Pohjois-Atlantin sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjois-Atlantin sopimus (engl. North Atlantic Treaty; ransk. Traité de l’Atlantique Nord) eli ns. Washingtonin sopimus on vuonna 1949 allekirjoitettu Naton peruskirja. Sopimus perustuu YK:n peruskirjan 51 artiklaan oikeudesta yhteiseen puolustautumiseen.[1] Sopimus on allekirjoitettu Washington (DC):ssä 4. huhtikuuta 1949.[2][3]

Pohjois-Atlantin sopimuksen allekirjoittavat ovat vahvistaneet sitoutuvansa YK:n peruskirjan tarkoituksiin ja periaatteisiin. Naton tavoite on taata jäsentensä vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sopimuksessa on yhteensä 14 artiklaa.[3][2]

Allekirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset NATOn jäsenvaltiot.
Aikajana NATOn jäsenvaltioiden kehityksestä.

Seuraavat 12 valtiota ovat NATOn perustajajäseniä:

Myöhemmät jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat 18 valtiota ovat liittyneet Natoon myöhemmin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Naton rooli ja tehtävät Suomen Atlantti-seura. Viitattu 21.8.2021.
  2. a b The North Atlantic Treaty Nato. 10.4.2019. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  3. a b Tiivistelmien sanasto: Nato Euroopan unionin oikeus. Viitattu 21.8.2021.