Kurt Weill

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurt Weill
Bundesarchiv Bild 146-2005-0119, Kurt Weill.jpg
Syntymäaika 2. maaliskuuta 1900
Syntymäpaikka Dessau, Saksa
Kuolinaika 3. huhtikuuta 1950 (50-vuotta)
Kuolinpaikka New York, Yhdysvallat
Ammatti säveltäjä

Kurt Julian Weill (2. maaliskuuta 1900 Dessau, Saksa3. huhtikuuta 1950 New York, Yhdysvallat) oli saksalainen säveltäjä.

Kurt Weill kasvoi uskonnollisessa juutalaisperheessä Dessaun juutalaiskaupunginosassa, jossa hänen isänsä Albert Weill (1867–1950) oli kanttorina. Hän aloitti pianotunnit 12-vuotiaana ja teki samoihin aikoihin ensimmäiset sävellyksensä. Weillin ensimmäinen säilynyt sävellys on vuodelta 1913 ja nimeltään Mi Addir: Jüdischer Trauungsgesang[1]. 1920-luvulla hän opiskeli muun muassa Ferruccio Busonin ja Engelbert Humperdinckin johdolla.

Vuonna 1915 Weill alkoi opiskella Albert Bingin johdolla, joka opetti nuorukaiselle pianonsoittoa, sävellystä, musiikin teoriaa ja johtamista. Weill esiintyi pianistina ensimmäisen kerran vuonna 1915. Seuraavina vuosina hän sävelsi lauluja eri runoilijoiden, kuten Joseph von Eichendorffin, Arno Holzin ja Anna Ritterin, runoihin.

Weillin tunnetuin teos on Bertolt Brechtin kanssa tehty vuonna 1928 valmistunut Kolmen pennin ooppera (alkup. Die Dreigroschenoper, 1954) joka perustuu Kerjäläisoopperaan. Hitlerin noustua valtaan 1933 Weill lähti Saksasta Ranskaan, josta hän jatkoi 1935 Yhdysvaltoihin ja eli siellä lopun elämäänsä.

Muun muassa rockyhtye The Doors on levyttänyt version "Alabama Songista" ensialbumilleen The Doors (1967). Muita tunnettuja Weillin laulujen tulkintoja ovat esimerkiksi Olavi Virran levyttämä "Puukko-Mackie", jonka Louis Armstrong on levyttänyt englanniksi nimellä "Mack the Knife", ja Nina Simonen "Pirate Jenny".Woody Allen käytti Weillin musiikkia v. 1987 elokuvassa Radio Days, mm 'September Song' kappaletta, jota Allen piti eräänä parhaimmista amerikkalisen kevyen musiikin kappaleena.

Weill voitti Broadwayn vuoden 1947 Tony Award -palkinnon parhaana säveltäjänä teoksesta "Street Scene." James A. Conlonin johtama, Kurt Weillin säveltämä Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho sai vuoden 2009 Grammy-palkinnon parhaana oopperataltiointina (Los Angelesin ooppera). Vuosittain Dessaussa järjestetään Kurt Weill Fest niminen musiikki-festivaali[2]. Bob Dylan kertoi vaikuttuneesa Merirosvo-Jenny laulusta jonka hän kuuli New Yorkissa legendaarisessa, Marc Blitzstein:n Englanniksi kääntämän ja uudelleen sovittamana, Three Penny Opera:ssa Lotte Lenyan esittämänä. Laulaja ja näyttelijä Lotte Lenya oli Kurt Weillin vaimo .

Weillin musiikki Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weillin harvoin esitetty Silbersee (Hopeameri) esitettiin Kokkolan Oopperakesässä 2014. Teoksen ohjaajan Anu Komsin mukaan Weillin musiikki on siinä lyyrisimmillään[3]. Lappeenrannan kaupuginteatteri esitti 2016 uuden talon avajaisissa Weill säveltämän ja Brecting kirjoittaman Kolmen Pennin Opperan[4]. Pentti Siimes näytteli Kansallisteatterissa (1975) sydämeenkäyvästi nimiroolia Paul Greenin ja Kurt Weillin musiikkinäytelmässä Johnny Johnson (1936), jonka sodanvastainen sanoma puhutteli syvästi näyttelijää itseäänkin (HS 31.10.2016). Johnny Johnson oli Weillin ensimmäinen musikaali Amerikassa. Sen musiikissa on vaikutteita laajasta kirjosta säveltäjiä kuten Mahlerilta ja Stravinskylta (Sotilaan Tarina) sekä säveltäjän omista teoksista. Tarinan alkuna oli Jaroslav Hašekin 'Kunnon Sotamies Sveik'. Myöhemmin Brecht kirjoitti näytelmän samasta teemasta (Sveik toisessa maailmansodassa) ja keskusteli Weillin kanssa yhteistyön uudelleen käynnistämisestä, mutta ilman tulosta.

Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulunäytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1923: Recordare, O Remember, Lord Choral setting of the Lamentations of Jeremiah Op. 11, for SATB chorus and 3-part children's choir a cappella
  • 1928: The Berlin Requiem, for tenor, baritone, male choir (or 3 male voices) and orchestra, teksti: Bertold Brecht
  • 1929 : Der Lindberghflug (The Lindbergh Flight), cantata for tenor, baritone, bass, chorus (with children's chorus ad lib) & orchestra, tekstit Bertold Brecht, ensiversiossa Paul Hindemith:n säveltämä osa

Näytelmämusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1928: Die Dreigroschenoper Bertolt Brechtin näytelmä
  • 1928: Konjunktur, musiikkinumeroita näytelmään mm. 'Oil-musik'-kappale
  • 1975: Bastille Music, David Drew:n sovittamaa näyttämömusiikkia puhallinorkestrille August Strindbergin näytelmään Gustav III

Operetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pantomiimit, baletit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Instrumentaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1917: Intermezzo, piano
  • 1920: Sonaatti sellolle ja pianolle
  • 1921: 1. sinfonia, Berliner Sinfonie
  • 1918: Jousikvartetto, B-molli
  • 1923: Jousikvartetto No. 1
  • 1922–1923: kaksi osaa jousikvartetille
  • 1924: Konsertto viululle ja puhallinorkesterille, Op. 12
  • 1927: Kleine Dreigroschenmusik, Kolmen pennin oopperan orkesterisovitus
  • 1934: 2. sinfonia

Elokuvamusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1931: Kerjäläisooppera, Pabst, Saksa
  • 1937: The River Is Blue
  • 1944: Where Do We Go from Here?
  • 1938: You and Me, ohjaaja Fritz Lang
  • 1948: One Touch of Venus, otteita samannimisestä musikaalista, Ava Gardner pääroolissa
  • 1954: Lady in the Dark, samannimisen musikaalin TV-taltiointi sisätäen useimmat alkuperäisnumerot; saatavilla DVD:nä (VAIMUSIC)
  • 1955: One Touch of Venus, telecast, melko täydellinen musikaalin filmatisointi, saatavilla DVD:nä

Kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Surabaya-Johnny
  • Puukko-Mackie
  • Alabama Song
  • Merirosvo-Jenny
  • Kanuunalaulu
  • Youkali (Tango Habanera)
  • September Song
  • Speak Low
  • Wouldn't you like to be on Broadway ( Street Scene)
  • I am a stranger here myself (Love Life)
  • Lonely House
  • Tango Ballade
  • Oil-musik
  • Barbara Song
  • Matruusi-tango
  • Caesar's death
  • My captain
  • Applejack
  • Berlin im Licht

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.