Mustjärv (Kokora)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustjärv
Valtiot Viro
Maakunnat Tartumaa
Kunnat Peipsiäären kunta
Koordinaatit 58°37′18″N, 27°03′30″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Alatskivi jõen valuma-alue
Järveen tulevat joet Alatskivi jõgi
Laskujoki Alatskivi jõgi [1]
Järvinumero VEE2058700
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 53,4 m mpy. [1]
Pituus 0,93 km [1]
Leveys 0,35 km [1]
Rantaviiva 2,511 km [1]
Pinta-ala 23,8 ha [1]
Tilavuus 0,0012 km³ [a]
Keskisyvyys 5 m [1]
Suurin syvyys 8 m [1]
Valuma-alue 24 km²
Saaria ei saaria [1]
Kartta
Mustjärv

Mustjärv (myös Kokora Mustjärv, Alatskivi Mustjärv, Savastvere Mustjärv [1][2]) on Virossa Tartumaalla Peipsiäären kunnan Savastveren, Kokoran ja Südemäen kylissä sijaitseva järvi.[1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 930 metriä pitkä, 350 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 23,8 hehtaaria. Se on luode-kaakko-suuntaisesti maaston painaumassa sijaitseva järvi, jonka itäpää kapenee luusuaa kohti. Laakson rinteet ovat järven kohdalla loivat ja sijaitsevat myös kauempana järven rannoista. Järvessä ei ole saaria. Sen syvyys on 8 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5 metriä. Ympäristö on pääasiassa metsämaata, joka on länsipuolella soistunutta. Etelässä laakson yläpuolella sijaitsevat Savastveren peltomaat ja kauempana pohjoisessa, niinikään laaksoa ylempänä, Südemäen kylän peltomaat. Rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä ja sen rannat ovat paikoin hiekkaiset mutta samalla yleensä mudan peitossa [3]. Aivan rannan tuntumassa on yhdeksän talon asutus, joka kuuluu Savastveren kylään.[1][2][b]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee laaksossa, joka on muodostunut viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön sulamisvesien kuluttamana. Tällaisia laaksoja kutsutaan Virossa alkulaaksoiksi (vir. ürgorg). Mustjärvellä laakso on itäpuolella kapeampi ja korkeampi ja lännessä paljon järveä leveämpi ja matalampi. Laakson poikki kulkee myös Tagajärve mägi, joka on harjujakso. Harju erottaa Mustjärven ja Kuningvere järven toisistaan.[3]

Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[2]

Järven hiekkapohjaiset rannat ovat yleensä mudan peitossa, mutta länsirannalla on myös turvetta. Koillispäässä on hiekan joukossa savimaata. Syvemmällä on järven pohja mustaa mutaa. Vedenväri on ruskehtavan vihreää ja rantavesi näyttäytyy usein kellertävän ruskeana. Vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 5 kertaa vuodessa eli sen laskennallinen viipymä on noin 73 vuorokautta. Pääsyy vaihtuvuuteen on Alatskivi jõen (paikallinen nimitys Kuuseoja) läpivirtaus sekä pohjan ja rantojen lukuisat lähteet. Näkösyvyys on 2,3 metriä. Kesäisin ja talvisin muodostuu vesipatsaaseen osittainen lämpötilakerrostuma. Vuonna 1957 kartoitettaessa järven vesikasvillisuutta löydettiin 25 vesikasvilajia. Pohjaeläimiä todettiin niukasti. Järven rapukanta oli vuonna 1930 hyvä. Kanta tuhoutui vuonna 1948, mutta palasi uudelleen vuonna 1957. Järvessä elää ainakin särki, ahven, hauki, sorva, suutari, pasuri, made, kiiski ja mutakala.[3]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustjärv kuuluu Alatskivi jõen valuma-alueeseen, sillä se on joen läpivirtausjärvi sen yläjuoksulla. Järven luoteisrantaan tulee kolme uomaa. Yksi on Alatskivi jõen yläjuoksu (nimeltään myös Kuuseoja), toinen on lyhyt metsäoja ja kolmas on Kivioja. Kivioja saa alkunsa lännessä sijaitsevalta Sooperan metsäalueelta ja siihen on johdettu metsäalueen muitakin kuivatusojia. Järven valuma-alueen pinta-ala on 24 neliökilometriä. Järven lasku-uoma on Alatskivi jõen Savastvere järveen johtava 300-metrinen osuus, jossa sen uoma on tavallista leveämpi. Alatskivi jõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan seitsemän kilometrin päässä. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  2. ↑ a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Mustjärv (VEE2058700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.10.2020. (viroksi)
  2. ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c Kokora Mustjärv (Alatskivi Mustjärv, Savastvere Mustjärv), kalapeedia.ee, viitattu 2.10.2020
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mustjärv_(Kokora)&oldid=21071636”