Väinö Perälä
Väinö Herman Perälä (12. heinäkuuta 1884 Vesanto[1] – 28. elokuuta 1964 Turku[2]) oli suomalainen historioitsija, pappi, opettaja ja tietokirjailija.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väinö Perälän vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Heikki Perälä ja Sofia Fredrika Teittinen ja puoliso vuodesta 1914 Elli Ihalainen. Perälä tuli ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1902. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1904, teologian kandidaatiksi 1921 ja teologian lisensiaatiksi 1928, jolloin hän myös väitteli teologian tohtoriksi. Papiksi Perälä vihittiin 1921. Hän oli Hämeenlinnan lyseon vt. lehtori 1906–1910, Iisalmen yhteiskoulun opettaja 1910–1912, Tornion keskikoulun nuorempi lehtori 1912–1921 ja rehtori 1915–1921 ja Turun suomalaisen lyseon vanhempi lehtori 1921–1954. Paattisten vt. kappalaisena Perälä toimi 1928–1932 ja Suomen Pipliaseuran sihteerinä 1936–1946. Hän oli kirkolliskouksen jäsen 1918 ja Tornion kaupunginvaltuutettu 1919–1921.[1][2][3]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Boëtius Murenius: Turun kymnaasin lehtori ja Ahvenanmaan piirin rovasti, 1909
- Suomen kouluja ja kouluelämää 1600-luvun alkupuolella, 1909
- Eräs kohta profeetta Jeremian julistuksesta, 1914
- Havaintoja uskonnon ja historian opetuksesta sekä oppimäärien järjestelystä muutamissa Saksan kouluissa, 1915
- Tietoja Tornion koulusta vv. 1608–1782: Oppilasluettelo 1769–1782, sisältää myös yksityisten oppilaiden lukuennätykset kunakin lukuvuonna, 1916
- Tietoja Tornion koulusta 2, Oppilasluettelo, joka sisältää yksityisten oppilaiden lukuennätykset kunakin vuonna lukuvuosina 1783–1800, 1917
- Tietoja Tornion koulusta 3, Vv. 1800–1876: Selostus koulun vaiheista ja ohjelmasta sekä oppilesluettelo 1800–1876, 1921
- Tornio: 1621 12/5 1921, 1921, toim. K. J. Lund, Väinö Ollila, Väinö Perälä
- Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta, 1924
- Tietoja Tornion koulusta 4, Aakkosellinen nimiluettelo osiin 1–3, 1927
- Eskil Petræus: Turun yliopiston professori ja hiippakunnan piispa 1593–1657: kirkkohistoriallinen tutkielma, 1928, väitöskirja
- Yrjö Alanus: elämäkerran luonnos, 1930
- 25-vuotta Betelissä: Turun lähetysyhdistyksen 25-vuotisjulkaisu 1931, 1931
- Johdatus Raamattuun: oppikouluja ja kansakoulun jatko-opetusta varten, 1932
- Antti Björkqvist ja hänen saarnakirjansa, 1935
- Turun tuomiokirkon jumalanpalveluselämästä uskonpuhdistuksen jälkeen, 1935
- Turun historiallinen arkisto: 5, 1936, Väinö Perälä, ym.
- Herran tiellä: Turun tuomiokirkkoseurakunnan kolmannen kappalaispiirin ja Mikaelinseurakunnan työstä vuosina 1912–1937, 1937
- Ylihärmän seurakunta 1787–1938, 1938
- Raamatun historia, 1939, Aukusti Kuusisto, Aapeli Saarisalo, Väinö Perälä
- Lounais-Suomen sankarivainajain muistojulkaisu 1939–1940, 1940, toim. Väinö Perälä, Otto Holmström, Juho Silkkilä, Kaarlo Kairisto
- Maarian pitäjän historia 2:3, Maaria 1600–1865, 1949
- Vehmaan historia, 1951
- Johdatus Raamattuun: oppikouluja, seminaareja ja kansakoulun jatko-opetusta varten, 1951
- Paattinen 1359–1959, 1959
- Suomen koulunopettajain hautausapukassa 1904–1960, 1960
- Mynämäki 1260–1960, 1963
- Pikakirjoituksen varhaisimpia vaiheita, 1964
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 638–639 (Viitattu 15.4.2019)
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1900–1902, no. 27985 (Viitattu 15.4.2019)
- ↑ Teol. tri Väinö Perälä 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 12.7.1944, s. 8.
| ||||||||||||||
