Miinalaiva Pohjanmaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Miinalaiva Pohjanmaa
Pohjanmaa laiturissa Suomenlinnassa heinäkuussa 2010.
Pohjanmaa laiturissa Suomenlinnassa heinäkuussa 2010.
Aluksen vaiheet
Rakentaja Wärtsilä Helsingin Telakka
Tekniset tiedot
Uppouma 1 450 tonnia
Pituus 78 metriä
Leveys 11,5 metriä
Syväys 3,3 metriä
Koneteho 2 140 kilowattia
Nopeus 18,5 solmua
Miehistöä 30 + 50 (120 koululaivana)
Aseistus

Miinalaiva Pohjanmaa oli Suomen merivoimien lippulaiva, joka toimi koululaivana. Kriisiaikana laivan tehtävänä oli toimia johtoaluksena ja miinalaivana. Se on valmistunut vuonna 1978 ja tyypiltään Pohjanmaa-luokan jäissäkulkukykyinen miinalaiva ja luokan ainoa alus. Koneina siinä on kaksi Wärtsilä Vasa 16V22 -dieselmoottoria, ja sen toimintamatka on 3 500 meripeninkulmaa.

Pohjanmaan päätehtäviä olivat miinoitus, koululaivatehtävät ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Alus osallistui vuosittain pidettäviin kansainvälisiin harjoituksiin ja koulutti vapaaehtoisia merisotilaita kriisinhallintatehtäviin. Koulutuspurjehduksilla se vieraili ulkomaisissa satamissa.[1]

Alus rakennettiin Wärtsilän Helsingin telakalla 1979. Se luovutettiin 8. kesäkuuta 1979.[2] Vuodesta 1982 se on toiminut merivoimien koululaivana ja tehnyt vuosittain pitkän koulutuspurjehduksen Suomen Joutsenen ja Matti Kurjen perinteitä noudattaen. Aluksen nimi periytyy 1770-luvun saaristolaivaston Pohjanmaa-luokasta[3].

Alus uudistettiin täysin 1996–1998, jolloin muun muassa vanha 120 mm:n keulatykki vaihdettiin 57 mm:n automaattitykkiin. Aluksen merenkulkujärjestelmät kuuluvat maailman nykyaikaisimpiin. Ne yhdistävät merenkulkututkat sekä ECDIS- ja AIS-järjestelmät saumattomasti yhteen navigoinnin tueksi, jolloin saadaan kattavaa meritilannekuvaa.

Pohjanmaan miinoitusjärjestelmä on alan parhaimmistoa Suomen puolustusvoimien mukaan, minkä ansiosta se voi tehdä hyvin tarkkaa, lähes automaattista miinoitusta.

Vuoden 2011 aikana Pohjanmaa osallistui Euroopan unionin merirosvouden vastaiseen Atalanta-operaatioon Adeninlahdella tehtävänään suojella ruokakuljetuksia.[4] Se saapui alueelle 1. helmikuuta.[5]

6. huhtikuuta 2011 Pohjanmaa otti kiinni laivan, jota epäiltiin yhdeksi merirosvojen emälaivoista. Alus pysähtyi vasta, kun sen eteen ammuttiin varoituslaukauksia. Laivalta löytyi aseita ja merirosvoukseen liittyvää materiaalia. Laivan kahdeksantoista miehistönjäsentä vangittiin.[6] Merirosvojen alus räjäytettiin ja upotettiin kolme päivää myöhemmin.[7]

Syksyllä 2013 Hämeenmaa siirtyi Pansiosta Upinniemeen korvaamaan Pohjanmaan, joka jäi Upinniemeen odottamaan lopullista kohtaloaan.[8] Pohjanmaa pantiin myyntiin, ja se poistui käytöstä 2015. Alkuun oli Merivoimien komentajan kontra-amiraali Veli-Jukka Pennalan mukaan suunnitelmana, että mikäli sopivaa ostajaa ei löydy, se joko romutetaan taikka museoidaan.[9]

Laivaa suunniteltiin jo romutettavaksi, kun sopivaa ostajaa ei ensin löytynyt, mutta lopulta sen ostajaksi löytyi valtion omistama Meritaito Oy, jolla on käyttöä sille merenmittaustehtävissä.[10] Sen olisi ollut halukas ostamaan myös turkulainen meripalveluyritys Alfons Håkans, mutta tarjousta ei hyväksytty, koska yritys ei osannut sanoa tarkkaa käyttötarkoitusta. Sitä ei myöskään haluttu museoida, sillä museoinnin kustannukset olisivat tulleet liian kalliiksi.[11]

Päälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[12]

  • komentajakapteeni Martti Reunanen 1979
  • komentajakapteeni Jorma Martikainen 1979–1982
  • komentajakapteeni Risto Villikari 1982-1983
  • komentajakapteeni Esko Illi 1984–1986
  • komentajakapteeni Seppo Sarelius 1986–1987
  • komentajakapteeni Matti Mäkinen 1987–1990
  • komentajakapteeni Hans Holmström 1990–1992
  • komentajakapteeni Hannu Karnaranta 1992–1994
  • Komentajakapteeni Risto Haimila 1994-1997
  • komentajakapteeni Jukka Wäänänen 1997–1999
  • komentajakapteeni Timo Ståhlhammar 2000–2001
  • komentajakapteeni Ari Kallio 2002–2004
  • komentajakapteeni Simo Laine 2005–2007
  • komentajakapteeni/komentaja Jon von Weissenberg 2008–2010
  • komentajakapteeni Mika Raunu (s. 1972, aluksen 15. päällikkö)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 130–131. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Kojo, Pauli et al: Mitä-Missä-Milloin, kansalaisen vuosikirja 1980, 30. vsk. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05460-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miinalaiva Pohjanmaa lähtee koulutuspurjehdukselle Yle Uutiset. 4.5.2010.
  2. Mitä-Missä-Milloin, kansalaisen vuosikirja 1980, s. 201.
  3. Miinalaiva Pohjanmaa [vanhentunut linkki]
  4. Kansainväliset kokemukset hyödyksi ATALANTA-operaatiossa 17.9.2010. Puolustusvoimat. [vanhentunut linkki]
  5. Pohjanmaan ensimmäinen viikko Adeninlahdella on ollut kiireinen Helsingin Sanomat. 6.2.2011. [vanhentunut linkki]
  6. Miinalaiva Pohjanmaa otti kiinni merirosvoudesta epäiltyjä Arabianmerellä Yle Uutiset. 6.4.2011. Viitattu 6.4.2011.
  7. Miinalaiva Pohjanmaa upotti merirosvouksesta epäiltyjen aluksen Yle Uutiset. 9.4.2011.
  8. Miinalaiva Hämeenmaa vaihtaa Pansion Upinniemeen 27.9.2013. Aamuset. Viitattu 4.12.2013.
  9. Nurmi, Eero: Merivoimien komentaja: Miinalaiva Pohjanmaa myynnissä. Yle Uutiset. 9.7.2013. Viitattu 10.7.2013.
  10. Salokorpi, Jussi: Miinalaiva Pohjanmaa saamassa uuden elämän merenmittausaluksena Yle Uutiset. 15.3.2016. Viitattu 16.3.2016.
  11. Tuomola, Salla: Pohjanmaasta oli tehty tarjous, rahat eivät kelvanneet valtiolle Turun Sanomat. 21.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
  12. Pohjanmaan koulutuspurjehdukset (yksityishenkilön sivu)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miinalaiva Pohjanmaa.