Näätälä
Näätälä (v:sta 1948 ven. Овсово, Ovsovo) on kylä Kähärin kunnallishallintoalueella Viipurin piirissä Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Suomelle kuuluessaan Näätälä kuului Viipurin maalaiskuntaan. Näätälä sijaitsi maalaiskunnan itäoassa Heinjoen ja Antrean rajalla Näätälänjärven itäpuolella. Sen naapurikyliä maalaiskunnan alueella olivat Nikoskela, Lyykylänjärvi ja Kurikkala. Näätälänjärven lisäksi kylän alueella oli Ryväntäjärvi ja Kokonselän eteläosa.
Vuonna 1937 Näätälän kylässä oli 395 asukasta.[1] Näätälän asukkaiden tärkein elinkeino oli maa- ja metsätalous. Vuonna 1937 kylässä oli 615 ha peltoa, 41 ha niittyä ja 1 461 ha metsää.[1] Teollisuuslaitoksia kylässä ei ollut.
Näätälässä toimi nuorisoseura, nimeltä Pyrkijä. Näätälän marttayhdistys perustettiin vuonna 1934.[1]
Kansakoulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näätälän kylän alueella oli kaksi kansakoulua. Näätälän koulu sijaitsi kylän keskustassa ja sen koulupiiriin kuului suurin osa Näätälästä. Näätälän koulu oli perustettu vuonna 1899, jolloin myös ensimmäinen koulurakennus valmistui. Koulu tuhoutui Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Uusi koulu valmistui vuonna 1920. Vuonna 1939 koulussa oli kaksi opettajaa ja 29 oppilasta.[1]
Näätälän kylän eteläisimmässä osassa sijaitsi Rajaharjun kansakoulu. Rajaharjun koulupiiriin kuului Näätälän eteläosan lisäksi Lyykylänjärven kylän itäosa. Rajaharjun koulu perustettiin vuonna 1919. Kunnan ostamasta Rajaharjun kartanon päärakennuksesta tehtiin koulurakennus vuonna 1927. Koulurakennus paloi vuonna 1933 ja seuraavana vuonna rakennettiin uusi koulu. Vuonna 1939 koulussa oli kaksi opettajaa ja 43 oppilasta. Rajaharjun koulu tuhoutui talvisodassa. Jatkosodan aikana Rajaharjun koulu rakennettiin uudelleen vuosina 1943–1944, mutta koulua ei ehditty ottaa käyttöön ennen aluemenetyksiä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan aikana Näätälän väestö evakuoitiin Keski-Suomeen. Sodan loppuvaiheessa taistelut ulottuivat Näätälään asti. Moskovan rauhassa kylä muun Viipurin maalaiskunnan kanssa luovutettiin Neuvostoliitolle. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä 1944. Neuvostoliitossa Näätälä tuli kuulumaan Karisalmen kyläneuvostoalueeseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö