Riihalan valtias

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riihalan valtias
Riihalan valtias.jpg
Ohjaaja Hannu Leminen
Käsikirjoittaja Juha Nevalainen
Hannu Leminen
Perustuu Arvo Kalliolan romaaniin
Lihan okaat, Fennia (1946)
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Erkki Imberg
Leikkaaja Armas Laurinen
Lavastaja Ville Hänninen
Pääosat Emma Väänänen
Heimo Lepistö
Raili Mäki
Alpo Vammelvuo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 20. tammikuuta 1956
Kesto 83 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Riihalan valtias on Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama melodraama, joka perustuu Arvo Kalliolan romaaniin Lihan okaat (1946). Käsikirjoituksen ensimmäisen version teki Juha Nevalainen, mutta hänen nimeään ei voitu mainita hänen muiden sopimustensa vuoksi, ja siksi elokuvan tiedoissa mainitaan vain Lemisen nimi.[1].

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa viina ja vietit ovat vieneet vanhaa isäntää (Heimo Lepistö), ja elämä on kylmettänyt emännän (Emma Väänänen) sydämen. Uusi sukupolvi vapautuu kuitenkin ikeestä, ja moraliteetti panostaa rakkauteen ja anteeksiantoon, jotka voittavat maalliset kunnianhimot[2][3].

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa elokuvaa on sanottu huomion arvoiseksi suomalaiseksi filmityöksi mutta myös latteaksi viikkolehtikertomukseksi, josta pilkistää jopa sairaalloista ja lohdutonta paatosta. Epäillään myös, ettei se uppoa "ainakaan tällä hetkellä Tuntemattoman sotilaan totuutta katsovaan elokuvayleisöön" (Edvin Laineen ohjaustyön Tuntematon sotilas ensi-ilta oli ollut kuukautta aikaisemmin[4], ja tämän katsojamäärä jäi 180 000:een [5]).

Myöhemmin Niskavuori-henkistä elokuvaa on luonnehdittu väkeväksi melodraamaksi, joka ansaitsee arvonnoston. Vuoropuhelua ja kuvallista kerrontaa pidetään sujuvina, ja maaseutuelokuvan lajityyppi sai siinä päivitystä.[2] Kriitikon silmissä elokuvassa on jopa psykologisen kauhuelokuvan kaikuja[6]. Erityisesti Emma Väänäsen roolisuorituksen kriitikot elokuvan kantavaksi voimaksi. Kuolema ja tuli toimivat vertauskuvina. Vaikutteiden antajana nähdään Ingmar Bergmanin elokuvat.[3][6]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Näyttelijä  … Rooli  
 Emma Väänänen  … Anna, Riihalan emäntä  
 Heimo Lepistö  … Riihalan isäntä  
 Raili Mäki  … Elma, Kaltevan piika  
 Alpo Vammelvuo  … Riihalan Antti  
 Anni Helenius  … Kaltevan Eliina  
 Kerttu Hämeranta  … Kaltevan emäntä  
 Matti Aulos  … Kaltevan isäntä  
 Varma Lahtinen  … Lehto-Leena  
 Pentti Siivonen  … Kaltevan Viljo  
 Pia Hattara  … Sanna, Riihalan karjakko  
 Irja Rannikko  … Lyyti, Kaltevan piika  
 Paavo Honkamäki  … Anselmi, Riihalan renki  
 Helsingin Teatteriorkesteri  … yhtye  
 Lopen VPK  … stunt, tulipalokohtaus  
 Väinö Sulalampi  … Kaltevan Veikko  
 Lea Venkula  … Veikon morsian  
 Alli Seppälä  … häävieraita  
 Kalervo Anttila  … häävieraita  
 Kosti Seppälä  … häävieraita  
 Onni Timonen  … häävieraita  
 Vilho Rannanmaa  … harmonikansoittaja  
 Pentti Säilä  … Anttia jututtava nuori mies häätalon pihalla  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 1.8.2012
  2. a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 1.8.2012, sivu B 13
  3. a b AL: Riihalan valtias, Päivän elokuvia, Tv-maailma, 30/2012 sivu
  4. Tuntematon sotilas, esitystiedot, viitattu 1.8.2012
  5. Elokuvauutiset.fi, viitattu 1.8.2012
  6. a b AP: Riihalan valtias, Päivän elokuvia, Tv-maailma, 49/2013 sivu 21
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.