Pertti Kaukonen

Pertti Kaukonen. Tuntemattoman kuwaitilaisen muotokuvamaalarin teos.

Pertti Lauri Juhani Kaukonen (5. kesäkuuta 1942 Helsinki) on suomalainen suurlähettiläs ja ulkoasiainneuvos.

Perhe

Kaukosen isä on kanslianeuvos, yritysjohtaja Lauri Kaukonen ja äiti hyväntekijä Elsa Kaukonen.

Opinnot

Kaukonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomenkielisestä yksityislyseosta vuonna 1961. Kaukonen valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1965 ja valtiotieteen maisteriksi vuonna 1966.

Ura

Kaukonen aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1965. Hänet komennettiin Suomen Pariisin suurlähetystön alaisen Rouenin kunniakonsulin viraston sihteeriksi vuonna 1966 ja vuonna 1968 Pariisin suurlähetystön avustajaksi Ranskassa. Richard Seppälä toimi tuolloin Suomen suurlähettiläänä Pariisissa.

Vuonna 1970 hänet komennettiin Suomen Bukarestin suurlähetystön avustajaksi Romaniasssa ja ylennettiin lähetystösihteeriksi samana vuonna. Bukarestin suurlähettiläänä toimi Kaarlo Mäkelä.

Kaukonen toimi ulkoministeriön jaostosihteerinä vuonna 1972. Seuraavana vuonna Senegalin tasavallan ensimmäinen presidentti Léopold Sédar Senghor vieraili Suomessa presidentti Urho Kekkosen vieraana. Presidentti Senghor palkitsi Kaukosen Senegalin Leijonan kansallisen ritarikunnan upseerin kunniamerkillä.

Vuonna 1973 hänet komennettiin Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön ensimmäiseksi lähetystösihteeriksi Tanskaan, jossa hän toimi vuoteen 1976 asti. Kaukonen palkittiin Dannebrogin ritarikunnan kunniamerkeillä. Kööpenhaminan suurlähettiläinä toimivat tuolloin Jaakko Hallama ja Veli Helenius.

Vuodesta 1976 hän toimi ulkoministeriön virkaa tekevänä jaostopäällikkönä ja seuraavana vuonna hänet ylennettiin jaostopäälliköksi. Kaukonen korotettiin lähetystöneuvoksen virkaan vuonna 1978.

Suomen asiainhoitajana Etelä-Afrikassa

Kaukonen nimitettiin Suomen asiainhoitajaksi Etelä-Afrikan Pretoriaan vuonna 1980. Suomi oli solminut diplomaattisuhteet Etelä-Afrikan kanssa vuonna 1949 ja Suomen ensimmäinen suurlähettiläs nimitettiin Etelä-Afrikkaan vasta vuonna 1991, koska Suomi ei tunnustanut Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa, eli Kaukonen hoiti tuolloin korkeinta diplomaattista virkaa Suomen edustajana ja hänet palkittiin Etelä-Afrikan Tasavallan Hyvän Toivon ritarikunnan komentajamerkillä vuonna 1984.

Ministerineuvoksena Yhdysvalloissa

Kaukonen siirtyi Suomen Washingtonin suurlähetystön ministerineuvokseksi vuonna 1984. Kaukonen toimi ministerineuvoksena suurlähettiläs Richard Mûllerin ja Paavo Rantasen siirtymäajan aikana. Kaukonen hoiti ministerineuvoksena käytännössä suurlähettilään tehtäviä, koska suurlähettiläs Müller oli ajautunut laskutuskiistaan ulkoministeriön kanssa. Kaukonen palasi Suomeen Yhdysvalloista vuonna 1986, jonka jälkeen hän toimi lähetystöneuvoksena ulkoministeriössä vuoteen 1992.

Suurlähettiläänä Kuwaitissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa

Kaukonen korotettiin ulkoasiainneuvokseksi vuonna 1992 ja samana vuonna Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto nimitti Kaukosen Suomen suurlähettilääksi Kuwaitiin, Qatariin, Bahrainiin ja Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili Kuwaitissa ja Yhdistyneissä arabiemiraateissa vuonna 1996. Presidentti Ahtisaaren valtiovierailut Kuwaitissa ja Yhdistyneissä arabiemiraateissa olivat ensimmäiset valtionpäämiestason vierailut maissa. Kaukonen oli viimeinen suomalainen suurlähettiläs, joka hoiti Abu Dhabin lähettilään tehtäviä Kuwaitista käsin. Kaukonen toimi Persianlahden öljyvaltioiden suurlähettiläänä vuoteen 1998.

Kuwaitin parlamentin valtuuskunta vieraili Suomessa vuonna 2004. Suurlähettiläs Kaukonen kehui eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen järjestämillä illallisilla Kuwaitin demokraattisen diwaniyas-järjestelmän saavutuksia.

Ritarikunnat

Senegalin tasavallan ensimmäinen presidentti Léopold Sédar Senghor myösi Kaukoselle Leijonan kansallisen ritarikunnan upseerimerkin vuonna 1973. Senegalin presidentti Senghor vieraili Suomessa vuonna 1973. Tanskan kuningatar Margareeta II myönsi Kaukoselle Dannebrogin ritarikunnan ritarimerkin vuonna 1973 ja 1. luokan ritarimerkin vuonna 1977. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi Kaukoselle Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin vuonna 1976. Etelä-Afrikan valtiollinen presidentti myönsi Kaukoselle Hyvän Toivon ritarikunnan komentajamerkin vuonna 1984. Kaukosen sai sotilasansiomitalin Suomen puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä vuonna 1998.

• Leijonan kansallinen ritarikunta upseeri (1973)
• Dannebrogin ritarikunta ritari (1973)
• Suomen Leijonan ritarikunta 1. luokan ritari (1976)
• Dannebrogin ritarikunta 1. luokan ritari (1977)
• Etelä-Afrikan Tasavallan Hyvän Toivon ritarikunta komentajamerkki (1984)
• Sotilasansiomitali (1998)