Mandet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mandekansojen asuinalue Länsi-Afrikassa.

Mandet eli mandingot ovat mandelaisia kieliä puhuvien kansojen ryhmä Länsi-Afrikassa. Ryhmän kielellisen ja kulttuurisen ytimen muodostavat bambarat, mandinkat ja djulat. Heitä lähellä ovat somonot, bozot ja wasulunkat. Savannivyöhykkeen ryhmiä ovat kagorot, khasonkat, markat ja soninket. Metsävyöhykkeen ryhmiin kuuluvat kurankot, konot, vait, susut ja djalonket.[1]

Mandekansojen lähtöalue sijaitsee Niger-, Senegal- ja Gambiajokien yläjuoksulla Malin ja Guinean rajaseudulla[1][2]. Sieltä he ovat levittäytyneet itään Burkina Fasoon, länteen Senegaliin, Gambiaan ja Guinea-Bissauhun sekä etelään Sierra Leoneen, Liberiaan, Norsunluurannikolle ja Ghanaan[1]. Soninket ovat muotoutuneet kansaksi muinaisessa Ghanan valtakunnassa, mandinkat Malissa ja bambarat Segussa. Länsirannikon mandingo-ryhmän nimi on eurooppalaisten vaikutuksesta yleistynyt kaikkien mandekansojen yleisnimitykseksi.[3]

Mandejen pääelinkeino on maanviljely. Heidän perinteinen yhteiskuntajärjestyksensä on hierarkkinen. Ylimpänä olivat jalosukuiset ja maanviljelijät, heidän alapuolellaan käsityöläiset ja griottien kaltaiset ammattiryhmät ja alinna orjat. Patrilineaariset suvut muodostavat endogaamisia yhteisöjä, joiden miehet jakautuvat muun muassa ikä- ja ammattiryhmiin.[1][3] Perinteinen uskonto käsittää vainajien ja luonnonhenkien palvontaa, ammattiin liittyviä kultteja ja taikuutta. Osa mandekansoista on sunnimuslimeja.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Encyclopedia of World Cultures: Volume IX, Africa and the Middle East, s. 215–216. New York: G.K. Hall & Company, 1995. ISBN 0-8161-1815-9.
  2. Encyclopedia of African History and Culture, volume I, s. 159. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5269-7.
  3. a b c Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 284. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.