Kälviän kirkko
| Kälviän kirkko | |
|---|---|
 Kälviän kirkko elokuussa 2012. |
|
| Sijainti | Kälviä, Kokkola |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kälviän seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1905 |
| Suunnittelija | Odert W. Renell |
| Materiaali | puu |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Kälviän kirkko on Kälviän seurakunnan vuonna 1905 rakennettu kirkko Kälviällä (nykyään osa Kokkolaa), Keski-Pohjanmaalla. Samalla paikalla on sijainnut kaksi aiempaa kirkkoa. Kirkko on ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Muodoltaan se on ulkoviisteinen, tasavartinen ristikirkko, ja arkkitehtuuriltaan se edustaa myöhäistä uusgotiikkaa, jota kutsutaan myös nikkarityyliksi runsaiden koristeaiheidensa vuoksi. Kirkon torni on terävähuippuinen ja lanterniinin omainen. Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa.[1][2]
Kirkkopihalla on myös vuonna 1804 rakennettu tapuli, jonka on rakentanut Heikki Kuorikoski ja suunnitellut Jacob Rijf. Kellotapulin ovien oikealla puolella seisoo suntio Erkki Lassilan vuonna 1820 veistämä vaivaisukko. Vaivaisukon raha-aukon alla on kehotus: ”Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle”.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kälviän seurakunta itsenäistyi vuonna 1639 silloisesta Kaarlelan seurakunnasta. Kälviän ensimmäinen, vuonna 1640 valmistunut kirkko oli suorakaiteen muotoinen niin sanottu pitkäkirkko. Kirkosta ei ole säilynyt piirustuksia tai kuvia. Asiakirjojen penkkijärjestysten mukaan sen pituudeksi on laskettu 19–26 metriä. Länsipäädyssä oli korkea ja hyvin suippo kellotorni. Ensimmäisen kirkon esineistöstä on tuskin mitään jäljellä, sillä venäläiset ryöstivät kirkon isovihan aikana 1714–1715. Nykyisessä kirkossa on alttarin sivuseinällä ensimmäisen kirkon Golgata-aiheinen alttaritaulu, jonka on maalannut Jacob Söderman vuonna 1729.[2]
Toinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kirkon käytyä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi samalle paikalle rakennettiin vuonna 1765 toinen kirkko. Rakennustöitä johti kirkonrakentaja Jaakko Suonperä. Kirkko sai nimekseen Pyhän kolminaisuuden kirkko. Se oli itä-länsisuunnassa noin 30 metriä pitkä ja saman levyinen ristikirkko. Pohja-ala oli suunnilleen sama kuin nykyisen kirkon. Paanukatto oli hyvin jyrkkärakenteinen. Keskellä harjaa oli pallojalalla varustettu ja paanutettu, lähes 12 metriä korkea viiritanko. Kirkkoon hankittiin uusi Thomas Kiempen vuonna 1802 maalaama Pitkäperjantaina-alttariseinämaalaus ja muita koristemaalauksia. Näistä on säilynyt pääosa alttaritaulua, joka on vanhan saarnastuolin ohella julkisesti nähtävissä samassa huoneessa Kansallismuseossa Helsingissä.[2]
Nykyinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen kolmannen, vuonna 1905 käyttöön otetun, kirkon on suunnitellut rakennusmestari (myöhemmin arkkitehti) Odert W. Renell. Piirustukset piirsi alun perin professori Lars Sonck, jonka suunnitelmia ei kuitenkaan paikkakunnalla hyväksytty. Monen vaiheen jälkeen suunnittelijaksi valittiin Renell. Rakennusmestarina toimi pyhäjärvinen Sakari Tuoriniemi. Kivijalan kivet hakattiin ja tuotiin Välikylästä, Maunulan talon lähettyviltä. Vain osa edellisen kirkon hirsistä voitiin hyödyntää rakennusmateriaalina.[2]
Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 10. joulukuuta 1905.[2]
Esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esineistö on pääosin edellisistä kirkoista nykyiseen siirrettyä. Kirkkolaiva on 1800-luvun alusta. Sen mastoissa olevat Ruotsin liput muistuttavat siitä, että evankeliumi tuli Suomen rannikolle Ruotsista ja että Suomi ja Ruotsi muodostivat yhden valtion vuoteen 1809 asti. Uudempia kirkollisia esineitä ovat vihkiryijy vuodelta 1959, uudet kirkkotekstiilit vuodelta 1996 sekä lähetyskynttelikkö vuodelta 1987. Alttaripöydällä oleva krusifiksi on vuodelta 1992, ja sen on tehnyt kälviäläinen Voitto Puukangas.[2]
Urut ovat vuodelta 1981, ne ovat 27-äänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan rakentamat. Mittavan muutostyön ja uudelleenäänityksen teki Jouko Pirkkanen vuosina 2001–2002.[2]
Taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltin on maalannut kirkastusvuoritapahtumaa esittävän alttaritaulun vuonna 1912. Alttarin sivuseinällä on Golgata-aiheinen taulu, jonka on maalannut Jacob Söderman vuonna 1729. Kyseinen taulu oli ensimmäisen kirkon alttaritauluna.[2]
Toimintamuotoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kälviän kirkossa pidetään pääsääntöisesti joka sunnuntai jumalanpalvelus. Lisäksi siellä järjestetään vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kastetilaisuuksia, muita hengellisiä tilaisuuksia ja konsertteja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kälviän kirkko Kälviän seurakunta. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ a b c d e f g h Kälviän kirkon historia Kälviän seurakunta. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Kaija Santaholma: Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät. Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK, 2001. ISBN 951-664-078-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kälviän kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kälviän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
| ||||||||||