Poseidonin temppeli (Sunion)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poseidonin temppeli
Sunionin Poseidonin temppeli.
Sunionin Poseidonin temppeli.
Sijainti Sunionin arkeologinen alue, Soúnio, Lavreotikí, Itä-Attika, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°39′1″N, 24°1′29″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi noin 444–440 eaa.
Rakennuttaja Perikles
Tyylisuunta doorilainen
Julkisivumateriaali marmori
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Poseidonin temppeli eli Sunionin temppeli (Sounionin temppeli) on antiikin aikainen Poseidonille omistettu kreikkalainen temppeli Sunionin (nyk. Soúnio) niemellä Attikassa Kreikassa. Antiikin aikana se sijaitsi Sunionin demoksessa. Temppelin arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Lavreotikín kunnassa lähellä Káto Soúnion kylää, noin 70 kilometriä Ateenasta kaakkoon.[1][2][3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poseidonin temppeli lännestä.
Poseidonin temppeli pohjoisesta.

Temppeli rakennettiin klassisella kaudella noin vuonna 444–440 eaa. Sen rakensivat ateenalaiset Perikleen toimeksiannosta, ja sen suunnitteli mahdollisesti sama arkkitehti, joka suunnitteli myös Ateenan Agoralla olevan Hefaistoksen temppelin. Temppeli korvasi paikalla olleen vanhemman, keskeneräiseksi jääneen arkaaisen temppelin, jonka rakennustyöt olivat alkaneet noin vuonna 490 eaa. ja joka vaurioitui persialaissotien aikana vuonna 480 eaa. Välivuosina paikalla oli pieni, yksinkertainen temppeli, joka toimi väliaikaisesti Poseidonin kulttikuvan asuntona.[2][3][5]

Temppelin paikka Sunionin niemellä oli ateenalaisille henkisesti tärkeä, sillä se oli viimeinen heidän kotiseutunsa Attikan alue, jonka he näkivät purjehtiessaan Egeanmerelle, ja ensimmäinen, jonka he näkivät palatessaan. Siksi paikka omistettiin Poseidonille, jonka muun muassa uskottiin turvaavan merimatkat. Kreikkalaisessa mytologiassa Menelaos pysähtyi niemellä Troijan sodasta palatessaan haudatakseen perämiehensä Frontiin.[6] Temppelin paikka on myös sama, jossa Theseuksen isän Aigeuksen kerrotaan heittäytyneen mereen väärinkäsityksen seurauksena. Paikalta on löydetty arkeologista aineistoa 700-luvulta eaa. Herotodoksen mukaan ateenalaiset viettivät paikalla uskonnollisia juhlia joka neljäs vuosi viimeistään 500-luvulla eaa.[3][5]

Peloponnesolaissodan aikana temppeli ympäröitiin linnoituksella.[1] Temppeli taantui ajanlaskun alun tienoilla ja sen merkitys väheni siinä määrin, että 100-luvulla Pausanias kuvasi sitä erehdyksessä Sunionin Athenen temppeliksi.[7]

Uudella ajalla paikka sai jäljellä olleista pylväistä nimen Kavokolónes (Καβοκολώνες). Monet romanttisen ajan vierailijat kävivät paikalla ja alueella suoritettiin myös pienimuotoisia tutkimuksia jo 1700-luvun lopulla. Lordi Byron vieraili temppelillä vuonna 1810 ja kirjoitti nimensä yhteen pylvääseen. Alueen varsinaiset tutkimukset alkoivat vuonna 1884 Wilhelm Dörpfeldin johdolla. Järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1897–1913 Valérios Stáisin johdolla. Raunioiden kunnostus alkoi vuonna 1875. Sittemmin temppelin jäänteitä on kunnostettu laajalti 1950-luvulta alkaen. Nykyisin paikka on suosittu retkikohde Ateenasta, erityisesti auringonlaskun aikaan.[2][3][4][8]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppelin pohjapiirros, säilyneet osat merkitty tummemmalla.

Sunionin Poseidonin temppeli sijaitsee muurin ympäröimällä pyhäkköalueella, jonka koko on noin 5 000 neliömetriä. Temppeli on peripteraalitemppeli ja edustaa doorilaista tyyliä. Se oli rakennettu paikallisesta, Attikan Olympos-vuoren marmorista. Temppelin naos eli cella avautuu itään. Sekä pronaoksen että opisthodomoksen edessä oli kaksi pylvästä. Temppelin stylobaatin koko on noin 31,12 × 13,47 metriä. Temppelissä on ollut 6 × 13 pylvästä, yhteensä 34 pylvästä. Niiden korkeus on ollut 6,12 metriä.[1][2][4][5] Peristyylin pylväistä on säilynyt 15; lisäksi on säilynyt osa itäpään pronaoksen julkisivusta. Temppelin länsipää on tuhoutunut kokonaan.[7]

Temppelissä oli viisi metriä korkea Poseidonin kulttikuva. Siitä säilynyt osa on Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa. Temppelin friisi oli tehty paroslaisesta marmorista ja esitti Theseuksen urotöitä sekä gigantomakhiaa ja kentauromakhiaa, jotka kreikkalaiset näkivät vertauskuvina persialaissodista. Temppelin metoopeissa ei ollut koristelua.[1][3][4][5]

Paikalla aiemmin olleen temppelin perustuksia on nähtävissä temppelin eteläpuolella.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Sunion”, Antiikin käsikirja, s. 548–549. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e Sounion, Temple of Poseidon Perseus. Viitattu 7.12.2015.
  3. a b c d e Sounio Poseidon Temple Greeka.com. Viitattu 7.12.2015.
  4. a b c d Temple of Poseidon in Sounion Ancient Greece. Viitattu 7.12.2015.
  5. a b c d Sounio, archaeological site: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.
  6. Homeros: Odysseia 3.278–283.
  7. a b Temple of Poseidon at Sounion Greek Travel Pages. Viitattu 7.12.2015.
  8. Sounio, archaeological site: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]