Ranskalaiset

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ranskalainen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo etnisestä ryhmästä. Ruokalajista kertoo artikkeli ranskalaiset perunat.
Ranskalaiset
Français
Rivi 1: Jeanne d'Arc • Jacques Cartier • Descartes • Molière • Pascal Ludvig XIV • Voltaire • Diderot • Napoleon I Rivi 2: Victor Hugo • Alexandre Dumas vanhempi • Évariste Galois Louis Pasteur • Jules Verne • Eiffel • de Coubertin • Toulouse-Lautrec • Marie Curie Rivi 3: Proust • Charles de Gaulle • Josephine Baker • Cousteau • Camus Édith Piaf • François Mitterrand • Brigitte Bardot • Zinedine Zidane
Rivi 1: Jeanne d'ArcJacques CartierDescartesMolièrePascal
Ludvig XIVVoltaireDiderotNapoleon I
Rivi 2: Victor HugoAlexandre Dumas vanhempiÉvariste Galois
Louis PasteurJules VerneEiffelde CoubertinToulouse-LautrecMarie Curie
Rivi 3: ProustCharles de GaulleJosephine BakerCousteauCamus
Édith PiafFrançois MitterrandBrigitte BardotZinedine Zidane
Väkiluku 110 miljoonaa
Asuinalueet Ranska Ranska 64 303 000[1]
Yhdysvallat Yhdysvallat 16 000 000[2]
Kanada Kanada 8 000 000[3]
Argentiina Argentiina 6 800 000[4]
Belgia Belgia 4 200 000[5]
Sveitsi Sveitsi 1 350 000
Brasilia Brasilia 1 000 000[6]
Kuuba Kuuba 700 000[7]
Chile Chile 520 000[8]
Kielet ranska
Uskonnot katolilaisuus

Ranskalaiset (ransk. Français) ovat Ranskasta peräisin oleva etninen ryhmä, jonka perinteinen kieli on ranska. Ranskan hallinnon mukaan kuka tahansa Ranskan kansalainen on "ranskalainen" riippumatta hänen etnisestä perimästään, rodustaan tai uskonnostaan, eikä Ranska näin ollen tunnusta etnisiä vähemmistöjä[9].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Rooman valtakunnan nousua Ranskan alueella eli useita galleiksi kutsuttuja heimoja. Heidän esi-isänsä olivat keski-Euroopasta 700 eaa. tulleita kelttejä. 58–51 eaa. roomalaiset valloittivat Gallian Julius Caesarin johdolla. Tänä aikana alueella kehittyi gallialais-roomalainen kulttuuri näiden kansojen sekoittuessa toisiinsa, jolloin latina korvasi aiemmin alueella puhutun gallin, latinasta kehittyi myöhemmin useiden muiden latinalaisten kielien ohella ranskan kieli. Nykypäivänä kelttiläinen kulttuuri on säilynyt vain Bretagnen bretonien keskuudessa jotka eivät tosin periydy galleista vaan 500-luvulla Britanniasta Ranskaan muuttaneista kelteistä. Länsi-Rooman hajottua sen raunioille Galliaan syntyi Frankkien valtakunta. Frankit olivat germaani-heimo jotka muuttivat Ranskaan Reinin itäpuolelta nykyisestä Saksasta. Nimi Ranska periytyy frankkien nimestä. Muita Ranskan alueelle tulleita germaanisia kansoja olivat gootit ja normannit. Normannit valloittivat nykyisen Normandian alueen ja lopulta myös Englannin.

Kansainvaellusten ja ristiretkien jälkeen Ranskan väestö pysyi melko tasaisena. Poiketen muista suurista Euroopan kansoista, ranskalaisista vain pieni osa muutti Ranskan siirtomaihin. Suurimmat ranskalaiset siirtolaisryhmät muuttivat nykyisiin Nova Scotiaan, Louisianaan ja Quebeciin, sekä Ranskan länsi-Intiaan. Monet muuttajista olivt hugenotteja eli protestanttisia ranskalaisia. Ranskan kansallisvaltio syntyi 1789 Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen. Ranskaa yritettiin yhtenäistää hävittämällä paikalliset vähemmistökielet, Dreyfusin tapaus osoitti merkkejä myös antisemitismin noususta.

Etnisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan valtio ei tunnusta ranskalaista etnistä ryhmää vaan sen mukaan kaikki maassa asuvat ovat ranskalaisia. Ranskaan on tullut sen historian aikana monia muuttoaaltoja joista osalla ei ole ollut suurempia sopeutumisvaikeuksia. Uudemmasta maahanmuutosta on tosin syntynyt monia ongelmia. Monet merentakaiset "ranskalaiset" ryhmät eivät välttämättä käsitä itseään ranskalaisiksi vaikka heidän esi-isänsä olisivatkin tulleet Ranskasta ja vaikka he puhuisivatkin ranskaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]