Mourits Rasmussen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mourits Rasmussen (16. joulukuuta 1896 Selsø, Tanska28. tammikuuta 1983, Skårup Tanska) oli tanskalainen meijeristi, Aura-homejuuston kehittäjä ja teollisen jäätelönvalmistuksen uranuurtaja Suomessa.

Juusto- ja jäätelömestari Mourits Rasmussen syntyi meijerinomistaja Hans Rasmussenin poikana Tanskassa, jossa hän myös kävi koulunsa ja valmistui meijeristiksi. Varsinaisen elämäntyönsä hän kuitenkin teki Suomessa Voinvientiosuusliike Valion Turun meijerissä. Mourits Rasmussen kuuluu niihin lukuisiin lähinnä Keski-Euroopasta kotoisin olleisiin mestareihin, joiden ammattitaitoon Suomen elintarviketeollisuuden ennen sotia tapahtunut kasvu ja monipuolistuminen merkittävältä osalta perustui.

Mourits Rasmussen saapui Suomeen vuonna 1922 ja asettui Turkuun, josta tuli hänen kotikaupunkinsa kolmeksi vuosikymmeneksi. Harjoitettuaan muutaman vuoden ajan voin ja juuston vientiä hän toimi lyhyen ajan Tapilan kartanonmeijerin vuokraajana. Vuonna 1930 hän perusti Turkuun (Kristiinankatu 10) meijeriliike Vestan, jolla parhaimmillaan oli kaupungissa viisi maitokauppaa. Yritys teki vararikon maailmanpulan aikana vuonna 1933. Vuoden 1934 alusta Rasmussen siirtyi Turun Valion palvelukseen, jossa hän vastasi muun muassa edam-, emmental- ja Aura-homejuuston sekä jäätelön valmistuksesta. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1953.

Mourits Rasmussen avioitui vuonna 1928 turkulaisen Elli Aune Nuotion kanssa. Heidän poikansa on vuonna 1932 syntynyt kirjailija Lasse Raustela.

Aura-homejuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aura (juusto)

Kokeilut roquefort-tyyppisen kotimaisen sinihomejuuston aikaansaamiseksi alkoivat Valion vuokraamassa pienessä Liedon meijerissä vuonna 1934 Mourits Rasmussenin johdolla; työnimenä oli Lactafort. Haaste oli melkoinen – kun alkuperäinen roquefort tehdään lampaanmaidosta ja kypsytetään aromin antavissa kalkkikiviluolissa, Suomessa oli tyydyttävä lehmänmaitoon ja tavallisiin juustolan kellareihin. Kunnolliseen tulokseen päästiinkin vasta muutaman vuoden kuluttua Turussa. Kun uusi meijerirakennus Läntisen Pitkänkadun ja Ratapihankadun väliselle tontille valmistui, sinne sijoitettiin ajanmukainen Aura-juustola kellareineen. Siellä valmistus pääsi täyteen vauhtiin vuonna 1938. Aura-homejuustosta tuli nopeasti Valion Turun meijerin kuuluisin juusto.

Jäätelön teollisen valmistamisen alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätelön teollinen valmistus alkoi niin ikään vuonna 1934 Valion Turun meijerissä Mourits Rasmussenin johdolla. Perinteisesti sitä myytiin aluksi pienille lautasille asetettuna tai vohvelitötteröissä Valion omissa myymälöissä tai kioskeissa, mutta jo loppukesällä 1934 ryhdyttiin valmistamaan myös puikkojäätelöä. Puikkojen paperointi oli – osittain sodan ja sitä seuranneiden niukkojen vuosien takia – naisvaltaista käsityötä; vasta 1950-luvun alussa valmistus automatisoitiin.

Harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mourits Rasmussenin harrastuksia olivat shakki ja metsästys sekä kattopuutarha, jonka hän rakensi Valion Turun meijerin pitkälle etelään antavalle kattoparvekkeelle; puutarhan tuottamat tomaatit, kurkut, salaatit ja retiisit rikastuttivat työpaikkaruokalan pöytää pulavuosina 1943-48. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat myös lukuisat ammattihistorialliset ja kartanokulttuurilliset muistelmapakinat, joita tanskalainen Mælkeritidende julkaisi 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Juustonvalmistajat – Finlands Ostberedare 1856-1948, Suomen Juustonvalmistajayhdistyksen julkaisu, Helsinki 1949. Väinö Vehanen, Voinvienti-Osuusliike Valio r.l. Turun konttori 1910-1950.
  • Seppo Simonen, Valio meijerien keskusosuusliike 1905-1955. Isoveli, Sokerilla makeutettua jäätelöä alkaa lähipäivinä tulla kauppaan, Uusi Aura 27.7.1948. Eva Latvakangas, Jäätelö sydämissämme, Turun Sanomat 1.5.1994.
  • Luonto antaa sille, joka osaa ottaa, Valiolainen 3/1943.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meijeristi muistelee. Mourits Rasmussenin omaelämäkerrallinen muistelmateos. Toimittanut Lasse Raustela 2009