Saleh Mehdi Amash

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saleh Mehdi Amash (arab. صالح مهدي عماش‎, myös Salih Mahdi Ammash; 1. heinäkuuta 1924[1] Bagdad, Irak[2]30. tammikuuta 1985 Helsinki, Suomi) oli irakilainen kenraali, poliitikko ja diplomaatti, joka toimi maansa puolustusministerinä ja varapresidenttinä. Hän oli viimeksi Irakin suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1975–1985.[3][4]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisempi ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amash syntyi maanviljelijäperheeseen ja kävi armeijan esikuntakoulun Bagdadissa. Hän liittyi Baath-puolueeseen vuonna 1952 ja vapaiden upseerien liikkeeseen vuonna 1956. Hänet pidätettiin useasti oppositiotoiminnasta Abdulkarim Qasimin valtakaudella. Amash osallistui helmikuun 1963 vallankumoukseen, jonka seurauksena Baath-puolue nousi Irakissa ensimmäisen kerran valtaan. Hän toimi ensimmäisessä Baath-hallituksessa puolustusministerinä ja kuului samalla vallankumouksen komentoneuvostoon sekä Baath-puolueen kansainväliseen johtoon. Kun Irakin Baath-hallitus syrjäytettiin marraskuun 1963 vallankaappauksella ja valta siirtyi Abdulsalam Arifille, Amash lähti maanpakoon. Hän palasi Irakiin heinäkuun 1968 vallankumouksen jälkeen ja sai takaisin paikkansa vallankumouksen komentoneuvostossa sekä puoluejohdossa. Amash oli Irakin sisäministerinä vuosina 1968–1970, jolloin hän ajautui valtataisteluun puolustusministeri Hardan al-Tikritin kanssa. Tilanteen rauhoittamiseksi he joutuivat molemmat eroamaan hallituksesta huhtikuussa 1970 ja kummastakin tehtiin Irakin varapresidentti. Amash riitautui myös muun puoluejohdon kanssa, joten hänet erotettiin varapresidentin tehtävästä ja vallankumousneuvostosta vuonna 1971.[2]

Vuonna 1972 Amashista tuli Irakin Neuvostoliiton-suurlähettiläs ja hänet akkreditoitiin tällöin myös maansa Suomen-suurlähettilääksi. Hän oli suurlähettiläänä Neuvostoliitossa vuoteen 1974 ja sen jälkeen vuoden suurlähettiläänä Ranskassa.[4][3][2]

Suurlähettiläänä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 Amash nimitettiin Irakin ensimmäiseksi Suomen-suurlähettilääksi asemapaikkanaan Helsinki. Hänen suurlähettiläskaudellaan Kulosaareen valmistui Irakin uusi suurlähetystörakennus vuonna 1980.[4][3] Suorapuheisena ja räväkkänä tunnettu Amash pyrki suurlähettiläänä ollessaan muun muassa painostamaan suomalaisyrityksiä luopumaan kauppasuhteista Irakin silloisten vihollismaiden Iranin ja Israelin kanssa.[5] Hän lähetti muun muassa suomalaisiin yrityksiin kyselyn, jossa haluttiin tietää, oliko yrityksen johtajina sionisteja tai juutalaisia ja kävikö yritys kauppaa israelilaisten yritysten kanssa.[6]

Vuonna 1978 Irakin presidenttiä arvostellut libanonilainen runoilija ja kääntäjä Sahban Mroueh (1953–2012) karkotettiin Suomesta Amashin painostuksesta. Irakin suurlähetystö oli lähettänyt Suomen ulkoministeriölle nootin, jonka mukaan taloussuhteet Suomen ja Irakin välillä katkeaisivat ellei Mrouehia karkoiteta. Tuohon aikaan suomalaisyrityksillä oli useita suuria rakennusurakoita Irakissa, muun muassa Kaija ja Heikki Sirenin suunnitelma Bagdadin kongressipalatsi. Mroueh pääsi myöhemmin kuitenkin palaamaan Suomeen.

Vuonna 1981 Amash lähetti ulkoministeriölle nootin televisiossa syksyllä 1981 esitettyjen Elis ja Seela Sellan ohjelmien S’brent ja Juutalaiset johdosta.[6] Vuodesta 1982 Amash oli Suomessa diplomaattikunnan vanhin.[3]

Amash kuoli yllättäen Helsingissä Mehiläisen sairaalassa tammikuussa 1985 ja hänet haudattiin Irakiin.[3] Hänen on epäilty joutuneen Irakin diktaattori Saddam Husseinin järjestämän myrkytyssalamurhan uhriksi.[5][7]

Amash oli arabikulttuurin ja arabialaisten ratsuhevosten harrastaja. Hän kirjoitti muistelmansa sekä arabiankielisiä runoja, joita julkaistiin myös suomennettuina. Amashin aloitteesta järjestettiin suomalais-arabialaiset kirjallisuusseminaarit Helsingissä 1977 ja 1981 sekä Bagdadissa 1979. Amash oli Suomalais-Arabialaisen yhdistyksen kunniajäsen.[4]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amashin tytär on Baath-puolueen johtoon kuulunut mikrobiologi Huda Salih Mahdi Ammash, joka oli ainoa nainen Yhdysvaltain viranomaisten vuonna 2003 julkaisemissa Irakin etsintäkuulutuspelikorteissa. Yhdysvallat väitti hänen osallistuneen Saddam Husseinin hallinnon biologisten aseiden kehittämiseen ja käytti hänestä nimitystä ”rouva pernarutto”.[8][9][10]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Runoja ; julk. Arabialaisen kulttuurin seura ry ; käännökset Eva Salim, stilisointi Hannu Niklander. Irakin suurlähetystö, Helsinki 1983

Lähteet ja huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toisten lähteiden mukaan 1928.
  2. a b c Beth K. Dougherty: Historical Dictionary of Iraq, s. 81. Rowman & Littlefield 2019. Google Books (englanniksi)
  3. a b c d e Diplomaattikunnan vanhin Saleh Mehdi Amash kuollut (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 1.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 3.6.2020.
  4. a b c d Rostislav Holthoer : Suurlähettiläs Saleh Mehdi Amash In memorian, Marhaba Suomalais-arabialaisen yhdistyksen vuosikirja 1985
  5. a b Räväkkä lähettiläs murhattiin myrkyllä Iltalehti. 2007. Viitattu 15.6.2019.
  6. a b Anne Mattson ; Sella ja selustansa - Näyttelijän elämäkerta ja elämänkaaripsykologia, Yhteiskuntahistorian lisensiaatintutkimus, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2012, sivu 122-123
  7. Sanna Aron Assyriologin lifestyle-blogi 22.6.2013 : Mitä luin tänään: Salaisuuksien vartija
  8. Jaakko Kangasluoma: USA pidätti Irakin entisen Suomen-lähettilään tyttären (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 6.5.2003. Viitattu 2.6.2020.
  9. Stevenson Swanson: Iraq's `Mrs. Anthrax' is key figure in weapons program (englanniksi) Chicago Tribune 11.8.2003. Viitattu 2.6.2020.
  10. Iraq’s ‘Anthrax Lady’ faces 15 years in prison (englanniksi) Al Arabiya 1.12.2016. Viitattu 2.6.2020.