Repola–Tervajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Repola (virallisesti Repola–Tervajoki, erotukseksi Repola–Lyykylän kylästä Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa) oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Repolan kylä sijaitsi Viipurinlahden länsirannalla. Kylä muodosti muusta Viipurin maalaiskunnasta erillisen alueen, josta sen erotti mantereen puolella kapea Vahvialan kuntaan kuulunut vyöhyke ja merellä Viipurin kaupunkiin kuulunut Uuraan ulkosatama-alue. Vahvialan ja Viipurin lisäksi kylä rajoittui lännessä Säkkijärven kuntaan. Kylään kuului myös muutamia saaria Viipurinlahdesta, joista suurin on Pukkisaari. Repolan naapurikyliä olivat Tervajoki Vahvialan puolella ja Nisalahti ja Iivanala Säkkijärven puolella. Nykyisin Repolan alueella ei ole asutusta.

Repola–Tervajoen kylässä oli 195 asukasta vuonna 1937.[1] Samana vuonna kylässä oli 208 ha metsää, 68 ha peltoa ja 3 ha niittyä.[2]

Kansakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repola oli kuulunut Tervajoen koulupiiriin, mutta kun Vahvialan kunta muodostettiin, jäi Tervajoen koulu Vahvialan kunnan alueelle. Samalla kun Vahviala muodostettiin Repola jäi eristyksiin muusta Viipurin maalaiskunnasta. Viipurin maalaiskunta ja Säkkijärven kunta perustivat yhteisen Loirinlahden koulupiirin vuonna 1929, johon tulivat kuulumaan Repola–Tervajoen kylä Viipurin maalaiskunnasta ja Iivanalan kylä Säkkijärveltä.[3] Loirilahden tiilinen koulurakennus valmistui vuonna 1933.[4] Vuonna 1939 koulussa oli kolme opettajaa ja 40 oppilasta.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Repola luovutettiin Neuvostoliitolle. Kylän väestö oli evakuoitu jo sodan aikana muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä 1944.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lakio 1982, s. 265
  2. Lakio 1982, s. 269 ja 274
  3. Kuujo 1982, s. 373
  4. Kuujo 1982, s. 377
  5. Kuujo 1982, s. 375