Martti Hela

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Mikael Hela (7. joulukuuta 1890, Tampere25. lokakuuta 1965, Helsinki) oli suomalainen opettaja ja säveltäjä, joka sai professorin arvon 1954.

Hela kirjoitti ylioppilaaksi 1908, valmistui Helsingin lukkari-urkurikoulusta kanttori-urkuriksi 1912, Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1914, lisensiaatiksi 1925 ja väitteli tohtoriksi 1932. Hän opiskeli yliopistossa myös musiikkia, erityisesti sävellystä, professori Ilmari Krohnin johdolla sekä Berliinissä ja Dresdenissä. Hän teki lisäksi opintomatkoja Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. Hela sävelsi 13 kantaattia ja noin sata laulua. Moniin kuoro- ja yksinlauluihinsa hän runoili tekstin itse. Hän sävelsi myös orkesterisäestyksellisen oratorion Valtakunta 1962. Hela kokosi kansanlauluja Hämeestä sekä johti pedagogin työnsä ohessa amatöörikuoroja ja -orkestereita.

Hela aloitti työuransa Suomen kirkon sisälähetysseuran kirkkomusiikkiosaston johtajana 1916–1919. Rauman seminaarin musiikin lehtorina hän toimi 1919–1927, Kajaanin seminaarin johtajana ja kasvatusopin opettajana 1927–1943, Heinolan seminaarin rehtorina 1943–1947 ja Helsingin väliaikaisen opettajakorkeakoulun rehtorina 1947–1954. Presidentin valitsijamiehenä hän oli 1931, 1937 ja 1943.

Helan puoliso oli Anna Maria Kiviranta (1892–1931). Akateemikko Ilmo Hela (1915–1976) oli heidän poikansa. Toinen poika Jarmo Antamo Hela (1919–1939) menehtyi talvisodassa. Hänet löydettiin kaatuneena Suomussalmen Hulkonniemen viivytystaistelujen jälkeen Kiantajärven Niskanselän jäältä 8. joulukuuta 1939.[1] Heillä oli myös tytär Raili Anneli Penttinen o.s. Hela (1921–2008).[2] [3]lähde?

Anna Marian menehdyttyä vuonna 1931 avioitui Martti Hela seuraavana vuonna leskirouva Maj Karin Kivekkään o.s. Snellman (1889–1990) kanssa. Avioliiton myötä tuli myös Majn tytär Kaja Arjas o.s. Kivekäs (1918–1978) sisareksi [4] muille perheen lapsille.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laulu kansakouluopetuksen virkistysaineena, Valistus 1917.
  • Kirkkokonserteista, Otava 1921.
  • Nils Strömbäck. Kuvaus Suomen urkurakennuksen vaiheista Ruotsin vallan aikana, WSOY 1924.
  • Koraalinsoiton valmistekirja, WSOY 1926.
  • Saksan nykyinen kansakoulunopettajain valmistus, 1930.
  • Seminaariemme opettajanvalmistuksen tehostamisen välttämättömyydestä, 1935.
  • Oxfordia oppimassa, WSOY 1935.
  • Englannin koulujen opettajainvalmistus, Otava 1938.
  • Kasvatustavoitteita, WSOY 1940.
  • Luonteenkasvatuksen etiikka, WSOY 1948.
  • Koululaulusikermiä, WSOY 1953.
  • Kuorolaulun käsikirja, Otava 1958.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka kukin on 1964, Otava 1964.
  • Otavan iso musiikkitietosanakirja, Otava 1977.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anon.: Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 99–100. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1949.
  2. [Kansallisarkisto, Helojen sukuarkisto, kirjeenvaihto.]
  3. [1]
  4. [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]