Savion rautatietunneli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savion rautatietunneli
Tunnelin sisäänkäynti Vantaan Länsisalmessa. Ovi estää sekä luvattoman kulkemisen että pakkasilman pääsyn tunneliin.[1]
Tunnelin sisäänkäynti Vantaan Länsisalmessa. Ovi estää sekä luvattoman kulkemisen että pakkasilman pääsyn tunneliin.[1]
Paikkakunta Kerava, Sipoo, Vantaa
Alkupiste Savio
60°22.24′N, 25°05.72′E
Loppupiste Länsisalmi
60°15.41′N, 25°07.91′E
Maa Suomi
Avattu 28. marraskuuta 2008
Pituus 13 575 m
Raiteita 1

Savion rautatietunneli on Suomen pisin rautatietunneli ja samalla pisin liikennetunneli. Yksiraiteisen tunnelin pituus on 13 575 metriä.[2] Tunneli kuuluu Savio–Vuosaari-rataosaan eli Vuosaaren satamarataan, ja se alkaa Savion aseman eteläpuolelta ja päättyy Kehä III:n viereen Vantaan Länsisalmessa. Suurin osuus tunnelista kuuluu Vantaalle, mutta osa myös Keravan ja Sipoon alueille. Vantaalla tunneli alittaa muun muassa Leppäkorven, Jokivarren, Päiväkummun, Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Hakunilan ja Ojangon kaupunginosat.[3][4] Keravan osuuteen kuuluu rakentamaton metsäalue Kerca-yritysalueen eteläpuolella, ja Sipoolle kuuluva osuus on Myraksen pientaloalue Vantaan Päiväkummun ja Jokivarren välissä.

Tunnelin louhinta alkoi joulukuussa 2004 ja valmistui syksyllä 2006.[5] Työt aloitettiin ensin Savion suuaukolla ja sen jälkeen ajotunneleiden louhinnalla. Kalliota louhittiin noin miljoona kuutiometriä.[6] Kokonaisuudessaan louhinta maksoi noin 71 miljoonaa euroa.[5] Kiskot saatiin tunneliin 23. huhtikuuta 2008. Koko rataosa ja samalla tunneli avattiin liikenteelle 28. marraskuuta 2008.[7] Savion tunnelissa on vain tavaraliikennettä, ja siellä liikennöidään vain Sr2- ja Sr3-sähkövetureilla, sillä tunnelin suuri kosteus aiheutti ongelmia vanhemmille Sr1-vetureille.[7][8]

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savion rautatietunneli on rakennettu 95-prosenttisesti kallioperään, mutta Päiväkummun alueella siihen kuuluu 200 metrin pituinen heikon kalliovyöhykkeen osuus, joka on vahvistettu metrin paksuisilla betoniseinillä joka suunnasta.[9][10] Alkuperäisessä reitissä kallio olisi ollut vahvempaa, mutta pientaloalueen asukkaat vaativat linjauksen siirtämistä kauemmaksi pelätessään junaliikennöinnin tärinävaikutusta. Junat asutuksen alla voivat synnyttää noin 30 desibelin mikromelua, joka vertautuu jääkaapin päästämiin ääniin. Melua vaimennettiin kymmenen senttiä paksuilla kumimatoilla.[9] Tunneli kulkee 5–7 kilometrin matkalta lähellä asutusta, ja etäisyys asutuksiin on pienimmillään vain 25 metriä.[11] Syvimmillään tunneli käy noin 60 metrin syvyydessä maan pinnasta ja 20 metriä merenpinnan tasoa alempana.[12] Pienin kalliokattopaksuus 4,5 metriä on Leppäkorven kohdalla.[13]

Ajotunnelit ja pystykuilut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajotunneli Kuninkaanmäessä

Ratateknisten määräysten vuoksi tunnelissa on kahden kilometrin välein ajotunneli tai pystykuilu.[14] Matkan varrella on Hakunilan, Kuninkaanmäen, Myraksen ja Leppäkorven pystykuilut,[7][5] joita käytetään tarvittaessa esimerkiksi savunpoistoon sekä poistumis- ja pelastusreitteinä.[15] Tunneli on lujitettu ja valaistu koko pituudeltaan, mutta matkustajaliikenteeseen sopivia hätäpoistumisteitä saati muita välttämättömiä turvavarusteita tunnelissa ei kuitenkaan ole.[13][15] Myös höyryvetureilla liikennöinti on kielletty.[16]

Långmossabergin, Kaskelan, Päiväkummun ja Jokivarren ajotunnelit toimivat huolto- ja poistumisreitteinä sekä pelastuslaitoksen hyökkäysreitteinä ja savunpoiston korvausilmareitteinä.[15] Tunnelin rakentamisvaiheen aikana ajotunneleita käytettiin louheen poiskuljettamiseen.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Työohje Etelä-Suomen liikenteenohjaukselle ja käyttökeskukselle: Savion ja Labbackan rautatietunneleiden kriittiset valvontailmaisut (PDF) (s. 3) 31.1.2011. Väylävirasto. Viitattu 18.6.2023.
  2. ↑ Rautatietunnelit Suomessa Resiina. Viitattu 5.6.2018.
  3. ↑ Savion rautatietunneli (pdf) Doria. Viitattu 24.6.2021.
  4. ↑ Vantaan karttapalvelu (Merkattu karttaan tunnelin sijainti Kuusijärven länsipuolelle. Tunnelia merkitsevää katkoviivaa voi seurata etelään tai pohjoiseen.) kartta.vantaa.fi. Viitattu 24.6.2021.
  5. ↑ a b c Holmila, Eero: Suomen pisimmän rautatietunnelin louhinta valmistui tekniikkatalos.fi. Viitattu 5.6.2018.
  6. ↑ Pohjanpalo, Olli: Savion rautatietunnelia louhitaan Itä-Vantaalla (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 10.2.2005. Viitattu 20.6.2023.
  7. ↑ a b c Vuosaaren satamarata Resiina. Viitattu 5.6.2018.
  8. ↑ Nummelin, Markku: Suomen liikennetunnelit (PDF) (Sivu 16) liikennevirasto.fi. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 5.6.2018.
  9. ↑ a b Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 218–220. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.
  10. ↑ Savion rautatietunneli, Myraksen ruhje, Kerava peri.fi. Viitattu 23.2.2023.
  11. ↑ Backhol, Mats & Lahti, Tapio & Peltonen, Timo: Raideliikenteen melu (pdf) Akustinen seura ry. 1.9.2013. Viitattu 31.1.2021.
  12. ↑ Vuosaaren satamarata Resiina. Viitattu 24.6.2021.
  13. ↑ a b Vuosaaren satama ja ympäristö: Suunnittelusta rakentamiseen (pdf) Väylävirasto. 3.1.2008. Arkistoitu 24.6.2021. Viitattu 24.6.2021.
  14. ↑ a b Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet: Tiivistelmä radan yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmista (pdf) Väylävirasto. Viitattu 16.1.2021.
  15. ↑ a b c Andersson, Kukka: Syvällä Vantaan alla jyskyttää päivittäin juna, jota juuri kukaan ei näe ja johon matkustajilla ei ole asiaa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.3.2020. Viitattu 14.1.2021.
  16. ↑ Rautateiden verkkoselostus 2024 (PDF) (s. 29) 2022. Väylävirasto. Viitattu 24.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Savion_rautatietunneli&oldid=21655195”