nimellä Kōchi-ken.[3]
Rodusta oli aiemmin kolme muunnosta – awa, hongawa ja hata – jotka kaikki olivat saaneet nimensä kasvatusalueensa mukaan (Awan kaupunki). Hongawa oli niistä kaikkein puhtaimpana säilynyt, koska alueelle oli hyvin vaikea päästä.[3] Hongawa oli kevytrakenteinen, virtaviivainen ja muita korkearaajaisempi. Hata oli paksukalloinen ja tuuheakarvainen, sekä muita raskasrakenteisempi ja matalaraajaisempi; myös pohjavilla oli runsaampi kuin hongawalla. Sekä hongawa että hata vaikuttavat myös nykyisen populaation taustalla, mutta awa katosi kokonaan toisen maailmansodan aikoihin.[8]
Shikokunkoira nimitettiin Japanin kansallisaarteeksi vuonna 1937[3][5], tosin tuolloin vielä nimellä Tosa-inu[5]. Jotta sekaannukselta nykyisen tosan kanssa vältyttäisiin, ja koska rotua esiintyi myös muissa Shikokun prefektuureissa kuin Kōchissa, sitä alettiin kutsua nykyisellä nimellä noin vuodesta 1932 lähtien.[5]
Kuuluisimpiin historiallisiin rodunedustajiin Japanissa Nihon-ken hozonkai -järjestön (NIPPO) perustamisen jälkeen ovat lukeutuneet mm. seuraavat opetusministeriön palkinnon saaneet yksilöt: Kusu-go (palkittu vuonna 1936), Goma-go (palkittu vuonna 1937) ja Choshun-go (palkittu vuonna 1938). Lisäksi rodun historiasta mainitaan myös neljäs koira - joka ei, toisin kuin kolme edellä mainittua, saavuttanut kyseistä palkintoa - eli Kuma-go.[5] Goma-go oli syntynyt vuonna 1932, ja siitä tuli yksi hata-linjan kantakoirista. Choshun-go puolestaan oli hongawa-linjan kantayksilö.[8] Nämä neljä kantayksilöä ovat kaikkien nykyisten shikokunkoirien taustalla.[5]
Shikoku Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen saapui ensimmäinen rodun yksilö vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa ja toinen heti alkuvuodesta 2012. Molemmat koirat olivat alankomaalaisesta Van de Egmato -kennelistä.[9] Vuonna 2016 syntyi ensimmäinen suomalainen pentue.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Kennelliitto. Shikoku. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2019. Haettu 16.8.2021.
- ↑ Shikoku. American Kennel Club. Haettu 16.8.2021.
- 1 2 3 4 5 6 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.5.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Shikoku Ken. Nihonken Hozonkai. Haettu 5.9.2026.
- ↑ The Nihon Ken Standard. Nihonken Hozonkai. Haettu 5.9.2026.
- 1 2 Shikoku Suomen Nihonken ry. Viitattu 9.5.2026.
- 1 2 Uusi jalostuksen tavoiteohjelma 2026-2030: Shikokunkoira. Suomen Kennelliitto. Haettu 5.9.2026.
- ↑ Kennelliiton jalostustietokanta: Kaksi ensimmäistä shikokutuontia Viitattu 07.02.2018.
- ↑ Shikoku: Pentueet. Koiranet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 16.8.2021.