Myriadi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myriadi (kreik. μύριοι, myrioi, monikossa μυριάδες, myriades)[1] on kreikkalais­peräinen sana, joka tarkoittaa varsinaisesti lukua 10 000, mutta tavallisimmin sillä tarkoitetaan ylipäänsä suunnattoman suurta, laskematonta määrää. Täsmällisessä merkityksessä lukusanana 10 000 sitä käytetäänkin lähes yksinomaan kreikkalaisen, latinalaisen ja kiinalaisen kirjallisuuden käännöksissä sekä käsiteltäessä antiikin Kreikassa käytettyä luku­järjestelmää.[2]

Myriadi kreikkalaisessa lukujärjestelmässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa nykyisissä eurooppalaisissa kielissä, myöskään suomessa, luvulla 10 000 ei ole omaa nimeä, vaan se on "kymmenen tuhatta" (10 · 1000), samoin esimerkiksi ruots. tio tusen, engl. ten thousand, saks. zehn tausend, ransk. dix mille, jotka kaikki on yhdistetty kymmentä ja tuhatta tarkoittavista sanoista. Vastaavasti luku 100 000 on "sata tuhatta" (ruots. ett hundra tusen, engl. one hundred thousand, saks. einhundert tausend).

Toisin oli kuitenkin muinais­kreikassa, jossa luvulla 10 000 oli oma nimensä, μυριοι, myrioi. Sen mukaisesti myöskään sitä suurempia lukuja ei laskettu tuhannen ja miljoonan vaan myriadin kerrannaisena: niinpä 100 000 oli "kymmenen myriadia", 1 000 000 (miljoona) "sata myriadia", 10 000 000 "tuhat myriadia" ja 100 000 000 "myriadi myriadia". Myriadi myridia olikin suurin luku, jolla oli vakiintunut nimitys ja merkintä. Tästä syystä sana myriadi tuli merkitsemään myös ylipäänsä "hyvin suurta lukumäärää".[3]

Sanan myriadi etymologia on epäselvä. Sen on toisinaan arveltu perustuvan indo­eurooppalaisen kanta­kielen sanaan *meu, joka merkitsee kosteutta, jolloin se viittaisi meren aaltoihin, tai kreikan muurahaista tarkoittavaan sanaan myrmex (μύρμηξ), jolloin se viittaisi muurahaisten suureen lukumäärään keossa.[4]

Luvun merkintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo minolaisessa ja mykeneläisessä kulttuurissa käytetyssä lukujärjestelmässä luvulla 10 000 oli oma merkkinsä Linear AB 10000.svg eli ympyrä, jonka sisällä oli vaaka­suora viiva ja josta ulospäin eri suuntiin lähti neljä viivaa.[5]

Klassisissa kreikkalaisissa numeroissa myriadia tarkoitti iso myy, M. Erotukseksi kirjaimista sen yläpuolelle vedettiin toisinaan viiva, M. Sen monikerrat ilmaistiin merkitsemällä kerroin tämän yläpuolelle: esimerkiksi tarkoitti lukua 20;000[6] ja vastaavasti tarkoitti lukua 4 582·10 000 eli 45 820 000 (koska tarkoitti lukua 4582).

Arkhimedeen suurten lukujen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kreikkalaisilla ei entuudestaan ollut nimityksiä eikä merkintöjä myriadia myriadia eli sataa miljoonaa suuremmille luvuille, Arkhimedes kehitti 200-luvulla eaa. teoksessaan Hiekkaseula ehdotuksen tähän lukuun perustuvaksi lukujärjestelmäksi. Hän yhdisti luvut yhdestä myriadiin myriadiin "lukujen ensimmäiseksi järjestys­luokaksi". Suuremmat luvut aina siihen lukuun saakka, joka saadaan kertomalla tämä luku itsellään myriadi myriadi kertaa (eli lukuun 100 000 100 000 000 saakka) hän yhdisti "lukujen ensimmäiseksi jaksoksi". Järjestelmäänsä hän jatkoi edelleen aina siihen lukuun saakka, joka saadaan kertomalla tämä luku itselleen myriadi myriadia kertaa eli korottamalla se potenssiin 100 000 000. Tällöin saadaan jo niin suunnattoman suuri luku, että nykyiseen tapaan kirjoitettuna siinä olisi ykkösen jäljessä 80 biljoonaa nollaa. Arkhimedes kuitenkin huomautti, että sekin on edelleen aivan todellinen luku.[7]

Käyttö nykykielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykykreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykykreikassa lukusanaa sanaa μύριο (myrio, 10 000) käytetään enää harvoin. Tavallisimmin sen sijasta sanotaan muiden eurooppalaisten kielten tapaan δεκα χιλιαδες (deka kiliades, "kymmenen tuhatta").[8] Miljoona on kuitenkin kreikaksi edelleen εκατομμυριο (ekatommyrio, "sata myriadia").[8]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sana myriadi, jota käytetään tavallisimmin monikossa, ja sen adverbijohdannainen myriadeittain tarkoittavat yleensä suunnatonta, laskematonta luku­määrää[9][10] joskus myös kymmentuhantista lukumäärää.[10]

Englanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä sana myriad tarkoittaa tavallisimmin epämääräistä suurta lukumäärää. Merkityksessä 10 000 sitä kuitenkin toisinaan käytetään antiikin kreikkalaisen,[2] kiinalaisen ja hindinkielisen kirjallisuuden käännöksissä, jotka tällä tavoin saadaan lähemmäksi alku­tekstin sana­muotoa.

Sana myriad esiintyy englanninkielisissä maissa myös pinta-alan yksikkönä, joka vastaa 10 000 neliökilometriä (100 km × 100 km). Sitä käytetään muun muassa brittiläisessä kartta­koordinaatti­järjestelmässä (Ordnance Survey National Grid) sekä yhdysvaltalaisessa MGRS-koordinaatistossa.

Muut eurooppalaiset kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa muissa eurooppalaisissa kielissä myriadi-sanaa käytetään samaan tapaan kuin suomessa ja englannissakin.

Itäaasialaiset kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Kiinalaiset numerot

Muinaiskreikan tavoin myös monissa itäaasialaisissa kielissä kuten kiinassa, koreassa ja japanissa luvulla 10 000 on oma nimensä ja sitä suuremmat luvut ilmaistaan sen eikä tuhannen kerrannaisina. Esimerkiksi kiinaksi 10 000 on wàn (perinteinen merkki 萬, yksinkertaistettu merkki 万), japaniksi ja koreaksi man (japanilainen merkki 万). Sen mukaisesti Itä-Aasiassa numerot suurissa luvuissa tavallisesti ryhmitellään länsimaisesta käytännöstä poiketen neljän numeron ryhmiksi, esimerkiksi kirjoitetaan 1 0000 0000 eikä 100 000 000.

Myös vietnamin kielessä luvulla 10 000 on oma nimensä, van, mutta tavallisimmin sen sijasta sanotaan mười nghìn ("kymmenen tuhatta").

Myria etuliitteenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa vuonna 1795 käyttöön otettuun metrijärjestelmään kuului alun perin myös sanasta myriadi johdettu kerrannais­etuliite myria-, joka tarkoitti kymmen­tuhat­kertaista. Esimerkiksi myriametri oli 10 000 metriä eli 10 kilo­metriä[11] ja myriagramma 10 000 grammaa eli 10 kilogrammaa. Muiden kerrannais­etuliitteiden deka, hehto ja kilo tavoin myös myria johtui siis kreikkalaisista lukusanoista (deka ’kymmenen’, hehto ’sata’ ja kilo ’tuhat’), kun taas murto-osia tarkoittavat etuliitteet desi, sentti ja milli johtuvat vastaavista latinalaisista lukusanoista (decem, centum ja millum).

Ruotsissa ja Norjassa myriametri sai näissä maissa ennen metri­järjestelmään siirtymistä käytetyn pituus­yksikön mukaan erityis­nimen mil, joka on viime aikoihin saakka ollut yleisessä käytössä, ja esimerkiksi englannin­kielisessä kirjallisuudessa myria­meter esiintyy toisinaan näiden käännöksenä. Suomessa samasta yksiköstä on käytetty nimitystä peninkulma.[12]

Käytännössä myria-alkuisia yksiköt jäivät kuitenkin lähes täysin pois käytöstä,[13] ja kun vuonna 1960 pidetty 11. yleinen paino- ja mittakonferenssi vahvisti SI-järjestelmässä käytetyt etu­liitteet, myria ei niihin enää sisältynyt.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Weikko Pakarinen: ”Lukusanat”, Kreikan kielioppi, s. 36–37. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. ISBN 951-717-781-X.
  2. a b ”Myriad”, Oxford English Dictionary, 3. painos. Oxford University Press, 2003. Teoksen verkkoversio.
  3. Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 2779, art. myriadi. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0.
  4. Steven Schwartzman: The Words of Mathematics: An Etymological Dictionary of Mathematical Terms Used in English, s. 142. Mathematical Assoc. of America, 1994.
  5. Samuel Verdan: Systèmes numéraux en Grèce ancienne: description et mise en perspective historique, s. 10. Université de Lausanne, 2007. Teoksen verkkoversio.
  6. Samuel Verdan: Systèmes numéraux en Grèce ancienne: description et mise en perspective historique, s. 8. Université de Lausanne, 2007. Teoksen verkkoversio.
  7. David Bergamini: ”Muodon tajuaminen antiikin Kreikassa”, Lukujen maailma, s. 47. Suomentanut Pertti Jotuni. , 1972.
  8. a b Dimitro Papadopoulos: ”Luvut, mitat ja painot”, Kreikka: Matkasanakirja, s. 16. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29192-7.
  9. Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), s. 582, hakusana myriadi. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1988. ISBN 951-0-09106-5.
  10. a b Annukka Aikio: Uusi sivistyssanakirja, s. 420, hakusana myriadi. Otava, 1975. ISBN 951-1-00945-1.
  11. Pieni tietosanakirja, III osa (Masku-Sanomalahti), s. 101, hakusana Metrijärjestelmä. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.
  12. Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3110, art. peninkulma. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0.
  13. Pieni tietosanakirja, III osa (Masku-Sanomalahti), s. 278, hakusana myria-. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.
  14. Resolution 12 of the 11th CGPM (1960) Bureau international des poids et mesures. Viitattu 13.1.2015.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Myriad