Osgiliath
Osgiliath oli Gondorin pääkaupunki J. R. R. Tolkienin luomassa kuvitteellisessa Keski-Maassa. Osgiliath on harmaahaltiakieltä ja merkitsee Tähtilinnaa.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osgiliathin perustivat Isildur ja Anárion vuonna 3320 toista aikaa. He hallitsivat Gondorin kuningaskuntaa Osgiliathista käsin. Sauron hyökkäsi Gondoriin vuonna 3429 ja valtasi Minas Ithilin, mutta hyökkäys pysäytettiin Osgiliathiin.
Vuonna 1337 Kolmatta Aika Sukuriitana tunnetun sisällissodan aikana Castamirin johtamat kapinalliset polttivat Osgiliathin ja tappoivat paljon sen asukkaita. Tulipalon aikana kaupungin palantír katosi Anduinin pohjaan. Vallananastaja Castamir suunnitteli pääkaupungin siirtämistä Pelargiriin, mutta vuonna 1437 laillinen kuningas Eldacar tappoi hänet.
Vuonna 1636 Mordorista saapunut suuri rutto tappoi suurimman osan Osgiliathin asukkaista, mukaan lukien kuningas Telemnarin ja tämän lapset. Kun uudeksi kuninkaaksi kruunattu Telemnarin veljenpoika Tarondor siirsi pääkaupungin Minas Anoriin, Osgiliathin väkiluku laski entisestään, ja kaupunki alkoi rappioitua.
Vuonna 2475 Ithilienistä hyökkäsi suuria örkkejä, joita kutsuttiin nimellä uruk-hai. Sauron käytti urukeja ensimmäistä kertaa, ja ne tuhosivat Osgiliathin lopullisesti. Käskynhaltija Denethor I:n poika Boromir ajoi urukit pois, mutta Osgiliathin suuri kivisilta tuhoutui ja kaupunki raunioitui.
Osgiliath lepäsi raunioina noin 425 vuotta, kunnes Sauronin örkit hyökkäsivät jälkeen ja taistelivat toistuvasti Gondorin ihmisiä vastaan kaupungin herruudesta. Denethor II:n noustua käskynhaltijaksi Gondor valtasi Osgiliathin ja rakensi kivisillan uudestaan, jotta voisi kuljettaa tarvikkeita itäpuolta vartioiville sotilaille.
Sormuksen sota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 3018 Sormuksen sodan aikana Sauron käynnistää Nazgûlien herran johtaman hyökkäyksen Osgiliathiin, ja örkit onnistuvat valtaamaan kaupungin. Denethor II:n poikien Boromir ja Faramir johtamassa vastahyökkäyksessä gondorilaiset valtasivat takaisin kaupungin länsipuolen, mutta itäpuoli pysyi örkeillä.
Seuraavana vuonna örkit ja haradrim kukistavat gondorilaisen varuskunnan ja ajavat Faramirin johtamat joukot pois. Örkit jälleenrakentavat kivisillan, ja Mordorin armeijat marssivat kaupungin halki Minas Tirithin kimppuun. Hyökkäys kuitenkin torjutaan Pelennorin kentillä, jossa Gondor saa apua Rohanilta. Osgiliathiin jääneet Sauronin joukot joko pakenevat tai tuhotaan. Aragornin johtamana Lännen armeija marssii Osgiliathin halki Mordorin Mustalle portille. Samaan aikaan Sauron kukistuu Valtasormuksen tuhon myötä, ja Lännen armeija viipyy päivän Osgiliathissa palatessaan Minas Tirithiin.
Aragornin eli kuningas Elessarin kruunajaisten jälkeen Osgiliath luultavasti jälleenrakennettiinlähde?, mutta siitä ei enää koskaan tullut Gondorin pääkaupunkia. Minas Tirith pysyi pääkaupunkina ja kuninkaan asuinpaikkana.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osgiliath oli Gondorin entinen pääkaupunki. Se rakennettiin Anduin-joen molemmille puolille. Puoliskoja yhdisti suuri kivisilta ja monia muita pienempiä siltoja. Anduinia pitkin Osgiliathiin saapui pohjalaisia kauppiaita. Kaupungissa säilytettiin suurinta palantíria. Kuningas asui loisteliaassa palatsissa. Osgiliath oli aikoinaan suuri ja kaunis kaupunki.
Sormuksen Sodan aikoihin Osgiliath oli raunioina ja siellä pidettiin varuskuntia. Kaupunki oli Sauronille strategisesti tärkeä paikka, sillä ainoastaan sen kohdalta hänen armeijansa kykenisivät ylittämään Anduinin. Vuoden 3018 hyökkäys oli vain harjoitus, sillä Sauron halusi kokeilla gondorilaisten puolustuksia. Jos Boromir ja Faramir eivät olisi vallanneet kaupunkia takaisin, Sauron olisi voinut vallata Minas Tirithin. Frodo ei olisi silloin ehkä voinut tuhota Sormusta.
Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peter Jacksonin Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa yksi Kahteen torniin tehdyistä muutoksista oli kohtaus, jossa Faramir vie Frodon, Samin ja Klonkun vankeina Osgiliathiin. Kohtausta ei esiinny kirjassa.