Pjotr Bagration
_-_Google_Art_Project.jpg)
Pjotr Ivanovitš Bagration (ven. Пётр Ива́нович Багратио́н, georg. პეტრე ბაგრატიონი, Petre Bagrationi; 1765 Kizljar, Venäjä – 24. syyskuuta 1812 (J: 12. syyskuuta) Borodino) oli alkuaan georgialaissyntyinen venäläinen ruhtinas ja jalkaväenkenraali. Hän otti osaa Venäjän sotiin Napoleonia vastaan, oli Suomen sodassa vuonna 1808 Suomeen hyökänneen venäläisen 21:nnen divisioonan komentaja ja seurasi Klingsporia Poriin. Hän vartioi sitten lounaisrannikkoa ja johti vuonna 1809 Ahvenanmaalle tehtyä hyökkäystä.[1]
Myöhemmin 7. syyskuuta 1812 Bagration johti Borodinon taistelua Napoleonin sotajoukkoja vastaan ja haavoittui vakavasti.[2] Bagration kuoli 12. syyskuuta 1812.
Sotahistorian massiivisin hyökkäysoperaatio operaatio Bagration nimettiin kenraali Bagrationin mukaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Syrjö, Veli-Matti: ”Bagration, Pjotr (1765–1812)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 488. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lukemisia Suomen sotamiehille, 1901, nro 4–5, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.07.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Залесский К. А.: Наполеоновские войны 1799–1815. Биографический энциклопедический словарь, Москва, 2003.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pjotr Bagrationin elämäkerta. (venäjäksi)
- Pjotr Bagrationin elämäkerta. (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||
