Viestikoekeskus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Viestikoelaitos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viestikoekeskus
Toiminnassa 1960–
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Pääesikunnan alainen joukko
Tukikohta Tikkakoski
Marssi Sotamarssi (Robert Kajanus)
Sodat ja taistelut ei
Vuosipäivät 2. kesäkuuta
Komentajat
Tunnettuja komentajia Martti J. Kari 2012–2014[1]
Juha Wihersaari 2007–2012
Jari Kähärä 200?–2007
Hannu Hansen-Haug 1998–200?
Keijo Kepsu 1988–1998
Yrjö Viitasaari 1985–1988

Viestikoekeskus (vuosina 1960–2014 Viestikoelaitos, VKoeL) on Suomen puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava organisaatio, joka yhdistettiin vuonna 2014 Puolustusvoimien Tiedustelulaitokseen.[2][3] Viestikoekeskus oli Pääesikunnan alainen joukko-osasto. Viestikoekeskuksen esikunta sijaitsi Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella, jossa on myös Ilmavoimien esikunta. Viestikoelaitoksen viestiasemia ja muita toimintoja oli sijoitettuna eri puolille Suomea, muun muassa Rovaniemelle. Lisäksi laitoksen käytössä oli ainakin kaksi tiedusteluvälineistöllä varustettua lentokonetta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitos sai alkunsa Luonetjärven varuskunnan Viestikoeasemasta (VKoeAs) 1960-luvun alussa.[4] Laitoksen perustamisen jälkeen perustettiin Espoon Kivenlahteen Tutkakoeasema (TkaKoeAs) tutkien lähetteiden mittaamista varten.[5] Laitoksen pitkäaikaisin johtaja oli eversti Keijo Kepsu (s. 1946) vuosina 1988–1998. Viestikoeasema vaali sodan ajan Päämajan radiopataljoonan perinteitä. Kunnianosoituksena sodan ajan radiotiedustelulle Viestikoeasema tuki eversti Reino Hallamaan ja hänen puolisonsa Brita Hallamaan hautaansiunaamista 11. elokuuta 2013 Sysmässä.[6]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskus vastasi signaali- ja satelliittikuvaustiedustelusta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Se osallistui tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon, ennakkovaroituksen tuottamiseen sekä koordinoi puolustushaarojen elektronisen tiedustelun yksiköiden käyttöä.[7] Osana puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista Viestikoekeskus ylläpiti tilannekuvaa Suomen lähialueella tapahtuvasta sotilaallisesta toiminnasta ja tuotti tarvittaessa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Keskus tuki aluevalvontalain mukaisesti havainnoillaan ilma- ja merivalvontaa. Seurannan kohteena olivat ulkomaiset sotilaskohteet.

Viestikoelaitoksen organisaatio, vahvuus, seurattavat kohteet ja toimintatavat eivät olleet julkista tietoa.[8] Pääesikunnan mukaan näiden kertominen "heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä".[9] Korkein hallinto-oikeuskin päätti vuonna 2007 viitaten "laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuteen", että tietoja ei tarvitse antaa.[9] Puolustusvoimat vakuutti, ettei Suomen maaperällä sijaitsevia kohteita tiedustella,[9][10] mutta keskus kuitenkin antaa lain mukaista virka-apua muille viranomaisille.

Viestikoekeskuksen budjetti vuonna 1998 oli 51 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä 189. Vuoden 2004 budjetti oli 12,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 125.

Viestikoekeskuksen lisäksi Puolustusvoimissa toimi Pääesikunnan tiedusteluosasto. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja vastavakoilusta vastaa suojelupoliisi.

Valvontalentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskuksella oli käytössään ainakin kaksi tiedustelukäyttöön varustettua lentokonetta, joista ensimmäisenä käytössä ollut on Fokker F.27 rekisteriltään FF-1. Viestikoekeskuksen toinen tiedustelukäytössä ollut lentokone oli Lockheed Martinin valmistamalla tiedustelujärjestelmällä varustettu CASA C-295, joka otettiin käyttöön kesällä 2017.

CASA C-295[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Viestikoekeskus otti kesällä 2017 käyttöön CASA C-295-tiedustelukoneen osana Puolustusvoimien Finstar-A-hanketta.[11] Koneyksikkö saapui Suomeen vuonna 2011 ja siihen tilattiin tiedustelujärjestelmä Lockheed Martinilta. Lockheed kutsuu järjestelmää nimellä "Dragon Shield". Järjestelmä on sijoitettu konttiin jota kuljetetaan koneen rahtitilassa. Menettely mahdollistaa laitteiston poistamisen koneesta sen ollessa huollettavana.[12] C-295-koneella on mahdollista seurata vähintään sataa taajuutta yhtaikaa.

Tietovuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen julkaisivat Helsingin Sanomissa viestikoekeskuksen ensimmäiseen tietoturvaluokkaan kuuluvia, runsaat kymmenen vuotta vanhoja tietoja. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen, teki asiasta poliisille esitutkintapyynnön. Toimittaja Halmisen yrittäessä hävittää asuintalonsa kellarissa tietokonettaan sen akku syttyi palamaan, ja hän joutui hälyttämään palokunnan. Paikalle saapui myös poliisipartio, joka teki kotietsinnän.[13] STT:n tietojen mukaan vuonna 2016 eläköitynyttä kontra-amiraali Georgij Alafuzoffia epäillään tietovuototutkinnassa. [14] Poliisi, Puolustusvoimat ja keskusrikospoliisi eivät ole vahvistaneet asiaa.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939–1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylennykset Puolustusvoimat, puolustusvoimat.fi. [vanhentunut linkki]
  2. Virkkunen, Henna: Korpisodasta kyberiin Keskisuomalainen. 14.3.2015. Viitattu 23.5.2017.
  3. Jarmo Huhtanen: Siepatut salasanomat paljastavat yllätyksen matkustajakone Kalevan alasampumisesta kesällä 1940 – neuvostolaivasto hämmentyi suomalaiskoneen lastista Helsingin Sanomat. 13.10.2016. Viitattu 23.5.2017.
  4. Myllylä
  5. Suominen
  6. Åkerlind, Merja, STT: Sysmässä harvinaiset hautajaiset Iltalehti, iltalehti.fi. 21.7.2013.
  7. Kenttäohjesääntö
  8. Julkisuuslaki 24/10
  9. a b c KHO: Armeijan tiedustelulaitoksesta ei tarvitse antaa edes yleisluonteisia tietoja 9.4.2007. YLE.
  10. Olli Ainola ja Ari Lehikoinen: SUOMALAISET SOTILAAT VAKOILIVAT YHDYSVALTAIN KANSSA NEUVOSTOLIITTOA 23.4.2004. YLE. Viitattu 15.2.2005.
  11. Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  12. Suomen salaisin sotakone 22.09.2012. Viitattu 12.12.2013.
  13. https://yle.fi/uutiset/3-9981916
  14. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006171793.html
  15. Olli-Pekka Paajanen, Sanna Nikula, Lasse Kerkelä: STT:n tiedot: Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa Helsingin Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 12.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]