S/S Koli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

S/S Koli oli suomalainen vuonna 1902 rakennettu matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi aluksi Pielisellä ja Saimaalla ja sen jälkeen Turun saariston reiteillä sekä Selkämeren ja Suomenlahden rannikkolinjoilla. Laiva muutettiin vuonna 1932 moottorialukseksi ja se liikennöi sitten nimillä M/S Meritähti ja M/S Anja.[1]

S/S Koli valmistui vuonna 1902 Paul Wahl & Co:n Varkauden telakalta. Laivan pituus oli 26,27 metriä, leveys 5,55 metriä ja syväys 2,27 metriä. Vetoisuus oli 145 bruttorekisteritonnia ja höyrykoneen teho 150 hevosvoimaa. Laiva saattoi lastata 500–600 säkkiä jauhoja ja ottaa 150 matkustajaa. Matkustajia varten laivalla oli pari salonkia ja kuusi hyttiä. Laivan tilasi joensuulainen Höyryvenhe Oy Salmi, ja se liikennöi aluksi Pielisellä. [1]

Vuonna 1915 laivan osti savonlinnalainen Höyryvenhe Oy Kerttu ja liikennöi sitten linjalla Savonlinna–Mikkeli. Elokuussa 1917 S/S Koli myytiin Uudestakaupungista kotoisin olleille Johan Aulalle ja Elis Eskolalle ja se aloitti syyskuussa 1917 kulkea linjalla Turku–Uusikaupunki. Vuonna 1918 laiva myytiin Rymättylään "Pakinainen" Kestilä & Co -nimiselle avoimelle yhtiölle ja se liikennöi sitten linjalla Turku–Uusikaupunki–RaumaPori ja vuodesta 1919 linjalla Turku–Brändö ja Kumlinge. 1920-luvulla laiva liikennöi Turun saaristossa muun muassa linjoilla Turku–NauvoKorpoström ja Turku–Kustavi–Uusikaupunki. Vuonna 1923 laiva myytiin Kustaviin Anton Emil Janssonille Höyrylaiva Koli -nimiselle yhtymälle. [1]

1930-luvun alussa matkustajalaivaliikenne oli tullut kannattamattomaksi autojen alkessa yleistyä. Toukokuussa 1932 S/S Koli-laivan omistajaksi tuli Angelniemeltä kotoisin ollut laivuri Wäinö Johannes Jylhä. Tässä vaiheessa laiva muutettiin Turussa Crichtonin telakalla moottorirahtilaivaksi, matkustajatilat purettiin, se sai 50 hevosvoiman Bolinder-puolidieselmoottorin ja uudeksi nimeksi tuli M/S Meritähti. Laiva oli rannikkorahtiliikenteessä ja kuljetti muun muassa katukiviä Lyperön varavankilasta Turkuun, tiiliä Paraisilta Helsinkiin ja Raumalle, kalkkikiveä Korppoosta Salon raakasokeritehtaalle, viljaa Länsi-Suomesta Kotkassa sijainneelle Kauppiaiden myllylle ja paluulastina Kotkafosfaattia sekä raakasokeria Salon raakasokeritehtaalta Kotkan sokeritehtaalle.[1][2]

Jylhä poltti 19. elokuuta 1943 mielenhäiriössä Kemiön Eknäsissä sijainneen kotitalonsa, sytytti talon edustalla ankkurissa olleen Meritähti-laivan palamaan ja ampui lopuksi itsensä. Meritähti upposi palon seurauksena ankkuripaikalleen. Jatkosodan jälkeen rymättyläläiset Toivo, Tauno ja Alma Saarni ostivat laivan hylyn, nostivat sen pinnalle ja korjauttivat sen Rymättylän Röölässä puutavarankuljetusalukseksi. Lavan uudeksi nimeksi tuli M/S Anja ja se rekisteröitiin tammikuussa 1946 Rymättylän Laiva Oy -varustamolle. Anja myytiin syyskuussa 1947 turkulaisille Leo Lehtoselle, Gustaf ja Iris Plathinille sekä uusikaupunkilaisille Kaarlo ja Meeri Virenille. Aluksen ruumaan rakennettiin matkustajatiloja ja vuonna 1948 se lähti Suomesta mukanaan siirtolaisia, joiden joukossa oli tiettävästi asekätkentään osallistuneita henkilöitä. Laivan kerrotaan sitten ilmestyneen siirtolaisten määränpäänä olleeseen Brasiliaan.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]