Tämä on lupaava artikkeli.

Orfenadriini

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Orfenadriinin kemiallinen rakenne
Orfenadriini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-N,N-dimetyyli-2-[(2-metyylifenyyli)- fenyyli-metoksi]-etanamiini
Tunnisteet
CAS-numero 83-98-7
ATC-koodi M03BC01
PubChem 4601
DrugBank APRD00097
Kemialliset tiedot
Kaava C18H23NO 
Moolimassa 269,381 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 90%
Proteiinisitoutuminen 95%
Metabolia Maksa
Puoliintumisaika 13–20 tuntia[1]
Ekskreetio 60% virtsaan
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

B2(AU) C(US)

Reseptiluokitus

Reseptivalmiste (FI) POM(UK) ?-only(US)

Antotapa suun kautta, lihaspistoksena, laskimoon (i.v.)
Dolan-yhdistelmälääke. Sisältää orfenadriinisitraattia ja parasetamolia.

Orfenadriini (joskus myös orfenadiini) on muun muassa lihasjäykkyyden, kivuliaiden lihasspasmien ja Parkinsonin taudin hoidossa käytettävä synteettinen, muskariinireseptoria salpaava antikolinergi. Parkinsonin taudin hoidossa käytettäviä saman ryhmän lääkeaineita ovat biperideeni ja bentsheksoli.[2] Lääkettä myydään nimillä Norflex, Dolan ja Norgesic, joista kaksi jälkimmäistä sisältävät lisäksi parasetamolia.[3][4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orfenadriinia käytetään eri syistä johtuvan lihasjäykkyyden, akuuttien kivuliaiden lihasspasmien, venähdysten, akuutin kierokaulan (torticollis), prolaboituneiden nikaman välilevyjen, fibrosiitin ja noidannuolen hoitoon sekä joskus suonenvetokohtauksen laukaisuun, levottomat jalat -oireyhtymään ja huimaukseen. Sillä voidaan hoitaa myös Parkinsonin tautia, vaikkakin levodopahoito on yleensä antikolinergejä tehokkaampaa. Orfenadriinin lääkemuodot ovat depottabletti ja injektioneste.[2][3]

Vaikutusmekanismi ja metabolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orfenadriini on vaikutusmekanismiltaan muskariinireseptoria (eräs asetyylikoliinireseptorin alatyyppi) salpaava antikolinergi, joka pääsee keskushermostoon lipidiliukoisuutensa vuoksi.[2] Tableteissa ja injektionesteessä se on yleensä sitraattimuodossa (orfenadriinisitraatti).[3]

Orfenadriini leviää annostelun jälkeen nopeasti kudoksiin, ja sen pitoisuus veressä on matala. Se metaboloituu, eli hajoaa nopeasti, maksassa. Hajoamistuotteita ovat N-desmetyyliorfenadriini, joka on orfenadriinin N-demetyloitunut muoto, sekä N,N-didemetyyliorfenadriini. Kummallakin metaboliatuotteella on antikolinergisiä vaikutuksia. Annoksesta noin 8% erittyy muuttumattomana.[3][5]

Sivu- ja yhteisvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suositelluilla annoksilla orfenadriini ei yleensä aiheuta sivuvaikutuksia. Mahdollisia psyykkisiä haittoja ovat hermostuneisuus ja fysiologisia näön heikkeneminen, suun kuivuminen sekä huimaus.[3]

Orfenadriinin käytön estäviä syitä ovat lihasheikkoutta aiheuttava myasthenia gravis -sairaus, glaukooma, eturauhasen liikakasvu ja virtsaretentio. Takykardiasta ja etenkin sinustakykardiasta kärsiville potilaille lääkettä tulee antaa harkiten. Orfenadriinia ei suositella käytettäväksi raskauden aikana. Se myös imeytyy äidinmaitoon, joten sitä ei saa käyttää imetyksen aikana.[3]

Orfenadriini voimistaa alkoholin ja muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden, kuten rauhoittavien lääkkeiden, muiden antikolinergien sekä sympatomimeettien vaikutuksia.[3]

Yliannostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orfenadriinin yliannostus voi olla aikuiselle hengenvaarallinen yli 1,0–4,5 gramman annoksilla (yli 10-kertainen yliannostus), lapsille huomattavasti pienempikin. Se voi aiheuttaa muun muassa sydämen tykytykstä, pupillien laajenemista, aivoödeemaa ja maksavaurioita. Pahimmassa tapauksia yliannostuksessa voi seurata kooma.[3]

Stereokemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orfenadriinissa on kiraliakeskus ja sillä on 2 enantiomeeriä. Lääkkeenä käytetään rasemaattia.[6]

Enantiomeerit
(R)-Orphenadrin Structural Formula V1.svg
CAS: 33425-91-1
(S)-Orphenadrin Structural Formula V1.svg
CAS: 33425-89-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Difference between single and multiple dose pharmacokinetics of orphenadrine hydrochloride in man. PubMed.
  2. a b c Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet (PDF).
  3. a b c d e f g h Pharmaca Fennica. s. 2084–2085. Lääketietokeskus, 2010.
  4. DOLAN®-tabletit Lääketietokeskus.
  5. Orphenadrine DrugBank.
  6. Rote Liste Service GmbH (Hrsg.): Rote Liste 2017 – Arzneimittelverzeichnis für Deutschland (einschließlich EU-Zulassungen und bestimmter Medizinprodukte). Rote Liste Service GmbH, Frankfurt/Main, 2017, Aufl. 57, ISBN 978-3-946057-10-9, S. 207.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]