Puolalanmäen lukio
Puolalanmäen lukio sijaitsee Turun keskustassa Puolalanmäellä Puutarhakatu 5:ssä. Samassa rakennuksessa toimii yläaste.
Lukiossa toimii yksi Suomen kymmenestä musiikkilukiosta, ja 40 prosenttia lukion 450 oppilaasta käy musiikkilinjaa. Lukio on hyvin kansainvälinen vaihto-oppilaiden, kansainvälisyyskurssien, musiikkitoiminnan (kuoromatkat yms.) ja monipuolisten kielten opiskelumahdollisuuksiensa vuoksi.[3]
Puolalanmäen lukio jatkaa vuonna 1928 perustetun Turun Toisen Suomalaisen Lyseon, sittemmin Puolalan Yhteislyseon perinnettä. Jälkimmäinen entisistä nimistä on edelleen koulurakennuksen Puutarhakadun puoleisessa seinässä. TTSL:n kutsumanimenä käytettiin koulun perustajan ja pitkäaikaisen rehtorin H. W. Halmeen lempinimestä väännettyä ”Hessun koulua”, Puolalan Yhteislyseo puolestaan tunnettiin Pyllinä, jota nimeä koulun myöhemmätkin oppilaat ovat käyttäneet. Puutarhakatu 5:n koulutaloon ”Hessun koulu” muutti sodan jälkeen ruotsinkielisen reaalilyseon toiminnan päätyttyä toimittuaan sitä ennen muun muassa Kauppatorin laidalla sijainneessa entisessä postitalossa. Muuton jälkeen poikakoulu muuttui yhteiskouluksi.[4]
Samassa rakennuksessa toimii yläaste, joka yhdistyi vuoden 2006 elokuussa Puolalan ala-asteen kanssa yhtenäiseksi oppilaitokseksi.[5] Nykyisin Puolalan yläaste käyttää nimeä Puolalan yläkoulu, ja ala-aste puolestaan nimeä Puolalan alakoulu, mutta lukiota ei sisällytetty koulu-uudistukseen. Puolalan alakoulu toimii eri tiloissa kuin yläkoulu ja lukio.[3][6]
Puolalanmäen lukio toimii kolmessa rakennuksessa. Vuoteen 2008 saakka päärakennuksena toiminut Puutarhakatu 5:n koulutalo valmistui alun perin Svenska Lyceum i Åbon tiloiksi vuonna 1888. Sen suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm. Rakennusta laajennettiin 1950-luvun lopulla arkkitehti A. Piiraisen suunnitelman mukaan.[4] Rakennuspari peruskorjattiin vuosina 2010–2012.[7] [8]Lukion 1980-luvulta alkaen käyttämä Tornikatu 4:n koulutalo valmistui vuonna 1909 arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemana Åbo Svenska Samskolanin käyttöön. Vuodesta 2008 lukion päärakennus on sijainnut osoitteessa Aurakatu 11 eli vanhassa kauppaopiston talossa. Jugendtyylinen rakennus valmistui vuonna 1908, ja sen on suunnitellut arkkitehti Eskil Hindersson.[6][3][9][10][11][12]
Lukion rehtorina toimi vuoteen 1993 Eeva Matinolli, joka oli aloittanut Puolalan Yhteislyseon rehtorina vuonna 1969,[13] ja vuosina 1993–2011 Pekka Pesonen. Vuodesta 2011 alkaen rehtorina on toiminut Jouko Kauppinen.[14]
Puolalanmäen koulusurma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolalanmäen lukiossa tapahtui 26. maaliskuuta 1981 Suomen historian ensimmäinen koulusurma, jossa lukion 18-vuotias miesopiskelija pahoinpiteli 55-vuotiaan englanninopettajan lyömällä tätä koulun pihalta ottamallaan lapiolla useita kertoja takaapäin portaissa. Uhri kuoli saamiinsa vammoihin kolme viikkoa myöhemmin. Surmaaja tuomittiin Turun raastuvanoikeudessa kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta, ja Turun hovioikeus piti tuomion ennallaan. Surmaaja kertoi tekonsa motiiviksi sen, että opettaja oli pitkään kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti. Oikeuden mukaan tekijä oli suunnitellut surmaamisen etukäteen ja rikos oli tehty erityisen raa'asti ja julmasti. Koulun rehtorin Eeva Matinollin mukaan tapaus järkytti syvästi koko kouluyhteisöä ja hän katsoi sopimattomien television viihdeohjelmien lietsovan väkivaltaista käyttäytymistä.[15][16][17][18][19]
Entisiä oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olli Alho (professori, elokuva- ja radioalan tekijä, tietokirjailija)[20]
- Fiikka Forsman (teatteriohjaaja)[21]
- Eeva Hartemaa (oopperalaulaja)[22][23][24]
- Olli Heinonen (urheilulääkäri) (liikuntalääketieteen professori)[25]
- Ville Herrala (basisti, jazzmuusikko)[26]
- Jarmo Karppi (lahjoittaja)[27]
- Petri Kotwica (elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja)[28][29]
- Kaisa Lehtonen (arkeologi, korkeushyppääjä)[30]
- Pilvi Listo (cembalisti, urkuri)[31]
- Riina Lumme (poliitikko)[32]
- Essi Luttinen (oopperalaulaja)[33][23]
- Totti Karpela (kirjailija)[34]
- Anna Kortelainen (taidehistorioitsija, tietokirjailija)[35]
- Tuomas Martikainen (uskontotieteen tutkija)[36]
- Riku Niemi (kapellimestari, säveltäjä)[23]
- Risto Nummila (insinööri, yritysjohtaja, energianeuvos)[37]
- Erkka Railo (politiikan tutkija)[32]
- Erik Rousi (oopperalaulaja)[38]
- Pertti Paasio (poliitikko)[39]
- Riitta Pyykkö (venäjän kielen ja kulttuurin professori)[32]
- Severi Pyysalo (vibrafonisti, säveltäjä)[33][23]
- Mikko Salmi (poliitikko, toimittaja, muusikko, pappi)[40]
- Timo Saloviita (kasvatustieteen professori)[41]
- Panu Savolainen (arkkitehti, historiantutkija)[42]
- Henri Sigfridsson (pianisti)[33][23]
- Liisa Steinby (kirjallisuustieteen professori)[43]
- Tuomo Suntola (fyysikko, tekniikan tohtori)[32]
- Juhani Tamminen (entinen jääkiekkoilija ja mediapersoona)[44]
- Martti Tiuri (poliitikko, radiotekniikan professori)[45][37]
- Annika Waenerberg (taidehistorian professori)[46]
- Pekka Vapaavuori (arkkitehti)[32]
- Tuija Virtanen-Ulfhielm (englannin kielen professori)[47]
Entisiä opettajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keijo Alho (historia, 1935–1936)[48][37]
- Elina Aro (Arohonka, suomi 1968–1969)[48]
- Arvi Artama (matematiikka, fysiikka, 1935–1936)[48][37]
- Robert Ceder (matematiikka, fysiikka, kemia, 1928–1931)[48][37]
- Helka Hiisku (suomi, 1957–1959)[48][37]
- Kyllikki Hiisku (ranska, saksa, 1948–1949; 1958–1959)[48]
- Aarne Honka (saksa, ranska, 1930–1964; rehtori, 1956–1959)[48][37]
- Kustaa Inkeri (matematiikka, 1945–1946)[48]
- Kalle Kahiluoto (uskonto, filosofia, 1934–1936)[48][37]
- Inna Koskenniemi (ranska, 1956–1959)[48][37]
- K. I. Karttunen (historia, 1933–1934)[48][37]
- Väinö Krohn (biologia, 1945–1959)[48][37]
- Rauno E. Linnavuori (biologia, 1959–1992)[48]
- Eeva Matinolli (historia, 1957–1993; rehtori, 1969–1993)[48]
- Juhani Merilahti (äidinkieli ja kirjallisuus, 1965–1966; 1992–1998)[49][48][50]
- Johannes Paavola (kuvaamataito, 1928–1934)[48][37]
- Väinö Perälä (historia, 1956–1957)[48][37]
- Hjördis Rosenlew (englanti, ruotsi, 1934–1960)[48][37]
- Urho Sipponen (musiikki, 1960–1976)[48][51][52]
- Veikko Wainio (historia, 1936–1947)[48][37][53]
- Kalle Väänänen (biologia, maantieto, 1940–1943)[48][37]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuva: Aurakatu 11 Turun kauppaopiston talo lännestä, Antti Metsälä, 28.3.2017.
- ↑ Kuva: Turku Puutarhakatu 5 Puolalan yhteislyseo, Antti Metsälä, 29.3.2017.
- ↑ a b c Puolalanmäen lukio Puolalanmäen lukio. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ a b Puolalan yhteislyseo (Entinen Turun Toinen Suomalainen Lyseo) 1928–1958. Matrikkeli., s. 3–15. [Lyseon entiset oppilaat ja matrikkelitoimikunta], 1959.
- ↑ Ikonen, Kimmo: Turun koulut aikansa ilmiönä. 140 vuotta yleissivistävää opetusta 1872–2012, s. 294. Turun kaupunki, 2015.
- ↑ a b Koulurakennukset – Puolalan koulu blog.edu.turku.fi. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Puolalanmäen koulun iso remontti vaatii vielä valtuuston päätöksen ts.fi. 14.4.2009. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Puolalan koulun remontin viimeiselle vaiheelle hyväksyntä aamuset.fi. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Kävelykierros jugendtalojen Turussa ts.fi. 22.12.2006. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Puolalanmäen lukion muutto melkein valmis ts.fi. 25.9.2008. Viitattu 8.8.2022.
- ↑ Turun ruotsalainen yhteiskoulu. Wikipedia, 22.7.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Turun kauppaopiston talo. Wikipedia, 15.10.2021. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Airo, Leena et al. (toim.): Puolalanmäen koulun ja lukion 50-vuotisjuhlajulkaisu. Tieto 23., s. 27. Puolalanmäen koulu ja lukio, 1978.
- ↑ Vuosikertomus 2020–2021 (s. 3) Turun kaupunki, opetuksen blogit. 2021. Puolalanmäen lukio. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Rami Nieminen: Suomen kouluissa tehty vain muutama henkirikos Turun Sanomat. 8.11.2007. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Crista Lassfolk-Feodoroff: Suomi suree jo historiansa viidettä koulusurmaa Länsiväylä. 1.10.2019. Viitattu 8.11.2020.
- ↑ Lauri Silvander: Koulupoika kaivoi yhtäkkiä kesken aamunavauksen Raumalla kassista aseen ja ampui Ilta-Sanomat. 24.1.2019. Viitattu 8.11.2020.
- ↑ Kaskela, Elias: Seiska: Suomen ensimmäisestä koulusurmasta tuomittu ehdolla aluevaaleissa 14.1.2022. Ilta-Sanomat.
- ↑ Haapio, Markku: Turun lapiopahoinpitely: uhkailuihin ei osattu suhtautua vakavasti. Ilta-Sanomat 28. maaliskuuta 1981, s. 14. Helsinki: Sanoma, 1981.
- ↑ Väitöksiä. Orjien uskonto loi pohjaa kulttuurille. Uusi Suomi, 31.10.1976.
- ↑ Haapanen, Irmeli: ”Nyt on aika pysähtyä ja miettiä, miksi teen teatteria”. Turun Sanomat, 6.3.2018.
- ↑ Lappeenrannan 2013 laulukilpailujen finaaliin viisi naista ja neljä miestä yle.fi. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ a b c d e [https://ah.turku.fi/kh/2017/0508012x/Images/1530718.pdf OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake A-, B- ja C-osat. 7 Järjestämisluvan muutoshakemus lukiolain (629/1998) 4 ja 4 a §:ssä säädetyn erityisen koulutustehtävän myöntämiseksi. Puolalanmäen lukio 28.3.2017.] 28.3.2017. Turun kaupunki. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Saaga löysi elokuvamusiikista uuden haasteen ts.fi. 24.4.2007. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Piippo, Mikael: Professorista on moneksi. Turun Sanomat, 5.8.2017.
- ↑ Jussi Fredriksson soittaa yhä yhdessä Puolalanmäen koulukavereidensa kanssa aamuset.fi. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Ari Welling: TYKS-säätiö sai ennätyslahjoituksen – kaarinalaisen poikamiehen omaisuus 1,6 miljoonaa YLE Uutiset. 26.10.2023.
- ↑ Petri Kotwica kuvaa jännitysdraamaa Martinkirkossa aamuset.fi. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ Musta jää ja pettämisen pelko ts.fi. 15.10.2007. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ Kuollut. Arkeologi Kaisa Lehtonen 1966–2017. Turun Sanomat, 12.3.2017.
- ↑ Pilvi Listo Ride la terra. 13.2.2009. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ a b c d e Puolalanmäen lukio ja Puolalan musiikkiluokat juhlivat tasavuosia aamuset.fi. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ a b c Musiikkisivistystä nuorisolle 40 vuoden ajan ts.fi. 22.4.2008. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Lapintie Pyry: Vangit karkaavat harvoin ja huumeongelmaakin liioitellaan Helsingin Sanomat. 5.11.1990. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Säynäjärvi, Terhi: Elämäni henkilöt. Isoisän matkat kiehtovat. Etelä-Suomen Sanomat, 15.3.2015.
- ↑ Kuusela, Anna: Martikainen kaipaa kääntymisistä selvitystä. Turun Sanomat, 11.3.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Puolalan yhteislyseo (Entinen Turun Toinen Suomalainen Lyseo) 1928–1958. Matrikkeli. [Lyseon entiset oppilaat ja matrikkelitoimikunta], 1959.
- ↑ https://www.ts.fi/viihde/1074089638/Kasityolaismuseon+poydat+katettu+onnensymbolein[vanhentunut linkki]
- ↑ Veli-Pekka Leppänen: Syksyllä 1989 ulkoministeri Pertti Paasio toppuutteli, kun amerikkalainen geopoliitikko ennusti neuvostopanssarien tulittavan pian ihmisiä Berliinissä Helsingin Sanomat. 1.4.2019. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Demokraatille päätoimittaja, joka kirjoitti ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta aamuset.fi. Viitattu 24.7.2022.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 646. Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Grönholm, Jouko: Menneen elämänpiirin ällistyttäviä jälkiä. Turun Sanomat, 1.4.2017.
- ↑ Liisa Steinby. Wikipedia, 24.7.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/2016092222341490
- ↑ Martti Tiuri. Wikipedia, 6.4.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Annika Waenerberg. Wikipedia, 16.8.2020. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Tuija Virtanen-Ulfhielm. Wikipedia, 17.9.2019. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Airo, Leena et al. (toim.): Puolalanmäen koulun ja lukion 50-vuotisjuhlajulkaisu., s. 27. Puolalanmäen koulu ja lukio, 1978.
- ↑ Puolalanmäen lukion (Puolalan yhteislyseon) vuosikertomukset. Puolalanmäen lukio / Puolalan yhteislyseo, Turku, 1970–2000.
- ↑ Lehtonen, Asko: Turun klassillinen lyseo 1879–1969. Opettaja- ja oppilasmatrikkeli, s. 354. Turun klassikot r.y., 1969.
- ↑ Kuolleet. Musiikkineuvos Urho Sipponen. Uusi Suomi, 4.9.1991.
- ↑ Ensimmäinen musiikkineuvos. Uusi Suomi, 30.12.1974.
- ↑ Lehtonen, Asko: Turun klassillinen lyseo 1879–1969. Opettaja- ja oppilasmatrikkeli, s. 196. Turun klassikot r.y., 1969.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolalan yhteislyseo (Entinen Turun Toinen Suomalainen Lyseo) 1928–1958. Matrikkeli. Turku: [Lyseon entiset oppilaat ja matrikkelitoimikunta], 1959.
- Airo, Leena et al. (toim.): Puolalanmäen koulun ja lukion 50-vuotisjuhlajulkaisu. Tieto 23. Turku: Puolalanmäen koulu ja lukio, 1978.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]