Soita minulle, Helena! (vuoden 1948 elokuva)
| Soita minulle, Helena! | |
|---|---|
 Elokuvan juliste, Eka Karppanen, 1948. |
|
| Ohjaaja | Hannu Leminen |
| Käsikirjoittaja | Hannu Leminen Ilmari Unho (yhteisnimellä Filmikynä) |
| Perustuu | Aino Räsäsen samannimiseen romaaniin |
| Tuottaja | Hannu Leminen Signe af Forselles |
| Säveltäjä | Harry Bergström |
| Kuvaaja | Esko Töyri |
| Leikkaaja | Hannu Leminen |
| Lavastaja | Lemi |
| Pääosat | Helena Kara Rauli Tuomi Erkki Viljos Elsa Rantalainen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Adams Filmi Oy |
| Levittäjä | Adams Filmi Oy (teatteri) Finnkino Oy (DVD) |
| Ensi-ilta | 21. lokakuuta 1948 |
| Kesto | 91 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Seuraaja | …ja Helena soittaa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Soita minulle, Helena! on Hannu Lemisen ohjaama ja Adams Filmin tuottama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1948. Elokuva perustuu Aino Räsäsen samannimiseen romaaniin. Elokuvan ensi-ilta oli 29. lokakuuta 1948.
Menestysromaanin heppoista tarinaa on käsikirjoitukseen muokattu monin osin uudestaan. Elokuvan alkuperäinen filmimateriaali tuhoutui Adams Filmin tulipalossa 1959. Pääosaa näyttelee ohjaaja Hannu Lemisen puoliso Helena Kara. Elokuva on Rauli Tuomen viimeinen elokuva, hän kuoli seuraavan vuoden helmikuussa.[1]
Finnkino julkaisi elokuvan DVD-levynä 7. kesäkuuta 2007.[2] Elokuva on katsottavassa Elonet-internetsivustolla HD-laadulla.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Helena Kara | … | Helena Talasti, o.s. Parola |
| Rauli Tuomi | … | Erkki Talasti |
| Erkki Viljos | … | Jari Junkkeri, ent. Junkerman |
| Elsa Rantalainen | … | Anoppi, Kristiina Talasti |
| Paavo Jännes | … | Majuri evp. Perttu Junkkeri |
| Aino Lohikoski | … | Malviina, karjakko |
| Kosti Aaltonen | … | Oskari, renki |
| Uljas Kandolin | … | Tuomaalan Yrjö |
| Leo Mikander | … | Jussi, pikkurenki |
| Risto Veste | … | Pekka |
| Sirkka Hirvonen | … | Anna |
| Vappu Jurkka | … | Liisa, morsiusneito |
| Matti Aulos | … | lääkäri |
| Kaarlo Saarnio | … | rovasti |
- Kreditoimattomat näyttelijät
| Mei-Ling Axberg | … | opettajan lähtöä sureva tyttö koulun pihalla |
| Jussi Jurkka | … | kontrabasisti ravintolassa |
| Esko Saha | … | tanssija ravintolassa |
| Hellä Seteri | … | vieras häissä ja hautajaisissa |
| Erkki Salin | … | renki |
| Seija Sora | … | Irja Tuomaala |
| Paavo Sovijärvi | … | viulisti juhannustansseissa |
| Olavi Saarinen | … | renki |
Muut tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ääni: Björn Korander
- Järjestäjä: herra Virtanen
- Naamiointi: Rakel Tuomi
- Kampaaja: Hellä Seteri
- Kamera-assistentti: Esko Nevalainen
- Äänitysassistentti: Gösta Salminen
- Kuvaussihteeri: Sirkka Hirvonen
- Kuvausryhmän jäsen: Kosti Aaltonen
- Alkutekstien ja julisteen suunnittelu: Eka Karppanen[3]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt Harry Bergström, ellei toisin mainita.
- Alkusoitto – 1.50 (sov. Harry Bergström)
- Lapsikuoro: Virsi 557 (Suvivirsi) – 0.30 (säv. ja san. tunt. (ruotsalainen), suom. san. Alfred Brynolf Roos ja Elias Lönnrot)
- Kevätperhonen – 1.00 (sov. H. Bergström)
- Anna Mutanen: Toivesaaren kaunis Anja / Meidän valssimme (pääteema) (san. Usko Kemppi)
- Soita minulle / Häävalssi
- Juhannusjenkka
- Juhannusvalssi – 1.25
- Varjele, Luoja – 0.15 (säv. ja san. trad.)
- Loppusoitto – 2.35 [4]
Iloiset Soittoniekat levyttivät kappaleen ”Kevätperhonen” Harry Bergströmin johtamana huhtikuussa 1954. Kappale julkaistiin uudelleen CD-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 11 & 12 – Fennada-Filmien musiikki 1945–1961 vuonna 2024.[4]
Teemu Grönberg lauloi kappaleen ”Toivesaaren kaunis Anja” Sointu-orkesterin säestämänä levylle vuonna 1946. Kappale julkaistiin uudelleen vuoden 2001 CD-kokoelmalla Sointu – osa 6 / 1938–1951. Eero Väre levytti samaisen kappaleen nimellä ”Meidän valssimme” Harry Bergströmin yhtyeen säestämänä lokakuussa 1948. Kappale julkaistiin uudelleen CD-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 5 – Musiikkia elokuvista 1946–1949 vuonna 2013. Samalla kokoelmalla julkaistiin myös itse elokuvassa kuultava Anne Mutasen ja orkesterin esittämä versio kappaleesta.[4]
Harry Bergströmin yhtye levytti kappaleen ”Soita minulle” lokakuussa 1948 ja se julkaistiin myös Suomalainen elokuvamusiikki vol. 5 -CD-kokoelmalla vuonna 2013.[4]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaiskriitikot kiinnittivät huomiota alkutekstin heikkouteen. Junalukemistoksi leimatun Räsäsen romaaninvalitsija Hannu Leminen ei ”käsikirjoituksen valitsijana – – anna erikoisen hyvää kuvaa taiteellisesta ambitiostaan” (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti). Kuvaaja Esko Töyri kuitenkin tunnustettiin osaajaksi monissa arvioissa, esimerkiksi Olavi Veistäjä (Aamulehti) kirjoitti: ”Esko Töyrin kamera on vanginnut kauniita kesäisiä näkymiä - ne ovatkin filmin parasta katseltavaa.” Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat) näki myönteistä muutenkin: ”14 painosta viittaa selvästi siihen, että kansan mieli on nykyisin tällaisten ajasta irrallisten rakkauskertomusten luokse. Ja mikäpä siinä, eihän niistä sielulleen suurta vahinkoa saa.” Hän jopa luonnehti Lemisen ohjausta hienostuneeksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Soita minulle, Helena! (vuoden 1948 elokuva) Elonet. Taustaa, viitattu 21.4.2014
- ↑ Soita minulle, Helena! FilmBooster.fi. Viitattu 1.4.2026.
- ↑ Soita minulle, Helena! Elonet. Tekijät
- 1 2 3 4 Soita minulle, Helena! Elonet. Musiikki
- ↑ Soita minulle, Helena! (vuoden 1948 elokuva) Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 21.4.2014.