Metso (entinen yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Metso-yritystä, joka toimi vuodesta 1999 vuoteen 2019. Metso kertoo tällä hetkellä toimivasta suomalaisesta yrityksestä.
Metso Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
ISIN FI0009007835
Perustettu 1999
Lakkautettu 2020
Toimitusjohtaja Pekka Vauramo[1]
Puheenjohtaja Mikael Lilius
Kotipaikka Helsinki
Toimiala teknologiateollisuus
Tuotteet teolliset laitteet ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, öljy- ja kaasualoille ja kierrätykseen sekä paperi-, sellu- ja prosessiteollisuuteen.
Liikevaihto Nousua 3 635 milj. € (2019)[2]
Liikevoitto Nousua 418 milj. € (2019)[2]
Henkilöstö Nousua 15 821 (31.12.2019)[2]

Metso Oyj oli suomalainen prosessiteollisuusalan pörssiyhtiö ja yksi nykyisen Metso-pörssiyhtiön edeltäjistä. Sen asiakkaisiin kuuluivat kaivos-, kivenmurskaus-, öljy- ja kaasualoilla ja kierrätyksessä sekä paperi-, sellu- ja prosessiteollisuudessa toimivat yritykset. Metso syntyi vuonna 1999 Valmet Oyj:n ja Rauma Oyj:n sulautuessa yhdeksi yhtiöksi, ja se työllisti 12 000 henkeä 50 maassa.[2]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin Metso Mineralsin ja Outotecin fuusioituvan vuonna 2020 uudeksi mineraalialan suuryhtiöksi nimeltä Metso Outotec. Samalla jäljelle jäänyt Metso muuttui Neles-nimiseksi pörssiyhtiöksi, johon jäi Metson teollisuusventtiilien ja prosessiautomaation liiketoiminta.[3][4] Metso Outotec vaihtoi nimekseen Metso toukokuussa 2023.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet ja Rauma (1946–1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Valmet ja Rauma (yritys)

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Nimi Valmet otettiin käyttöön vuonna 1951.[6]

Rauma syntyi vuonna 1991, kun Yhtyneet Paperitehtaat ja Rauma-Repola fuusioitiin Repola Oy:ksi. Repolaan kuului kolme alakonsernia, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Rauma Oy ja Oy W. Rosenlew Ab.[7]

Rauman toimialoja vuonna 1998 olivat:

Rauma keskittyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin ja Valmet paperi- ja kartonkikoneiden valmistamiseen.[9] Yhtiöt päättivät fuusiostaan marraskuussa 1998. Ylimenokaudella uudesta yhtiöstä käytettiin nimeä Valmet-Rauma.[9] Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin.[10] Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa ja isomman yrityksen katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla.[11] Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivatkin, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan.[11]

Toimipisteitä Valmet-Raumalla oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000. Yritys toimi neljällä alalla:[10]

Metso 1999–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Metso löytyi henkilökunnan ideakilpailulla ja se julkistettiin toukokuussa 1999.[12] Virallisesti Metso syntyi kesällä 1999.[9] 6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). Metso on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.[13]

Metson tehdas Jyväskylän Rautpohjassa.

Sundberg ja Hakala väistyivät pian yrityksen johdosta ja uutena konsernijohtajana aloitti vuonna 2001 Tor Bergman.[11] Metson liikevaihto oli tuolloin 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää.[14]

Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:[11]

  1. kuitu- ja paperiteknologia
  2. automaatio- ja säätöteknologia
  3. koneteknologiaa

Rauman ja Valmetin fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle seuraaviin teknologioihin:[11]

  • sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologiat
  • maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemat laitteet
  • prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmät

Näistä muodostui Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation.[11]

2000-luvulla Metso teki laajalti yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitus- ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen. Amerikkalainen Deere & Company puolestaan osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.[15]

Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä-syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta, joka aloitti maaliskuussa 2004.[16]

Yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti. Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin.

Elorannan toimitusjohtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi. Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi 2008 olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa.[16]

Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta valimostaan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllistää 120 henkeä. Hinta oli 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö on erikoistunut tuulivoimakomponenttien, dieselmoottorilohkojen ja paperikoneiden jenkkisylintereiden valuihin. Metso myi yrityksen, koska sen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat tuulivoima-alalla. Yrityksen mukaan tuulivoima ei kuulu Metson ydinliiketoimintaan.[17]

Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana Metso irtisanoi yli 700 työntekijäänsä ja sulki useita pienempiä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa. Näiden toimintoja siirrettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin.lähde? Metso Paper Turku Works Oy myytiin vuonna 2009.lähde? Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa myytiin vuonna 2010.lähde?

Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä.[18]. Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia.

Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti vähentävänsä Suomessa yli 600 työntekijää useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syynä oli paperiliiketoimintayksikön liikakapasiteetti sekä sen kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen kilpailun lisäännyttyä ja paperikoneiden sekä valimotuotteiden kysynnän vähennyttyä. Lisäksi alan asiakkaat kaipasivat aiempaa halvempia ratkaisuja.[19] Viikkoa aiemmin Metso oli ilmoittanut jakavansa omistajilleen ylimääräisinä osinkoina 75 miljoonaa euroa. Osingot peruttiin yhtiön saaman kritiikin vuoksi.[20]

Metso ja Valmet 2013–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Metso myi Shanghai-Neles Jamesbury Valve Co. Ltd:n Kiinassa sekä Metso Husum AB:n Ruotsissalähde?

1.10.2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti Metso Oyj:n jakautumisesta kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi vuoden 2014 alusta lähtien. Jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoimintasegmentit muodostivat uuden yhtiön Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-liiketoiminnat jatkoivat Metso Oyj:n nimen alla.[21] Joulukuussa Metso kertoi vähentävänsä omistusosuuttaan autotehdas Valmet Automotivessa. Muutoksen myötä Valmet Automotiven asema Metson tytäryhtiönä päättyi.[22]

Valmet Oyj listattiin Helsingin pörssiin 2.1.2014.[21]

Metso Outotec ja Neles 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Outotec ja Neles

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että Outotec yhdistyy Metso Mineralsin kanssa muodostaen uuden yrityksen, Metso Outotecin.[3] Outotecin historia oli alkanut 1940-luvulla valtion kupariyhtiö Outokummusta, jossa syntyi idea valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa. Liekkisulatusmenetelmän menestyksen seurauksena perustettiin teknologiayksikkö, jonka nimeksi tuli sittemmin Outokumpu Technology.[23] Yhdistymisen seurauksena Metso jaettiin kahteen osaan, joista Metso Minerals oli suurempi. Vanhaan Metsoon jäävän venttiililiiketoiminta Metso Flow Controlin uudeksi nimeksi tuli Neles. Yhdistymisen tavoite oli luoda yhtiö, joka tarjoaa prosessiteknologiaa, laitteita ja palveluja mineraali-, metalli- ja kivenmurskausteollisuuden aloille. Outotecin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhdan mukaan Metso Minerals ja Outotec täydensivät toisiaan poikkeuksellisesti, sillä niillä ei juuri ole päällekkäisiä toimintoja vaan niiden toiminnot ovat toimialan arvoketjussa peräkkäin. Myös niiden asiakkaat olivat eri puolilla maailmaa: Metso Minerals oli keskittynyt Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, kun taas Outotecin asiakkaat sijaitsivat Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.[3] Fuusiossa arvioitiin saatavan säästöjä noin 100 miljoonaa euroa kustannussäästöinä ja liiketoimintojen synergiasta noin 150 miljoonaa euroa.[24]

Yhdistymisestä päätettiin virallisesti lokakuussa järjestetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa.[25] Suurimmat osakkeenomistajat tukivat järjestelyä. Yhdistyminen täytyi hyväksyttää myös kilpailuviranomaisilla.[26]

Toukokuussa 2020 Euroopan komissio hyväksyi yhdistymisen[27]. Metson omistajat saivat uudesta yrityksestä valtaosan, 78 prosenttia.[3] Metson toimitusjohtajasta Pekka Vauramosta tuli yhtiön toimitusjohtaja ja Outotecin toimitusjohtajasta Markku Teräsvasarasta varatoimitusjohtaja. Metson hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius tuli Metso Outotecin hallituksen puheenjohtaja ja Outotecin hallituksen puheenjohtajasta Matti Alahuhdasta hallituksen varapuheenjohtaja.[3] Metso Outotec aloitti toimintansa heinäkuussa 2020.[28]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen yritysjaon myös Metson toiminta jakaantui kahteen raportoinsegmenttiin:

Kaivos ja maarakennus

  • Mineraalien käsittelyjärjestelmät
  • Murskaus- ja seulontalaitteet
  • Palveluliiketoimintalinjat

Automaatio

  • Prosessiautomaatiojärjestelmät
  • Virtauksensäätöratkaisut
  • Palveluliiketoimintalinjat.

Metso ilmoitti 30.12.2013 pörssitiedotteella pudottavansa omistusosuuttaan autotehdas Valmet Automotivessa. Muutoksen myötä Valmet Automotiven asema Metson tytäryhtiönä päättyi.[22]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Vauramo nimitettiin Metson toimitusjohtajaksi 1. marraskuuta 2018 alkaen.

Metson loppuaikoina sen hallitukseen kuuluivat:[29]

Kaivos ja maarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson Kaivos ja maarakennus toimittaa teknologiaa, prosesseja, laitteita sekä niihin liittyviä palveluja murskeentuotantoon, maarakennukseen, kaivostoimintaan ja mineraalien prosessointiin. Liiketoiminnat ovat nimeltään Mineraalien käsittelyjärjestelmät, Murskaus- ja seulontalaitteet ja Palvelut.

Tuotteet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen varaosien ja asiantuntija- ja huoltopalveluiden lisäksi:

  • kaivosteollisuuden kokonaisratkaisuja
  • jauhinmyllyjä ja jauhatusratkaisuja
  • murskaimia, murskausratkaisuja, prosessilaitteita kuten pumppuja, suodattimia, sakeuttimia ja erottelulaitteita
  • liikuteltavia murskaimia ja seuloja
  • materiaalinkäsittelyratkaisuja ja kuljettimia

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivos ja maarakennuksen asiakkaat toimivat kaivos- ja maarakennusteollisuudessa (esimerkiksi louhokset ja urakoitsijat).

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso kuuluu markkinajohtajien joukkoon jauhinmyllyissä, kaivosmurskaimissa ja maarakennusteollisuuden murskaus- ja seulontalaitoksissa. Sen kilpailijoita ovat kaivosteollisuudessa FLSmidth, Outotec ja ThyssenKrupp, maarakennusteollisuudessa se taas kilpailee Terexin, Atlas Copcon, Caterpillarin ja Sandvikin kanssa.

Automaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso Flow Control -puolen päämaja Vantaan Hakkilassa

Metson Automaatio-segmentti toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuja, automaatio- ja tiedonhallintajärjestelmiä ja -sovelluksia sekä palveluja. Sen liiketoimintalinjat ovat prosessiautomaatiojärjestelmät, virtauksensäätöratkaisut ja palvelut. Toimiala muodostettiin vuonna 1999 yhdistämällä prosessiautomaatiojärjestelmiä valmistava Valmet Automation ja venttiileitä sekä virtauksen säätöjärjestelmiä valmistava Neles Controls.

Vuonna 2012 linjoista suurin liikevaihdoltaan oli virtauksensäätö (449 milj. €). Samana vuonna palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 217 miljoonaa ja prosessiautomaatiolinjan 194 miljoonaa euroa.

Tuotteet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson Automaatio-liiketoiminnat tarjoaa asiakkailleen asiantuntija- ja elinkaaripalveluiden lisäksi:

  • prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmiä ja sovellusverkkoja
  • prosessien mittausjärjestelmiä ja analysaattoreita
  • säätö-, sulku- ja hätäsulkuventtiileitä
  • älykkäitä venttiilien asennoittimia ja kunnonvalvontaa.

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiketoiminta-alueen teollisuusasiakkaat toimivat voimantuotannon, öljyn, kaasun, massan, paperin, kaivostoiminnan ja maarakennuksen parissa.

Automaatiojärjestelmissä Metso kilpailee ABB:n ja Honeywellin kanssa, venttiileissä pääkilpailijoita ovat Emerson Process Management, General Electric ja Flowserve. Metso Automation-segmentin tuotteista markkinajohtajien joukossa ovat massa- ja paperiteollisuuden venttiilit ja automaatioratkaisut.

Kierrätysteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson kierrätysteollisuuteen erikoistunut liiketoiminta-alue tarjoaa globaalisti teknologiaa ja palveluita metalli- ja jätekierrätykseen. Joulukuussa 2012 Metso sulautti kierrätyssegmentin Kaivos ja maarakennus -segmenttiin.

Osake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson osake noteerattiin Helsingin pörssissä ja 14. syyskuuta 2007 asti myös New Yorkin pörssissä.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat olivat 31.7.2019:[30]

Yritysmyynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta valimostaan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllistää 120 henkeä. Hinta oli 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö on erikoistunut tuulivoimakomponenttien, dieselmoottorilohkojen ja paperikoneiden jenkkisylintereiden valuihin. Metso myi yrityksen, koska sen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat tuulivoima-alalla. Yrityksen mukaan tuulivoima ei kuulu Metson ydinliiketoimintaan.[17]

Metson muita yritysmyyntejä vuoden 2008 jälkeen ovat olleet muun muassa:

  • Shanghai-Neles Jamesbury Valve Co. Ltd Kiinassa vuonna 2013
  • Metso Husum AB Ruotsissa vuonna 2013
  • Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa vuonna 2010
  • Metso Paper Turku Works Oy Suomessa vuonna 2009[31]

Tunnustuksia ja palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsossa työskentelevä DI Mika Viljanmaa sai vuonna 2012 Marcus Wallenbergin säätiön 2 miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen palkinnon, jota kutsutaan usein ”metsäteollisuuden Nobel-palkinnoksi”[32]. Viljanmaa on tuottelias keksijä, jolla on nimissään 120 suojattua keksintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan[32]. Palkinnon hän saikin nimenomaan uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä[33]. Metallihihnakalanteroinnin avulla parannetaan paperin painopinnan laatua, nostetaan tuotantotehokkuutta, vähennetään kuidun käyttöä ja mahdollistetaan puristin- ja kuivatussovellukset[32][33]. Verrattuna perinteiseen kalanterointiin metallihihnakalanterointi tuottaa sileämpää jälkeä paperiin ja kartonkiin.[33] Tekniikkaa koskevat alustavat tutkimukset ja kokeet tehtiin vuosina 1996–2000 ja ensimmäinen sovellus saatiin käyttöön vuonna 2006.[32] Nyt teknologiaan perustuva maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokinen, Jukka: Tykki taipui paperikoneeksi – From field-gun to paper machine: Valmet Rautpohja 1938–1988. Jyväskylä: Valmet Oy Rautpohja, 1988. ISBN 951-95880-6-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pekka Vauramo nimitetty Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi 21.5.2018. Metso Oyj:n pörssitiedote. Arkistoitu 1.11.2018. Viitattu 1.11.2018.
  2. ↑ a b c d Tilinpäätöstiedoite 2019 (PDF) Metso Oyj. Arkistoitu 23.11.2020. Viitattu 29.4.2020.
  3. ↑ a b c d e Metso jakautuu kahtia, Metso Minerals ja Outotec yhdistyvät – Toimitusjohtaja Vauramo: Aivan varmasti henkilöstövaikutuksia tulee Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2019.
  4. ↑ Outotecin ja Metso Mineralsin yhdistymisessä syntyy yksi alan suurimmista yhtiöistä maailmassa Helsingin Sanomat. 4.7.2019. Viitattu 4.7.2019.
  5. ↑ Metso Outotec vaihtaa nimensä Metsoksi Aamulehti. 4.5.2023. Viitattu 17.5.2023.
  6. ↑ Katarina Boijer: Sotakorvauksena Valmet teki Neuvostoliitolle leikkureita, joita muut eivät suostuneet valmistamaan – Syntyikin menestystuote, joka saavutti 1000. rajapyykin Tekniikka&Talous. 17.5.2023. Viitattu 17.5.2023.
  7. ↑ Jokinen Jouko: KOP yhdisti Rauma-Repolan ja Yhtyneet Repola Oy:ksi Odotettu jättifuusio synnyttää Suomen suurimman metsäyrityksen Helsingin Sanomat. 7.3.1990. Viitattu 17.5.2023.
  8. ↑ Rauma-Repola Oy 18.9.2012. Compuline. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 18.9.2012.
  9. ↑ a b c Valmet ja Rauma fuusioituvat Yle Uutiset. 17.11.1998. Viitattu 17.5.2023.
  10. ↑ a b Juha Vahe: Vuorineuvos Heikki Hakala (1941–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. ↑ a b c d e f Heli Valtonen: Vuorineuvos Matti Sundberg (1942–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  12. ↑ Lyhyesti | Valmet-Rauman uudeksi nimeksi tulee Metso Helsingin Sanomat. 19.5.1999. Viitattu 17.5.2023.
  13. ↑ Metson historia / 1990-luku 17.9.2012. Metso Oyj. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 17.9.2012.
  14. ↑ Tuomas Kuronen: Vuorineuvos Tor Bergman (1948–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  15. ↑ Metson historia / 2000-luku 17.9.2012. Metso Oyj. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 17.9.2012.
  16. ↑ a b Tuomas Kuronen: Vuorineuvos Jorma Eloranta (1951–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  17. ↑ a b Metso myi valimon Ruotsista Primacalle, Helsingin Sanomat 6.9.2008 B9
  18. ↑ Metsoa johdetaan nyt karjalaisgeenein 18.9.2012. Helsingin Sanomat.
  19. ↑ Metso vähentää jopa yli 600 työntekijää Suomessa HS.fi. 18.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
  20. ↑ Metso taipui – peruu lisäosingot Taloussanomat.fi. 20.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
  21. ↑ a b Jakautuminen Metso ja Valmet 1.10.2013. Metso Oyj. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 2.10.2013.
  22. ↑ a b "Metso Oyj:n omistus Valmet Automotivessa pienenee sisäisen omistusjärjestelyn myötä " 30.12.2013. Metso Oyj. Viitattu 27.2.2014. [vanhentunut linkki]
  23. ↑ Metalli-insinöörien maailmanvalloitus – Outotec on Suomen paras kasvuyritys 1.4.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 23.9.2020.
  24. ↑ Perttu Räisänen: Metso Outotec hakee synergiaa 300 toimella, aiempi tavoite voi nousta Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  25. ↑ Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Metson osittaisjakautumisen ja yhdistymisen Outotecin kanssa arvopaperi.fi. Viitattu 11.8.2020.
  26. ↑ Outotecin ja Metso Mineralsin yhdistymisessä syntyy yksi alan suurimmista yhtiöistä maailmassa Helsingin Sanomat. 4.7.2019. Viitattu 16.7.2019.
  27. ↑ Metso Mineralsin ja Outotecin fuusiolle kilpailuviranomaishyväksyntä Euroopan komissiolta Talouselämä. 13.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
  28. ↑ Suomeen syntyi tänään uusi suuryhtiö - ”Kaikki edellytykset, että tästä tulee hyvä bisnes” www.iltalehti.fi. Viitattu 21.7.2020.
  29. ↑ Metson hallitus Metso Oyj. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 7.10.2016.
  30. ↑ Metso Oyj - Sijoittajat - Osakkeenomistajat - Suurimmat osakkeenomistajat metso.com. Arkistoitu 17.8.2019. Viitattu 17.8.2019.
  31. ↑ Metso Oyj - Metso yrityksenä - Metso lyhyesti - Yritysmyynnit metso.com. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 15.5.2013.
  32. ↑ a b c d e Metsäteollisuuden Nobel-palkinto suomalaiselle insinöörille 19.4.2012 18.9.2012. Helsingin Sanomat.
  33. ↑ a b c MDI Mika Viljanmaa saa Marcus Wallenbergin säätiön myöntämän palkinnon uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä. 19.4.2012 18.9.2012. 3T. Arkistoitu 10.12.2012. Viitattu 18.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metso_(entinen_yritys)&oldid=21966236”