Kiiskilä (Viipurin mlk)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiiskilä oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla aleella. Nykyisin Kiiskilän alue kuuluu Venäjän Leningradin alueen Viipurin piiriin, mutta alueella ei ole asutusta. Kiiskilä sijaitsi Viipurin maalaiskunnan länsiosassa Vahvialan vastaisella rajalla. Sen naapurikyliä olivat Viipurin maalaiskunnan alueella Vahvaniemi, Piispansaari, Porkansaari ja Ahokas. Kylässä sijaitsee Kiiskilän kartano.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiskilä sijaitsi Viipurin maalaiskunnan länsirajalla Viipurinlahden rannalla. Kylän pohjoisosan kautta kulki valtatie 7. Vuonna 1937 Kiiskilässä oli 49 asukasta. Kiiskilän koulupiiriin kuuluvissa pikkukylissä oli asukkaita samana vuonna seuraavanlaisesti: Kärki 38, Lahti 23, Vahvaniemi 6 ja Mälkki 62 asukasta.[1] Kiiskilässä oli kansakoulu ja Viipurin Osuusliikkeen myymälä.[2] Kylässä toimi nuorisoseura[3] ja marttayhdistys (per. 1934).[4] Vuonna 1937 Kiiskilässä oli 622 ha metsää, 83 ha peltoa ja 25 ha niittyä.[5]

Kansakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiskilän kansakoulupiiri käsitti Kiiskilän lisäksi Ahokkaan, Haan, Kärjen, Lahden, Mälkin, Porkansaaren, Rasalahden ja Vahvaniemen kylät sekä osia Hapenensaaren kylästä.[6] Vuonna 1939 Kiiskilän kansakoulussa oli 3 opettajaa ja 87 oppilasta.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan aikana Kiiskilän asukkaat evakuoitiin muualle Suomeen. Moskovan rauhassa Viipurin maalaiskunta Kiiskilä mukaan lukien siirtyi Neuvostoliitolle. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lakio 1982, s. 264–265.
  2. Kuujo 1982, s. 333.
  3. Kuujo 1982, s. 387.
  4. Lakio 1982, s. 295.
  5. Lakio 1982, s. 269 ja 273.
  6. Kuujo 1982, s. 377.
  7. Kuujo 1982, s. 375.