Pavel Datsjuk
| Pavel Datsjuk | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1978 Sverdlovsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |  Venäjä |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 180 cm |
| Paino | 88 kg |
| Seura | |
| Seura | Avtomobilist Jekaterinburg |
| Sarja | KHL |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1996–2021 |
| Aik. seurat | Dinamo-Energija Jekaterinburg (RSL) Ak Bars Kazan (RSL) Detroit Red Wings (NHL) Dinamo Moskva (RSL) TsSKA Moskova (KHL) SKA Pietari (KHL) |
| NHL-varaus | 171. varaus, 1998 Detroit Red Wings |
| Hockey Hall of Fame | |
|
2024 |
|
Pavel Valerjevitš Datsjuk (ven. Павел Валерьевич Дацюк, s. 20. heinäkuuta 1978 Sverdlovsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on uransa lopettanut venäläinen jääkiekkoilija, kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja, olympiavoittaja ja maailmanmestari, pelipaikaltaan keskushyökkääjä.[1] Hän kuuluu kolmen kullan klubiin. Datsjuk tunnetaan taitavana kahden suunnan pelaajana, jonka vahvuuksia ovat mailankäsittely, kiekonriistot, luistelu ja erikoistilannepelaaminen.[1][2][3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen NHL:ää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990-luvun puolivälissä Datsjuk pelasi Venäjällä Dinamo-Energija Jekaterinburgin farmijoukkueessa, ja vaikka hän oli joukkueessaan taitava pelaaja, kykyjenetsijät ohittivat hänet pienen kokonsa takia. Datsjuk huomattiin vasta, kun Jekaterinburgin valmentajaksi tuli Venäjän olympiajoukkueen valmentaja Vladimir Krikunov. Krikunov kiinnitti huomiota Datsjukin poikkeukselliseen kävelytyyliin ja loistavaan pelisilmään jalkapallokentällä.[4] Krikunov ryhtyi valmentamaan taitavasta Datsjukista kahden suunnan hyökkääjää. Huolimatta hyvästä menestyksestä Krikunovin valmennettavana häntä ei varattu vuosien 1996 ja 1997 NHL:n varaustilaisuuksissa. Datsjukin löysi osittain sattumalta Detroit Red Wingsin Euroopan-kykyjenetsijä Håkan Andersson, joka olikin ilmeisesti ainoa NHL:n kykyjenetsijöistä, joka näki Datsjukin pelaavan ennen vuoden 1998 NHL:n varaustilaisuutta. Detroit varasi Datsjukin vuonna 1998 numerolla 171.
NHL
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Datsjuk on voittanut NHL-urallaan Stanley Cupin kahdesti, vuosina 2002 ja 2008. Hänelle on myönnetty NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettava Frank J. Selke Trophy -palkinto vuosina 2008–2010. Herrasmiespelaajalle jaettavan Lady Byng Memorial Trophy -palkinnon hän on saanut peräti neljä kertaa peräjälkeen, vuosina 2006–2009. Datsjuk oli kauden 2008–2009 jälkeen ehdolla Hart Memorial Trophy -palkintoon, joka luovutetaan NHL:n kauden arvokkaimmalle pelaajalle.
Voitettuaan vuonna 2008 Detroitin riveissä toisen Stanley Cupinsa Datsjuk valittiin liigan parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi. Lisäksi hän voitti NHL:n herrasmiespelaajan palkinnon kolmatta kertaa peräkkäin. Datsjuk voitti runkosarjan plus-miinustilaston ja kiekonriistotilaston 144:llä riistolla, joka oli 58 enemmän kuin seuraavan olleella Mike Modanolla. Tulos ylitti Datsjukin omissa nimissä olleen aiemman kausiennätyksen.lähde?
Bleacher Reportin listatessa 50 taitavinta pelaajaa vuoden 1967 jälkeen Datsjuk sijoittui kymmenenneksi jättäen taakseen muun muassa Aleksandr Ovetškinin, Sidney Crosbyn, Joe Sakicin ja Peter Forsbergin.[5]
TSN SportCenter valitsi Datsjukin NHL:n taitavimmaksi aktiivipelaajaksi vuonna 2011.[6] Hänet tunnetaan muun muassa hyvänä rangaistuslaukausten laukojana.lähde?
KHL
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden 2015–2016 jälkeen Datsjuk päätti palata Venäjälle solmien kaksivuotisen sopimuksen KHL:n mahtiseura SKA Pietarin kanssa. Keväällä 2018 Datsjuk teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen SKA:n kanssa.lähde?
Kesäkuussa 2019 Datsjuk solmi vuoden mittaisen sopimuksen Avtomobilist Jekaterinburgin kanssa ja palasi näin kotikaupunkiinsa.lähde?
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Datsjuk on pelannut viidet olympialaiset ja kuudet maailmanmestaruuskilpailut. Hän edusti Venäjää myös vuoden 2016 jääkiekon maailmancupissa. Datsjuk oli voittamassa olympiakultaa venäläisten olympiaurheilijoiden joukkueessa vuonna 2018. Venäjän maajoukkueesta Datsjukilla on olympiapronssia vuodelta 2002, maailmanmestaruus vuodelta 2012, MM-hopeaa vuodelta 2010, sekä MM-pronssia vuosilta 2005 ja 2016.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Stanley Cup | ||
|---|---|---|
 |
Detroit Red Wings | 2002 |
|
Detroit Red Wings | 2008 |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Miesten jääkiekko | |||
Maa:  Venäläiset olympiaurheilijat | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Pyeongchang 2018 | jääkiekko | |
| Maa: Venäjä | |||
| Olympialaiset
| |||
 Pronssia | Salt Lake City 2002 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Suomi & Ruotsi 2012 | jääkiekko | |
 Hopeaa | Saksa 2010 | jääkiekko | |
| Pronssia | Itävalta 2005 | jääkiekko | |
| Pronssia | Venäjä 2016 | jääkiekko | |
- Stanley Cup: 2002 ja 2008
- Frank J. Selke Trophy: 2008, 2009, 2010
- Lady Byng Memorial Trophy: 2006, 2007, 2008, 2009
- NHL Plus/Minus Award: 2008
- NHL:n kakkostähdistössä: 2009
- NHL:n tähdistöottelussa: 2004, 2008, 2009, 2011, 2012
- Olympiakulta: 2018
- Olympiapronssi: 2002
- Maailmanmestaruus 2012
- MM-hopea: 2010
- MM-pronssi: 2005, 2016
- MM-kisojen paras hyökkääjä ja tähdistökentällisessä: 2010
- Venäjän vuoden jääkiekkoilija (Kharlamov Trophy): 2011, 2013
- Venäjän superliigan mestaruus: 2005
- Hockey Hall of Fame: 2024[7]
Kun Datsjuk valittiin Hockey Hall of Fameen, Dominik Hašek arvosteli päätöstä. Hašek tunnusti Datsjukin urheilulliset saavutukset, mutta piti Datsjukin valintaa silti ongelmallisena. Syyksi Hašek mainitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan: ”Jokaisen Venäjän kansalaisen, joka ei ole tuominnut Venäjän sotaa ja siihen liittyviä rikoksia, toimii valtavana mainoksena sodalle”, Hašek kirjoitti viestipalvelu X:ssä. Hašek vaati Kanadalta ja Hockey Hall of Famelta harkintaa Datsjukin nimeämisen suhteen.[8]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1997–1998 | Dinamo-Energija Jekaterinburg | RSL | 24 | 3 | 5 | 8 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1999–2000 | Dinamo-Energija Jekaterinburg | RSL | 15 | 1 | 3 | 4 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2000–2001 | Ak Bars Kazan | RSL | 42 | 9 | 17 | 26 | 10 | – | – | – | – | – | MM | 7 | 0 | 4 | 4 | 0 | ||||||||||
| 2001–2002 | Detroit Red Wings | NHL | 70 | 11 | 24 | 35 | 4 | 21 | 3 | 3 | 6 | 2 |  | OK | 6 | 1 | 2 | 3 | 0 | |||||||||
| 2002–2003 | Detroit Red Wings | NHL | 64 | 12 | 39 | 51 | 16 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | MM | 7 | 1 | 4 | 5 | 0 | ||||||||||
| 2003–2004 | Detroit Red Wings | NHL | 75 | 30 | 38 | 68 | 35 | 12 | 0 | 6 | 6 | 2 | ||||||||||||||||
| 2004–2005 | Dinamo Moskva | RSL | 47 | 15 | 20 | 35 | 16 | 10 | 6 | 2 | 8 | 4 | MC | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
| MM | 9 | 3 | 4 | 7 | 0 | |||||||||||||||||||||||
| 2005–2006 | Detroit Red Wings | NHL | 75 | 28 | 59 | 87 | 22 | 5 | 0 | 3 | 3 | 0 |  | OK | 8 | 1 | 7 | 8 | 10 | |||||||||
| 2006–2007 | Detroit Red Wings | NHL | 79 | 27 | 60 | 87 | 20 | 18 | 8 | 8 | 16 | 8 | | |||||||||||||||
| 2007–2008 | Detroit Red Wings | NHL | 82 | 31 | 66 | 97 | 20 | 22 | 10 | 13 | 23 | 6 | |  | | |||||||||||||
| 2008–2009 | Detroit Red Wings | NHL | 81 | 32 | 65 | 97 | 22 | 14 | 1 | 8 | 9 | 9 | | |  | |||||||||||||
| 2009–2010 | Detroit Red Wings | NHL | 80 | 27 | 43 | 70 | 18 | 12 | 6 | 7 | 13 | 8 | | OK | 4 | 1 | 2 | 3 | 2 | |||||||||
| MM | 6 | 6 | 1 | 7 | 0 | |||||||||||||||||||||||
| 2010–2011 | Detroit Red Wings | NHL | 56 | 23 | 36 | 59 | 15 | 11 | 4 | 11 | 15 | 8 | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Detroit Red Wings | NHL | 70 | 19 | 48 | 67 | 14 | 5 | 1 | 2 | 3 | 2 | MM | 10 | 3 | 4 | 7 | 2 | ||||||||||
| 2012–2013 | TsSKA Moskova | KHL | 31 | 11 | 25 | 36 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Detroit Red Wings | NHL | 47 | 15 | 34 | 49 | 14 | 14 | 3 | 6 | 9 | 4 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Detroit Red Wings | NHL | 45 | 17 | 20 | 37 | 6 | 5 | 2 | 3 | 5 | 0 | OK | 5 | 2 | 4 | 6 | 0 | ||||||||||
| 2014–2015 | Detroit Red Wings | NHL | 63 | 26 | 39 | 65 | 8 | 7 | 3 | 2 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | Detroit Red Wings | NHL | 66 | 16 | 33 | 49 | 14 | 5 | 0 | 0 | 0 | 4 | MM | 10 | 1 | 10 | 11 | 0 | ||||||||||
| 2016–2017 | SKA Pietari | KHL | 44 | 12 | 22 | 34 | 14 | 7 | 3 | 5 | 8 | 27 | WCup | 2 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||
| 2017–2018 | SKA Pietari | KHL | 37 | 8 | 27 | 35 | 8 | 15 | 4 | 3 | 7 | 0 | OK | 6 | 0 | 6 | 6 | 0 | ||||||||||
| MM | 8 | 2 | 8 | 10 | 2 | |||||||||||||||||||||||
| 2018–2019 | SKA Pietari | KHL | 54 | 12 | 30 | 42 | 6 | 12 | 1 | 6 | 7 | 4 | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Avtomobilist Jekaterinburg | KHL | 43 | 5 | 17 | 22 | 10 | 4 | 2 | 2 | 4 | 2 | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Avtomobilist Jekaterinburg | KHL | 51 | 12 | 23 | 35 | 10 | 5 | 1 | 2 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
| 14 kautta | YHTEENSÄ | NHL | 953 | 314 | 604 | 918 | 232 | 157 | 42 | 71 | 113 | 55 | ||||||||||||||||
| 5 kautta | YHTEENSÄ | KHL | 260 | 60 | 144 | 204 | 52 | 43 | 11 | 18 | 29 | 33 | ||||||||||||||||
| 4 kautta | YHTEENSÄ | RSL | 128 | 28 | 45 | 73 | 32 | 10 | 6 | 2 | 8 | 4 | ||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Pavel Datsjuk Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Pavel Datsyuk NHL. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Pavel Datsyuk Mlive. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Pavel Datsyuk Washington Post. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Pavel Datsyuk Bleacher Report. Viitattu 8.4.2011.
- ↑ Pavel Datsyuk Youtube. Viitattu 26.1.2012.
- ↑ https://www.tsn.ca/nhl/pavel-datsyuk-shea-weber-headline-hockey-hall-of-fame-s-class-of-2024-1.2140085
- ↑ Jääkiekko | Dominik Hašekilta tiukkaa tekstiä venäläislegendan palkitsemisesta Helsingin Sanomat. 12.7.2024. Viitattu 20.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Detroit Red Wings (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jatkoaika
| Edeltäjä: Brad Richards |
Lady Byng Memorial Trophyn voittaja 2006, 2007, 2008, 2009 |
Seuraaja: Martin St. Louis |
| Edeltäjä: Thomas Vanek |
NHL Plus-Minus Awardin voittaja 2008 |
Seuraaja: – |
| Edeltäjä: Rod Brind’Amour |
Frank J. Selke Trophyn voittaja 2008, 2009, 2010 |
Seuraaja: Ryan Kesler |
3 Hafizullin | 4 Gavrikov | 7 Kaprizov | 11 Andronov (A) | 13 Datsjuk (C) | 15 Anisimov | 19 Butšnevitš | 22 Zaitsev | 25 Grigorenko | 29 Kablukov | 30 Šestjorkin | 31 Sorokin | 41 Sošnikov | 44 Jakovlev | 51 Bereglazov | 55 Kiselevitš | 63 Dadonov (A) | 66 Mihejev | 78 Mamin | 83 Košetškin | 87 Šalunov | 88 Trjamkin | 89 Nesterov | 94 Barabanov | 97 Gusev | Valmentaja Ilja Vorobjov