Helka Hiisku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helka Inkeri Hiisku (vuoteen 1945 Heinonen; 1. maaliskuuta 1912 Kotka5. lokakuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, toimittaja ja kääntäjä.

Helka Hiisku oli yksi kolmesta V. A. Koskenniemen kirjalliseen piirin kuuluneista turkulaisesta Hiiskun sisaruksesta; muita sisaria olivat Aune Hiisku ja Kyllikki Hiisku. He opiskelivat Turun yliopistossa ja valmistuivat sieltä maistereiksi. Helka Hiisku julkaisi kolme omaa runokokoelmaa, ja häntä on luonnehdittu herkkien mielialojen lyyrikoksi. Hän suomensi kirjallisuutta virosta ja italiasta, muun muassa Isä Camillo -kirjoja.

Helka Hiisku toimi sotavuosina Turun ylioppilaslehden päätoimittajana ja sittemmin Uuden Suomen kulttuuritoimittajana 1943–1956.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muuttolintu: Runoja. WSOY 1946.
  • Karannut tuli: Runoja. WSOY 1948.
  • Iltalaulu: Valitut runot. WSOY 1971.

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giovanni Guareschi: Isä Camillon kylä. WSOY 1952. (Lyhennetty suomennos, alkuteos Mondo piccolo "Don Camillo".)
  • Giovanni Guareschi: Isä Camillo ja hänen laumansa. WSOY 1953. (Alkuteos Don Camillo e il suo gregge.)
  • Giovanni Guareschi: Isä Camillon paluu. WSOY 1954. (Alkuteokset Mondo piccolo ”Don Camillo” ja Don Camillo e il suo gregge.)
  • Giovanni Guareschi: Oma pieni maailmani. WSOY 1955. (Alkuteos La scoperta di Milano.)
  • Carlo Levi: Jumalan selän takana. WSOY 1956. (Alkuteos Cristo si è fermato a Eboli.)
  • Maria Giacobbe: Opettajattaren päiväkirja. Gummerus 1958. (Alkuteos Diario di una maestrina.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]