Pohjanmaa-luokan korvetti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Laivue 2020)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjanmaa-luokka
Laivue 2020 logo
Laivue 2020 logo
Tekniset tiedot
Uppouma 4 300 t
Pituus 117 m
Leveys 16 m
Syväys 5 m
Nopeus 26 solmua
Miehistöä 66–120
Aseistus
Meritorjunta

2 × miinakiskoa (100 PB 17 miinaa)
Pintatorjuntaohjus 2020

Torped 47
RWS Saab Trackfire
Ilmatorjunta

RIM-162 ESSM
1 x Bofors 57 mm/70 SAK Mk3

Rheinmetall Multi Ammunition Softkill System

Pohjanmaa-luokka on rakentamisvaiheessa[1] oleva Suomen merivoimien korvettiluokka, jonka alusten operatiivinen valmius saavutetaan vuonna 2029[2] ja joiden on tarkoitettu pysyvän käytössä 2050-luvulle.[3] Hankkeen nimi on Laivue 2020, ja siihen kuuluvia monitoimikorvetteja rakennetaan neljä kappaletta. Ilmavoimien HX-hävittäjähankeen tavoin Laivue 2020 on puolustusvoimien strateginen hanke, jossa muodostettu suorituskyky on suunniteltu keskeiseksi osaksi Suomen puolustusjärjestelmän kokonaisuutta. Alushankkeen alkuperäinen ilmoitettu budjetti oli 1,2 miljardia euroa. Hankintasopimuksiin tehtiin kuitenkin hankkeen viivästymisestä ja suunnittelutyön edetessä ilmenneistä välttämättömistä lisä- ja muutostöistä johtuvia muutoksia.[4]

Pohjanmaa-luokan alukset tulevat olemaan Suomen merivoimien historian pisimmät alukset.[5]

Pohjanmaa-luokan alukset korvaavat seitsemän vanhaa tai vanhenevaa alusta.[6]

Hankintaprosessi ja aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen suunnittelun ja hankinnan perusteina ovat Puolustusvoimien ja edelleen Merivoimien lakisääteiset tehtävät Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi, joita ovat merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta.[7] Pohjanmaa-luokan on määrä korvata vuonna 2015 käytöstä poistettu miinalaiva Pohjanmaa, neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Vanhojen alusten korvaamista alettiin valmistella vuonna 2008, johon mennessä puolustusvoimat oli tehnyt uuteen kalustoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeeseen koottiin tuolloin asiantuntijoita niin sotilas-, laivasto-, insinööri- kuin strategia-aloilta täydennettynä sotilaspoliittisella ja geopoliittisella osaamisella.[8]

Hanke kirjattiin pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan 29. toukokuuta 2015. Saman vuoden syyskuussa puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen.[9] Aluksille saatiin tilausvahvistus vuoden 2018 budjetissa. Suunnittelusopimus solmittiin Rauma Marine Constructionsin kanssa, jonka telakalla alusten rakentamisen on määrä alkaa arviolta vuonna 2021. [5]

Hankkeen aikataulu monimutkaistui 8. maaliskuuta 2019, kun pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksensa eroa sote-uudistuksen kariutumisen takia. Hallituksen kaatumisen jälkeen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti puolustusministeriölle, ettei toimitusministeristöksi muuttunut Juha Sipilän hallitus voi tehdä Laivue 2020 -hankkeen hankintapäätöstä.[10] Syiksi mainittiin muun muassa, että "Laivue 2020 -alusten hankintapäätös on hallituksen valmistelussa arvioitu merkittäväksi ja laajakantoiseksi" ja "hankinnassa on myös arvioitu olevan merkittäviä elinkeino- ja teollisuuspoliittisia näkökohtia". Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen arvioi tuolloin, että oikeuskanslerin linjaus tarkoittaa "arviolta muutaman kuukauden viivettä hankintapäätöksiin". Toisaalta hankintapäätökset olisivat saattaneet venyä joka tapauksessa, sillä sopimusneuvottelut olivat kesken.[11]

Taistelujärjestelmän tarjouskilpailussa parhaiten menestynyt tarjoaja oli Saab AB. Kesän 2019 kuluessa sopimuskokonaisuutta käytiin läpi puolustushallinnossa ja ministeriötasolla ennen alkusyksyn päätöksentekovaihetta.[12] Alusten hankinta- ja rakentamissopimukset allekirjoitettiin Rinteen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti Turussa torstaina 26.9.2019. Sopimusten allekirjoitukseen osallistuivat Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Rauma Marine Constructions Oy, Saab Ab ja sekä Merivoimat.[13]

Syyskuuhun 2019 mennessä hankkeen aikataulu oli vuoden myöhässä, mutta muuten Laivue 2020 -hanke näytti etenevän lähes suunnitellusti.[14] Marraskuussa 2021 hankkeen kerrottiin viivästyvän entisestään puolesta vuodesta vuoteen[15]. Laivueen oli kuitenkin määrä olla valmis vuonna 2028.[15] Kesällä 2022 laivojen kerrottiin myöhästyvän puolitoista vuotta suunnitellusta ja valmistuvan aikaisintaan vuonna 2029[16][17]. Laivojen rakentaminen alkoi Rauma Marine Constructionsin telekalla vuoden 2023 lokakuussa[18] kaksi vuotta myöhässä aikataulusta[6]. Ensimmäisen aluksen oli määrä valmistua 28 kuukauden kuluttua aloituksesta[6]. Koko laivue valmistuu vuoden 2028 aikana ja sen on määrä saavuttaa täysi suorituskykynsä vuonna 2029[6]. Korvetit valmistetaan turvallisuussyistä hanketta varten rakennetussa hallissa[18].

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alustava havainnekuva Laivue 2020 -korvetin rakennejärjestelyistä (2017)
    Alustava havainnekuva Laivue 2020 -korvetin rakennejärjestelyistä (2017)
  • Havainnekuva Laivue 2020 -luokan aluksesta jäissä (2018)
    Havainnekuva Laivue 2020 -luokan aluksesta jäissä (2018)

Suorituskyky

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten pääasejärjestelmiksi on suunniteltu meritorjuntaohjukset ja merimiinat. Lisäksi aseistukseen tulee kuulumaan useita omasuoja-asejärjestelmiä: ilmatorjuntaohjukset ja Hamina-luokan ohjusveneistä riisuttavat Bofors 57mm Mark 3 -tykit[19] ilmatorjuntaan sekä torpedot sukellusveneiden torjuntaan. Hankkeen myötä torpedoasejärjestelmä tulee palaamaan Merivoimien suorituskykyjen joukkoon pitkähkön tauon jälkeen: Merivoimien kaukotorjunta perustui vuodesta 1944 aina 1970-luvun puoleenväliin saakka torpedoilla varustettavien moottoritykkiveneiden operaatioihin, joihin pyrittiin yhdistämään järeän rannikkotykistön tuli. Vuonna 1965 tehty päätös meritorjuntaohjuksen hankinnasta käynnisti hitaan, mutta väistämättömän muutoksen, jonka seurauksena meritorjuntaohjuksesta tuli 1980-luvun alkuun mennessä kaukotorjunnan pääase torpedon jäädessä taka-alalle.[20] Aseistukseen kuuluu Gabriel-ohjus pintatorjuntaohjus 2020 järjestelmässä.[21] Lisäksi nykykalustoon verrattuna uutena suorituskykynä aluksille tulee UAV-lennokkien hangaari.

Pohjanmaa-luokan suunnitellut suorituskyvyt.[22]

Puolustusministeriö ilmoittaa monitoimikorvetin tärkeimmiksi suorituskyvyiksi:

  • Pintatorjuntakyky avomerelle.
  • Merimiinoituskyky.
  • Sukellusveneentorjuntakyky.
  • Merioperaatioiden johtamiskyky.
  • Korvetti voi olla pitkään merellä.
  • Korvettia voidaan käyttää ympäri vuoden. Se pärjää Itämerellä, vaikka sää tai jäätilanne olisi mikä tahansa.

Alusten rakenteessa pyritään mahdollisimman vähäiseen tutkanäkyvyyteen.

Aseistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  •    Saabin 9LV-taistelujärjestelmä ja Torped 47 -kevyttorpedo.[23]
  •    Saabin Tracfire RWX -konekiväärilavetit.[23]
  •    Israelilainen Gabriel-meritorjuntaohjus.[23]
  •    Suomalaisia merimiinoja.[23]
  •    Raytheonin Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM Block 2) ja laukaisinalusta Lockheed Martinin Mk41[24]
  •    57 millimetrin Bofors-tykki.[23]

Sensorijärjestelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valvontatutka Saabin Sea Giraffe 4A Fixed Face ja Sea Giraffe 1X[25]
  • Saabin CEROS 200 - Tulenjohtotutka
  • kaikumittain ja hinattava hydrofonikaapeli, runkosonar

Koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuuteen annetut tiedot alusluokan koosta ovat muuttuneet ylöspäin hankkeen edetessä.[14] Kun hanketta koskeva uutisointi alkoi, puhuttiin runsaat 90 metriä pitkistä aluksista[26], joiden uppouma olisi yli 2 000 tonnia[27]. Viimeisimmän tiedon mukaan Pohjanmaa-luokan alukset ovat 117 metriä pitkiä, 16 metriä leveitä ja uppoumaltaan 4 300-tonnisia.[23][28] Kolme metriä pituuden lisäyksestä johtuu siitä, että aluksen kantavuuden haluttiin olevan riittävä koko käyttöiän ajan.[23]

Pohjanmaa-luokan aluksiin tulee 73 hengen miehistö[23].

Pohjanmaa-luokan alukset ovat Suomen suurimpia taistelualuksia[29]. Toiseksi suurimpia Suomessa ovat Hämeenmaa-luokan miinalaivat, joiden pituus on 77 metriä ja uppouma 1 300 tonnia[29].

Ruotsin tärkeimpiin pintataistelualuksiin Visby-luokkaan verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia ja pituudeltaan yli 40 metriä pidempiä.[14]

Venäjän laivaston Stereguštši-luokan aluksiin verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat noin 10 metriä pitempiä ja uppoumaltaan 1 800 tonnia suurempia.[14]

Hinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen hinnaksi oli alun perin ilmoitettu 1,2 miljardia euroa.[14] Loppuvuodesta 2016 teollisuus ilmaisi huolensa Laivue 2020 -hankkeen kustannusten kasvun uhkasta. Puolustusministeriön mukaan Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutettaisiin hankintaan suunnitellulla rahoituksella, ja kustannukset jakaantuisivat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa.[30][31] Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoi tuolloin, että hinta pitää: "Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 mrd euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä.”[31] Julkisuuteen saatujen tietojen mukaan lisärahoitusta kuitenkin haettiin ja myönnettiin 100 miljoonaa euroa, mikä nosti hankkeen kokonaishinnan 1,3 miljardiin euroon.[14] Lokakuussa 2022 hankkeelle esitettiin 104 miljoonan euron lisärahoitusta vuosille 2025–2027[32]. Huhtikuussa 2023 arvio loppuhinnasta oli 1,45 miljardia euroa[23].

Julkinen keskustelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivue 2020 -hankkeesta käyty julkinen keskustelu sai lisäkierroksia loppuvuodesta 2016, kun Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen[33] Laivue 2020 -alusten hankkimiseksi. Tässä yhteydessä hankkeen näkyväksi kriitikoksi nousi Iltalehden Olli Ainola, joka kritisoi suunniteltua alusluokkaa helpoiksi maalitauluksi sekä koko laivasto-ohjelmaa turhaksi verrattuna maavoimien ja ilmavoimien tarpeisiin. Ainolan keskeinen viesti oli, että "sotilasjohdon ajaman neljän valtamerialuksen tilaus ja sen tarve pitää vaihtoehtoineen arvioida kriittisesti uudelleen".[34][35] Niin ikään mediassa näkyvyyttä saaneessa vastineessaan Puolustusministeriö korosti, ettei aluksia pidä tarkastella irrallisena hankkeena, vaan merkittävänä osana Suomen puolustusjärjestelmäkokonaisuutta.[36] Epävirallisemmissa yhteyksissä Ainolan kirjoituksia kritisoitiin muun muassa väärien päätelmien tekemisestä ja väärän tiedon levittämisestä.[37][38]

Alkuvuodesta 2017 näkyvyyttä sai prikaatikenraali evp Lauri Kiianlinnan Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus. Kiianlinnan mukaan 1,2 miljardin euron alusinvestointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään. Kirjoituksessaan Kiianlinna esitti, että Suomen olisi tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon puolustamiseen ja että osa varoista tulisi kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.[39][40] Puolustusministeriö vastasi Kiianlinnan kirjoitukseen muun muassa toteamalla, että "kaikkia puolustushaaroja tarvitaan ja niiden on kyettävä tehokkaaseen yhteistoimintaan" ja että "puolustushaaroja kehitetään siten, että niistä muodostuu tasapainoinen kokonaisuus".[41]

Alusten tyyppi ja nimeäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusministeriön mukaan korvettien uppouma on 600–3 000 tonnia ja fregattien uppouma on 2 500–6 000 tonnia[42][14]. Noin 3 900 tonnin uppouma tekisi Pohjanmaa-luokan aluksista siten fregatteja eikä korvetteja.[14] Ainakin toistaiseksi Puolustusvoimat on kuitenkin nimittänyt aluksia korveteiksi.[14] Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Jori Harjun mukaan fregatilla tarkoitetaan valtameriolosuhteissa operoimaan kykenevää alusta, kun taas korvetilla tarkoitetaan Itämeren kaltaisissa olosuhteissa, rannikon läheisyydessä ja rannikolla operoimaan kykenevää alusta, ja tähän myös Pohjanmaa-luokan alukset on suunniteltu[43]. Komentaja Pekka Hietakankaan mukaan Pohjanmaa-luokka kykenee moneen aselajitoimintoon, joskaan ei välttämättä samanaikaisesti, mikä tekee siitä enemmän korvetin kuin fregatin[23].

Yksittäisten alusten nimiä ei ole vielä julkistettu.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Liisa Niemi: Suomen suurimman sotalaivan rakentaminen alkoi Rauman telakalla Helsingin Sanomat. 30.10.2023. Sanoma Media Finland. Viitattu 20.4.2024.
  2. ↑ Puolustusministeriö: Laivue 2020 -taistelualushankkeen hankintasopimuksiin muutoksia defmin.fi. 30.6.2023. Viitattu 20.4.2024.
  3. ↑ Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston puolustusselonteko, s. 24. Valtioneuvoston kanslia, 2017.
  4. ↑ Puolustusministeriö: Laivue 2020 -taistelualushankkeen hankintasopimuksiin muutoksia defmin.fi. 30.6.2023. Viitattu 20.4.2024.
  5. ↑ a b Merivoimille neljä 105-metristä korvettia – 1,2 miljardilla suurimmat alukset sitten panssarilaiva Ilmarisen ja Väinämöisen tekniikkatalous.fi.
  6. ↑ a b c d Puolustusvoimien sotalaivojen rakentaminen alkoi Raumalla – uudet korvetit valmistuvat vuoteen 2029 mennessä Yle Uutiset. 30.10.2023. Viitattu 30.10.2023.
  7. ↑ Merivoimat: Merivoimat - tietoa meistä merivoimat.fi. Viitattu 7.8.2019.
  8. ↑ Tekniikka & Talous: Merivoimille neljä 105-metristä korvettia – 1,2 miljardilla suurimmat alukset sitten panssarilaiva Ilmarisen ja Väinämöisen tekniikkatalous.fi. 17.1.2018. Viitattu 7.8.2019.
  9. ↑ Laivue 2020 -hanke, Hankkeen aikataulu Puolustusministeriön aihesivu
  10. ↑ Sotalaivojen hankinta viivästyy, vasta seuraava hallitus voi päättää niistä Helsingin Sanomat. 18.3.2019. Viitattu 22.3.2019.
  11. ↑ Toivottavasti viimeinen viivästys www.defmin.fi. Arkistoitu 22.3.2019. Viitattu 22.3.2019.
  12. ↑ Lauri Puranen: Merivoimat tarvitsee Pohjanmaa-luokan aluksia 27.6.2019. Puolustusministeriö. Arkistoitu 8.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
  13. ↑ Merivoimat: Pohjanmaa -luokan korvettien sopimukset allekirjoitettiin Turussa 26.9.2019. Merivoimat. Viitattu 7.10.2019.
  14. ↑ a b c d e f g h i HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen? Helsingin Sanomat. 21.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  15. ↑ a b Puolustusvoimat | Merivoimien uudet sotalaivat jopa vuoden myöhässä aikataulusta, suunnitteluun tarvitaan enemmän aikaa Helsingin Sanomat. 2.11.2021. Viitattu 16.11.2021.
  16. ↑ Iltalehti: Merivoimien uusien sotalaivojen valmistuminen myöhästyy jopa puolitoista vuotta Rauman telakalla Yle Uutiset. 1.7.2022. Viitattu 27.10.2022.
  17. ↑ Miljardihankkeella vaikeuksia: Merivoimien uudet sotalaivat myöhästyvät yli vuodella www.iltalehti.fi. Viitattu 27.10.2022.
  18. ↑ a b Telakat | Suomen suurimman sotalaivan rakentaminen alkoi Rauman telakalla Helsingin Sanomat. 30.10.2023. Viitattu 30.10.2023.
  19. ↑ Laivue 2020 korvaa vanhaa ja tuo uutta reservilainen.fi.
  20. ↑ Säämänen, Juuso: Moottoritorpedoveneistä ja järeästä tykistöstä ohjustulenkäyttöön – meripuolustuksen kaukotorjunnan kehitys jatkosodan päättymisestä 1980-luvulle. Tiede ja ase, 8.2.2015, nro 71, s. 174. Suomen Sotatieteellinen Seura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2019.
  21. ↑ https://merivoimat.fi/-/merivoimien-uusi-pintatorjuntaohjus-gabriel-5
  22. ↑ Uusi monitoimikorvetti sopii Suomen tarpeisiin Puolustusministeriö. Viitattu 22.3.2019.
  23. ↑ a b c d e f g h i j Merivoimat | Suomi ja Yhdysvallat tutkivat vuosia kaikessa hiljaisuudessa sotalaivojen tekniikkaa – Lopputulos seilaa pian Itämerellä Helsingin Sanomat. 22.4.2023. Viitattu 12.5.2023.
  24. ↑ Pohjanmaa-luokan korvetteihin ESSM Block 2 -ohjusjärjestelmä - Merivoimat. 5.10.2023. Viitattu 8.10.2024.
  25. ↑ Saab Receives Finnish Squadron 2020 Order Start. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
  26. ↑ Jarmo Huhtanen HS: Merivoimat havittelee isompia taistelualuksia – alukset tilattaneen suomalaistelakalta Helsingin Sanomat. 8.7.2015. Viitattu 12.5.2023.
  27. ↑ Merivoimien sotalaivojen hinnasta pääosa menee ulkomaille - ministeriö markkinoinut kotimaisuudella Helsingin Sanomat. 23.10.2015. Viitattu 12.5.2023.
  28. ↑ Pohjanmaa-luokan taistelualusten suunnittelu on loppusuoralla ja tuotanto alkaa tänä vuonna merivoimat.fi. 31.3.2023. Viitattu 13.12.2023.
  29. ↑ a b Merivoimien sotalaivojen hinnasta pääosa menee ulkomaille - ministeriö markkinoinut kotimaisuudella Helsingin Sanomat. 23.10.2015. Viitattu 12.5.2023.
  30. ↑ Teollisuus epäilee sotalaivahankinnan kulujen karkaavan: ”Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa” Helsingin Sanomat. 12.12.2016. Viitattu 23.3.2019.
  31. ↑ a b Kommentti Helsingin Sanomien artikkeliin: Merivoimien alushankkeen kustannusarviolle on perusteet Puolustusministeriö. Arkistoitu 23.3.2019. Viitattu 23.3.2019.
  32. ↑ Uusien sotalaivojen myöhästymisen seuraus: Hallitus esittää yli 100 miljoonan euron lisärahoitusta Yle Uutiset. 27.10.2022. Viitattu 27.10.2022.
  33. ↑ Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen Puolustusministeriö. Arkistoitu 23.3.2019. Viitattu 23.3.2019.
  34. ↑ IL-analyysi: Suomi aikoo ostaa turhan sotalaivan - Merivoimien himoitsema korvetti on helppo maalitaulu Venäjän ohjuksille www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  35. ↑ Näkökulma: Laivasto-ohjelma on perin turha verrattuna maavoimien ja ilmatorjunnan tarpeisiin www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  36. ↑ Puolustusministeriö: Suomi tarvitsee taistelualuksia www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  37. ↑ fmashiri: Analyysia ja Ainolaa kerrakseen – Somesotilas | Apu Somesotilas. 14.12.2016. Viitattu 23.3.2019.
  38. ↑ Corporal Frisk: An Analysis Flawed Corporal Frisk. 12.12.2016. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  39. ↑ Prikaatikenraali mielipidesivulla: Maavoimien varustaminen on tärkeintä – Suomi ei ole saari Helsingin Sanomat. 30.1.2017. Viitattu 23.3.2019.
  40. ↑ Kenraali tyrmää HS:ssä Merivoimien alushankinnan: "Näivettää maa-alueen puolustuksen" www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  41. ↑ Puolustushaaroja kehitetään tasapainoisesti Puolustusministeriö. Arkistoitu 23.3.2019. Viitattu 23.3.2019.
  42. ↑ https://www.defmin.fi/files/3686/Laivue2020_PLM_2017_verkkojulkaisu.pdf
  43. ↑ Pohjanmaa-luokan korvettien rakentaminen käynnistyy! Puolustusvoimat. Viitattu 27.10.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjanmaa-luokan_korvetti&oldid=22686861”