Lauri Kiianlinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Kalervo Kiianlinna (s. 27. joulukuuta 1944 Helsinki)[1] on suomalainen prikaatikenraali evp.

Lauri Kiianlinna syntyi eversti Ilkka Kiianlinnan ja Olga Komosen perheeseen ja avioitui vuonna 1993 ATK-suunnittelija Kaarina Ruuthin kanssa. Kiianlinna tuli ylioppilaaksi 1963 ja valmistui Kadettikoulusta 1967 ja Sotakorkeakoulusta 1977. Hän toimi Uudenmaan jääkäripataljoonassa vuodesta 1967 opetusupseerina ja vuonna 1971 komppanianpäällikkönä. Toimistoupseeri Viestikoelaitoksessa hän oli 1971–1975, toimistoupseeri ja toimistoesiupseeri pääesikunnassa 1977–1983 ja apulaissotilasasiamies Moskovassa 1983–1986. Kiianlinna toimi pääesikunnassa erityistehtävissä 1986–1987, toimistopäällikkönä 1988–1991 ja osastopäällikkönä 1991–1993. Sotilasasiamiehenä Moskovassa hän työskenteli 1993–1995, Savon Prikaatin komentajana 1995–1998 ja Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtajana vuodesta 1998.[1] Prikaatikenraaliksi hän yleni 2001 Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä.[2] Kiianlinna oli ylennetty vänrikiksi 1964, luutnantiksi 1967, yliluutnantiksi 1971, kapteeniksi 1973, majuriksi 1980, everstiluutnantiksi 1987 ja everstiksi 1992.[1]

Kiianlinna voitti Suomen mestaruuden junioreiden olympia- ja kuvioammunnassa 1963 ja puolustusvoimien mestaruuden sotilaskolmiottelussa vuonna 1965.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kadettiupseerit 1920–2000, s. 273. Kiianlinna, Lauri Kalervo. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.
  2. Viisi kenraaliylennystä. Helsingin Sanomat, 6.12.2001. (Tilaajille, Viitattu 18.8.2020)