Krepost Sveaborgin maalinnoitteet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linnoituksen kartta. Vihreät viivat kuvaavat vuoden 1914 kenttälinnoitteita, punaiset viivat vuosien 1915–1918 kantalinnoitteita ja mustat pisteet tykkipattereita.

Krepost Sveaborgin maalinnoitteet olivat joukko Helsingin maa- ja merilinnoitukseen eli Krepost Sveaborgiin kuuluneita linnoitteita. Maarintamaan kuului alun perin numeroimattomat vuonna 1914 rakennetut kenttälinnoitteet[1] sekä 37 numeroitua tukikohtaa[2] Helsingin ympäristössä nykyisten Espoon, Helsingin ja Vantaan kuntien alueilla.[1]

Vuoden 1914 kenttälinnoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krepost Sveaborgin varhaisimpien vuonna 1914 rakennettujen kenttälinnoitteiden materiaalina käytettiin kiviä, hiekkaa, maa-ainesta ja puuta.[1] Ne sijaitsivat Krepost Sveaborgin linnoitteista lähimpänä Helsingin keskustaa linjalla Lauttasaari, Meilahti, Ruskeasuo, Pasila, Käpylä, Koskela, Viikki, Marjaniemi sekä linjalla Kulosaari, Herttoniemi, Tammisalo, Laajasalo, Jollas. Kenttälinnoitteet ovat jääneet suurimmalta osalta asutuksen alle.[3] Ainoatakaan tykkipatteria ei ole säilynyt, mutta maastossa on edelleen linnoitteiden tykkiteitä, juoksuhautoja ja erilaisia luolia, joista osaa käytetään edelleen varasto- ja väestönsuojelutarkoituksiin.[4]

Kenttälinnoitteilla ei ole ollut tai niiden alkuperäistä numerointia ei ole säilynyt. Useissa tutkimuksissa onkin käytetty erilaisia keinotekoisia numerointimenetelmiä linnoitteille.[1]

Kestolinnoitteet – Itäinen puolustuslohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohdat I–V (1–5)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren alueelle rakennetun tukikohta I:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 loppupuolella.[5] Tukikohdan keskeiset asemat 10–20 sijaitsivat alun perin Vantaalla, mutta ne siirtyivät vuoden 2009 kuntaliitoksessa Helsingin puolelle.[6] Osa alueelle suunnitelluista asemista jäi toteuttamatta. Tukikohdan alueella sijaitsi kaksi tykkipatteria (61 ja 62). Tykkipatterien ammusvarastot sijaitsivat alueen länsilaitaan louhitussa luolassa. Tykkipatteri 61:n aseistuksena oli kuusi 152 millimetrin mörssäriä.[5] Tykkipatteri 62 sijaitsee Netsytsaarentie 4–6 välisen piha–alueen ja Kallvikintien alla.[7] Tykkipatteri kaivettiin esiin kesällä 2016 Museoviraston toimesta. Se kuitenkin peitettiin tutkimusten jälkeen.[8] Patterin aseistuksena oli neljä 152 millimetrin raskasta 190 puudan piirityskanuunaa, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen.[7]

Mellunmäen alueelle rakennetun tukikohta II:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 loppupuolella. Tukikohdan keskeiset asemat 1–9 sijaitsevat Vantaan Länsimäessä. Helsingin puolella on osa asemasta 9 ja neljä luolaa, jotka ovat edelleen varastokäytössä. Tukikohdan alueella olleet asema 11 ja tykkipatteri 63 ovat hävinneet.[5]

Kontulan ja Vesalan kaupunginosiin rakennetun tukikohta III:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 loppupuolella. Tukikohdan keskeiset asemat 3–12 sijaitsevat Vantaan Rajakylässä. Tukikohdan alueen kolme asemaa ja kolme tykkipatteria ovat hävinneet, ja yhden aseman toteuttamisesta ei ole tietoa. Säilyneen tykkipatteri 67:n aseistuksena oli kolme 122 millimetrin mallin 1877 kenttähaupitsia.[5]

Kivikon ja Jakomäen kaupunginosiin rakennetun tukikohta IV:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 loppupuolella. Alueen linnoitteet ovat säilyneet hyvin, ja niistä saa hyvän kuvan linnoituslaitteiden sijoittelusta maastoon. Tukikohdan asemista yksi sijaitsee Vantaan Rajakylässä. Sen lisäksi yksi asema on jäänyt rakentamatta, kahden toteuttamisesta ei ole tietoa ja yksi on tuhoutunut. Alueen tykkipattereista patteri 69 on täytetty ja patteri 70 edelleen olemassa. Säilyneen patterin aseistuksena oli kaksi 152 millimetrin Canet-tykkiä.[9]

Vartioharjun ja Puotinharjun alueelle rakennetun tukikohta V:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuoden 1915 alulla. Tukikohdan asemista 15 ja tykkipattereista kaksi on hävinnyt. Yksi asema on osittain täytetty. Alueen yhdessä luolassa on nykyisin väestönsuoja.[10]

Tukikohdat VI–X (6–10)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulan ja Myllypuron alueelle rakennetun tukikohta VI:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuoden 1915 alulla. Alueen asemista seitsemän ja kolmesta tykkipattereista yksi on hävinnyt. Toinen tykkipatteri on romahtanut ja täytetty hiekalla. Kolmas patteri (patteri 65) on edelleen nähtävissä maastossa. Säilyneen tykkipatterin aseistuksena oli neljä 280 millimetrin mörssäriä. Yhtä tukikohdan asemista ei toteutettu. Yksi alueen luolista on nykyisin varastokäytössä.[11]

Kurkimäen alueelle rakennetun tukikohta VII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuoden 1915 alulla. Tukikohdan kolme asemaa ovat suhteellisen hyvin säilyneet.[11]

Kivikon ja Viikin Latokartanon alueelle rakennetun tukikohta VIII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuoden 1915 alulla. Alueella olevat asemat ovat säilyneet suhteellisen hyvin, asema 2:n lounaispuolella ollut vartiotupa ja osa asemasta 1 ovat hävinneet.

Kivikon, Tattariharjun, Ala-Malmin ja Malmin lentokentän alueelle rakennetun tukikohta IX:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 loppupuolella. Alueen asemista neljä on kokonaan hävinnyt. Tukikohdan neljällä 152 millimetrin mallin 1877 kanuunalla aseistettu tykkipatteri on säilynyt.

Pihlajamäen alueelle rakennetun tukikohta X:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuoden 1915 alulla. Alueen asemista neljä ja tykkipattereista yksi on kokonaan hävinnyt. Tukikohdan toinen neljällä 229 millimetrin mörssärillä aseistettu tykkipatteri on suurimmin osin hävinnyt, maastossa siitä on jäljellä vain osittain täytetty suojahuone. Yksi alueen luolista on nykyisin väestönsuojana ja kaksi varastotiloina. Alueen asemat yhtä lukuun ottamatta ovat kokonaan tai osittain hävinneet.[12]

Tukikohdat XI–XIV (11–14)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Malmin, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueelle rakennetun tukikohta XI:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 loppupuolella. Tukikohdan asemista neljä ja tykkipattereista kaksi toteutettua ovat hävinneet. Yhden patterin toteutuksesta ei ole tietoa. Jäljellä olevia rakennelmia on myös täytetty. Ala-Malmin ja Ylä-Malmin välillä kulkeva Latokartanontie kulkee entisen tykkitien linjausta pitkin.[12]

Pukinmäen ja Tapaninvainion alueelle rakennetun tukikohta XII:n linnoitteiden rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 loppupuolella. Tukikohdan asemista neljä ja tykkipattereista ainoa ovat hävinneet. Yksi alueella olevista luolista on yksityisessä käytössä. Alueen teistä Karhusuontie, Kuismakuja, Kuismatie, Jokipellontie ja Madetojanpolku on ainakin osittain rakennettu entisille tykkiteille.[12]

Marjaniemen alueelle rakennetun tukikohta XIII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan kahdesta asemasta toinen on hävinnyt. Alueella kulkeva Kunnallisneuvoksentie on rakennettu entiselle tykkitielle.[12]

Ala-Malmin ja Viikin Latokartanon alueelle rakennetun tukikohta XIII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan alueella ollut tykkipatteri 73 on hävinnyt. Yksi alueen luolista on edelleen käytössä väestönsuojana.[12]

Kestolinnoitteet – Pohjoinen puolustuslohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohdat XV–XX (15–20)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarinkartanon alueelle rakennetun tukikohta XV:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan kaksi asemaa ovat säilyneet suhteellisen hyvin, Tuomarinkylän kartanon lähellä sijaitsevaa asema 1 on osittain täytetty. Asema 2:n ohi kulkee edelleen tykkitie, joka on osittain peitetty hiekalla. Alueen teistä Tuomarinkylänpolku, Kartanomuseontie ja Lukupolku ovat entiselle tykkitielle rakennettuja.[13]

Torpparinmäen, Paloheinän ja Itä-Pakilan alueelle rakennetun tukikohta XVI:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista kolme ja toinen kahdesta tykkipatterista on hävinnyt. Säilyneen tykkipatteri 83:n aseistuksena oli kaksi 152 millimetrin Canet-tykkiä. Yksi alueen luolista on varastokäytössä. Monet jäljellä olevista asemista on osittain tai lähes kokonaan täytetty. Alueen teistä Sysimiehentie, Kytöniityntie, Miilutie, Palosuontie, Välitalontie, Elontie, Uudentuvantie, Koulumestarintie ja Yhdyskunnantie on rakennettu entiselle tykkitielle.[13]

Paloheinän ja Länsi-Pakilan alueelle rakennetun tukikohta XVII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista kuusi ja kaikki neljä toteutettua tykkipatteria ovat hävinneet. Yhden patterin toteutuksesta ei ole tietoa. Yksi alueen luolista on käytössä väestönsuojana.[13]

Haltialan ja Maununnevan alueelle rakennetun tukikohta XVIII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista neljä ja ainoa toteutettu tykkipatteri on hävinnyt. Yhden patterin toteutuksesta ei ole tietoa. Alueen teistä Kirjokalliontie, Kaarelantie, Vuorilinnakkeentie, Lavettitie ja Kanuunatie on rakennettu entisille tykkiteille.[14]

Maununnevan ja Kannelmäen alueelle rakennetun tukikohta XIX:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista seitsemän on hävinnyt. Yhden tykkipatterin toteutuksesta ei ole tietoa. Alueen teistä Kanneltie, Kantelettarentie, Kirjokalliontie, Raitamaantie ja Runonlaulajantie on rakennettu entisille tykkiteille.[14]

Kannelmäen alueelle rakennetun tukikohta XX:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Alueen asemista yksi on kokonaan hävinnyt ja suurin osa ainakin osittain.[14]

Tukikohdat XXI–XXV (21–25)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohta XXIII:n ampumapesäke Helsingin Pirkkolassa ja Maununnevalla.

Patolan ja Itä-Pakilan alueelle rakennetun tukikohta XXI:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista neljä, tykkipattereista toinen, vartiotupa ja sauna ovat hävinneet. Säilyneen tykkipatteri 81:n aseistuksena oli neljä 229 millimetrin mallin 1877 linnoituskanuunaa. Alueen luolista yksi on käytössä väestönsuojana. Alueen teistä Teinintie, Rautiotie, Maanmittarintie, Manttaalitie ja Kansantie on rakennettu entisille tykkiteille.[15]

Maunulan, Länsi-Pakilan ja Pirkkolan alueelle rakennetun tukikohta XXII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista kolme ja ainoa tykkipatteri ovat kokonaan hävinneet. Alueen luolista yksi on yksityisessä käytössä. Alueen teistä Alkutie, Lepolantie ja Pakilantie on rakennettu entisille tykkiteille.[15]

Maununnevan, Kannelmäen, Pohjois-Haagan ja Pirkkolan alueelle rakennetun tukikohta XXIII:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista yksi ja neljästä tykkipattereista kaksi on hävinnyt. Kummankin säilyneen tykkipatterin aseistuksena oli neljä 152 millimetrin mallin 1877 raskasta kanuunaa. Yhdessä alueen luolista toimii nykyisin autokorjaamo kahden muun ollessa varastokäytössä. Alueen teistä Näyttelijäntie, Kaarelanvierto ja Aku Korhosen tie sekä osa Pirkkolan urheilupuiston poluista on rakennettu entisille tykkiteille.[15]

Lassilan, Pohjois- ja Etelä-Haagan alueelle rakennetun tukikohta XXIV:n linnoitteiden rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tukikohdan asemista seitsemän ja toteutetuista tykkipattereista yksi on kokonaan hävinnyt. Yhden tykkipatterin toteuttamisesta ei ole tietoa. Säilyneen tykkipatteri 95:n aseistuksena oli neljä 152 millimetrin mallin 1877 raskasta kanuunaa. Yksi tukikohdan suojahuoneista on käytössä väestönsuojana. Alueen teistä Kaupintie on rakennettu osittain entiselle tykkitielle.[16]

Hakuninmaan alueelle rakennetun tukikohta XXV:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan 1916.[16] Tukikohdan numero oli toinen vuoden 1915 linnoitussuunnitelmassa varalle jätetyistä tukikohtanumeroista.[2] Alueen neljästä asemasta yksi on kokonaan hävinnyt ja muut on osittain täytetty. Alueen teistä Runonlaulajantie on rakennettu entiselle tykkitielle.[16]

Kestolinnoitteet – Läntinen puolustuslohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohdat XXVII–XXX (26–30)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohta XXVI oli toinen varalle jätetyistä tukikohtanumeroista.[2] Seuraavan tukikohtanumeron, XXVII:n, rakentaminen käynnistyi Helsingin Konalan ja Reimarilan[16] sekä Espoon Lintuvaaran ja Mäkkylän alueelle vuonna 1915.[17] Tukikohdan Helsingin asemista kymmenen ja tykkipattereista yksi on kokonaan hävinnyt. Yhden tykkipatterin toteuttamisesta ei ole tietoa. Yksi tukikohdan suojahuoneista on käytössä väestönsuojana. Alueen teistä Konalantie, Kyläkirkontie, Henrikintie, Äestäjäntie, sekä Turunväylän alku on rakennettu osittain entiselle tykkitielle.[16]

Lintuvaaran ja Mäkkylän alueelle rakennetun tukikohta XXVIII:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuonna 1915. Alueen asemista kymmenen, kolmesta tykkipatterista yksi ja tukikohdan käyttöön rakennettu kaivo ovat hävinneet. Alueen teistä Mäkkyläntie, Armas Laniksen katu, Postipuuntie, Aseveljentie, Kommendantintie, sekä osa Turuntiestä Mäkkylän kohdalla on rakennettu entisille tykkiteille.[17]

Pohjois-Leppävaaran alueelle rakennetun tukikohta XXIX:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuonna 1915. Alueen asemista kaksi on hävinnyt. Yksi asema jäi toteuttamatta. Alueen teistä Vanha maantie on rakennettu entiselle tykkitielle. Kahta alueen asemista käytettiin Krepost Sveaborgin ainoissa taistelutoimissa, kun punakaartin joukko-osastot ottivat yhteen saksalaisten kanssa 11. huhtikuuta 1918. Tukikohdan asema 3:n alueelta on louhittu kiveä Mannerheimintien kiveyksiä varten.[18]

Etelä-Leppävaaran alueelle rakennetun tukikohta XXX:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan 1915. Tukikohdan asemista yksi ja tykkipattereista yksi on hävinnyt. Tukikohdan toisen tykkipatterin toteutuksesta ei ole tietoa.[18]

Tukikohdat XXXI–XXXVII (31–37)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohta XXXVI:n D-tyypin ampumapesäke Espoon Ruukinrannassa.

Laajalahden alueelle rakennetun tukikohta XXXI:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuonna 1915. Tukikohdan asemista osaa on täytetty. Alueelle sijoitetun kenttätykkipatterin toteutuksesta ei ole tietoa. Säilyneen tykkipatteri 108:n aseistuksena oli kaksi 152 millimetrin Canet-tykkiä. Alueen teistä Kirvuntie, Kurkijoentie ja Antreantie on rakennettu entiselle tykkitielle.[18]

Etelä-Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan alueelle rakennetun tukikohta XXXII:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 huhtikuussa. Tukikohdan asemista kahdeksan ja tykkipattereista kaksi on hävinnyt. Säilyneiden tykkipatterien aseistuksesta ei ole tarkkoja tietoja patteria 109 lukuun ottamatta, joka oli aseistettu neljällä 152 millimetrin raskaalla 190 puudan mallin 1877 kanuunalla. Alueen teistä Kivennavantie, Suotorpantie, Muolaantie, Valkjärventie ja Koivuviidantie on rakennettu entisille tykkiteille.[19]

Lähes koko kehä I:n alkupää tukikohtien XXVII, XXX–XXXII ja XXXVI alueella vuonna 2011 valmistuneeseen Mestarintunneliin saakka on rakennettu entisille tykkiteille.[17][18][19][20]

Tapiolan alueelle rakennetun tukikohta XXXIII:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 huhtikuussa. Tukikohdan asemista kolme ja tykkipattereista kaksi on hävinnyt. Yksi tukikohdan tykkipattereista, Miessaaren patteri 115, kuuluu meririntamaan. Toisen säilyneen patterin aseistuksena oli kolme 152 millimetrin Canet-tykkiä. Alueen teistä Kivennavantie, Suotorpantie, Muolaantie, Valkjärventie ja Koivuviidantie on rakennettu entisille tykkiteille.[19]

Kallioluolan sisäänkäynti tukikohta XXXIV:n alueella Espoon Haukilahdessa.

Haukilahden ja Westendin alueille rakennetun tukikohta XXXIV:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 huhtikuussa. Tukikohdan asemista neljä, ainoa tykkipatteri sekä kaksi vartiotupaa ovat hävinneet. Alueen teistä Hiiralantie, Ankkurisaarentie, Westendintie ja Westendin puistotie on rakennettu entisille tykkiteille.[20]

Reimarilan, Marttilan ja Pajamäen alueille rakennetun tukikohta XXXV:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuonna 1915. Tukikohdan asemista neljä, tykkipattereista yksi sekä alueen kaksi vartiotupaa ovat hävinneet. Alueen teistä Korsutie, Partiotie, Strömbergintie, Jännetie, Kolkkapojantie, sekä osa Kaupintiestä on rakennettu entisille tykkiteille.[21]

Ruukinrannan alueelle rakennetun tukikohta XXXVI:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuonna 1915. Tukikohdan asemaksi merkattu kasarmi, myöhemmin Leppävaaran suojeluskuntatalona palvellut rakennus purettiin 1958 Turunväylän rakennustöiden yhteydessä. Tukikohdan kaksi tykkipatteria ovat hävinneet. Alueen teistä Gallen-Kallelan tie, Ville Vallgrenin tie, Ruukinrannantie ja Elfvikintie on rakennettu entisille tykkiteille.[20]

Tapiolan, Otaniemen ja Lauttasaaren Vaskiniemen alueelle rakennetun tukikohta XXXVII:n rakentaminen lisättiin linnoitussuunnitelmaan vuoden 1915 huhtikuussa.[20] Lauttasaaren tykkipatterin paikalla oli ollut jo 1855 rakennettu patteri, jota oli uusittu kertaalleen vuonna 1885. Tukikohdan asemista kolme on hävinnyt. Lauttasaaren patterin aseistuksena oli neljä 229 millimetrin tykkiä.[21] Tukikohdan yhteyteen suunniteltua kasarmialuetta ei ehditty toteuttaa. Alueen teistä Miestentie, Otsolahdentie, Otsolahdenkallio ja Tapiolantie on rakennettu entisille tykkiteille.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoo: Espoon kaupungin tekninen keskus, 1998. ISBN 951-857-352-2.
  • Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 1996. ISBN 951-772-825-5.
  • Lagerstedt, John & Laulunmaa, Vesa: Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014. Yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:32. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.3.2015).
  • Lagerstedt, John: Helsinki, Vuosaari, Mustavuori – Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan linnoitteiden inventointi. Helsinki: Museovirasto/RHO, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.5.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lagerstedt & Laulunmaa 2014: s. 4–11
  2. a b c Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 5–11
  3. Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 12–17
  4. Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 28–31
  5. a b c d Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 32–37
  6. Lagerstedt 2009: s. 5
  7. a b Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke hel.fi. Viitattu 14.9.2017.
  8. Netsarilta kaivettiin esiin vanha sotajäänne. Vuosaari-lehti, 15.6.2017. VuoPress Ky.
  9. Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 36–40
  10. Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 41–44
  11. a b Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 45–48
  12. a b c d e Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 56–61
  13. a b c Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 62–67
  14. a b c Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 68–73
  15. a b c Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 74–82
  16. a b c d e Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 83–87
  17. a b c Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 22–28
  18. a b c d Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 28–33
  19. a b c Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 33–39
  20. a b c d e Laine 1998 (Maalinnoitus Espoossa): s. 40–45
  21. a b Laine 1996 (Maalinnoitus Helsingissä): s. 88–91

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]