Korpijärvi (Jänisjoen vesistö)

Korpijärvi Корпиярви, Korpijarvi
Maanosa	Eurooppa
Valtiot	Venäjä, Suomi
Alue	Karjalan tasavalta
Piiri	Suojärven piiri
Maakunnat	Pohjois-Karjala
Kunnat	Loimola (Venäjä) Joensuu (Tuupovaara)
Koordinaatit	62°18′39″N, 30°54′52″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Nevan vesistö
Valuma-alue	Jänisjoen vesistöalue Korpijärven alue (01.081)  Ryösiönjoen valuma-alue (01.09)
Järveen tulevat joet	Sytiviermänjoki, Tsiikonjoki
Laskujoki	Onnenvirta, Kanavajoki
Taajamat	Hoilola
Järvinumero	01.081.1.001, 01040300211102000013360
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	130,7 m
Pituus	8,7 km
Leveys	4,7 km
Rantaviiva	37,4 km (Suomessa )
Pinta-ala	12,91 km²
Tilavuus	noin 0,065 km³
Suurin syvyys	16,7 m
Valuma-alue	301,1 km²
Keskivirtaama	noin 2,9 m³/s
Veden viipymä	noin 8 kk
Saaria	32
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Korpijärvi (ven. Корпиярви, Карпи-ярви, Korpijarvi) on Venäjän ja Suomen rajalla sijaitseva järvi. Suomen puolella se kuuluu Pohjois-Karjalassa Joensuuhun ja Venäjällä Karjalan tasavallassa Suojärven piirissä Loimolan kuntaan. Ennen alueluovutuksia järvi kuului kokonaisuudessaan Suomen Korpiselän kuntaan. Korpijärvellä on kaksi laskujokea, joten se on bifurkaatiojärvi.

Maantietoa

Korpijärvi on 8,7 kilometriä pitkä ja 4,7 kilometriä leveä. Koska järvi on kaarevan muotoinen, joutuu veneilijä käyttämään matkaan pari kilometriä lisää liikkuessaan päästä päähän. Järven pinta-ala on 12,91 neliökilometriä (km², venäläinen tieto 15,3 km² ), josta Suomessa on 8,73 km² (68 % ) ja Venäjällä on 4,18 km² (32 %).

Järven muoto on kuin puolikuulla ja siinä on kaksi salmea. Järven länsipään Hoilolanselän yhdistää Saarioisienselän keskiosaan Saarioisiensalmi ja itäpään keskiosaan Vankusalmi. Vankusalmessa kulkee Venäjän vastainen raja, joka seuraa järven keskilinjaa itään päin ja järven itäosaa pohjoista kohden. Siellä raja alkaa seurata Tsiikonjokea lyhyen matkaa ylös päin. Järven rantaviivan pituudeksi on ilmoitettu 37,4 kilometriä, mutta se lienee Suomen puolisen rantaviivan pituus .

Järven saaret ovat pieniä ja kartasta laskettuna niitä on 32. Suomen ympäristökeskuksen järvikortissa on ilmoitettu 19 saarta, joiden yhteispinta-ala on 2,4 hehtaaria. Arvio voi sisältää vain Suomelle kuuluvat saaret. Hoilolanselän saaria ovat Lammasaari, Kivisaari, Iljansaari, Kanasaari, Siittasaari ja Kuivalaisensaari. Saarioisienselällä on Riihponsaari. Venäläisten saarten nimiä ei tässä tiedetä. Osa venäläisistä saarista muodostuvat, kun Öllölänjärven suunnalta tulevan, Harakansärkkänä, Tsiikonsärkkänä ja Kanunsäkkränä tunnetun järven ylittävän harjujakson selkäpuoli kohoaa vedenpinnan yläpuolelle.

Järvi on Suomen puolelta luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Venäjän puolelta ei järveä ole luodattu, joten järven syvyys- tai tilavuustietoja ei tunneta hyvin. Järven kuntoarvioinnissa vuonna 2020 laskettiin tilavuudelle arvio olettamalla järven Suomen puolisen osan keskisyvyyden olevan sama koko järvellä. Noin 5 metrin keskisyvyydellä tuli järven tilavuudeksi 65 miljoonaa kuutiometriä eli 0,065 kuutiokilometriä. Suomen puolella syvyydet vaihtelivat 3–6 metriä, suurimman syvyyden ollessa 16,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Läävälahdella rannan tuntumassa kohdassa, jossa järven yli kulkee harjujakso.

Järven asutus on painottunut Suomen puolelle. Siellä sijaitsevat rannan tuntumassa Meriinaho, Hoilola ja Saaroinen kylät. Järven itäinen osa jää rajavyöhykkeelle, mutta siellä on asukkailla joitakin vapaa-ajan asuntoja. Seututie 500 ohittaa järven länsipään Hoilolan kirkonkylässä ja se ylittää Onnenvirran sen joen niskalla. Seututieltä lähtee valtion rajalle tiet kummallekin puolelle järveä.

Hydrologiaa

Veden virtaamia

Järven vesistöalueen pinta-alaksi on ilmoitettu 338,3 km² ja järven valuma-alueen pinta-alaksi 301,1 km². Koska Venäjän puolisten laskujokien tilannetta ei tunneta, on järven keskivirtaama arvioitu käyttäen Suomen keskivalumaa 9,7 litraa sekunnissa neliökilometrille. Näin laskettuna saadaan keskivirtaamaksi noin 2,9 m³/s ja järven veden viipymäksi noin 8 kuukautta.

Vedenlaatu

Vedenlaatua on tutkittu vuosina 2002–2016 ja 2020. Vedenväri on oikein tumma, mikä johtuun humuksen suuresta määrästä. Humus toisaalta puskuroi veden happamuutta mutta samalla se kuluttaa toisaalta veden happea. Humuksesta huolimatta vesi on kuitenkin kirkasta. Näkösyvyys on 1,3–1,7 metriä, rannan lähellä talvisin alle metrin. Veden happamuustaso on vaihdellut vuodenaikojen mukaan pysytellen pH 5,7–6,1 ollen lievästi hapan. Alin happamuustaso on ollut pH 4,7. Ravinnepitoisuudet ovat maltillisia. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 13–29 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet 360–590 μg/l. Ne ilmentävät mesotrofisen eli lievästi rehevöityneen järven tilaa. Sen sijaan kasviplanktonin a-klorofyllipitoisuudet vaihtelevat harvalla mittausvälillä 5,5–23 μg/l, jota ilmentää eutrofista eli rehevöityneen järven tilaa. Suuri pitoisuus johtuu limalevän suuresta esiintymästä. Veden happipitoisuudet ovat näihin arvoihin nähden korkeat. Järvellä ei ole toistaiseksi havaittu sisäistä kuormitusta.

Luontoarvoja

Järven ja sen valuma-alueen ympäristössä on valtaosa metsämaata, viljelysmaata 0,9 % ja vesistöjä 11 %. Maaperä on sekä kivennäismaata että turvemaata.

Historiaa

Järven itäosat ja sen itäiset lähikylät Tšiipakka ja Hominvaara jäivät alueluovutuksissa Venäjän puolelle. Järvi ja sen läntiset kylät Meriinaho, Hoilola ja Saaroinen liitettiin vuonna 1946 Tuupovaaran kuntaan ja se yhdistettiin kuntainliitoksella Joensuuhun vuonna 2005.^lähde?

Vesistösuhteita

Korpijärvi kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jonka Juuvanjoen valuma-alueella ja Korpijärven alueella se sijaitsee. Kummatkin vesistöalueet päätyvät Jänisjokeen, joka virtaa Jänisjärven läpi laskien lopulta Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.

Korpijärven valuma-alueen pinta-ala on 301,1 km² (, venäläinen tieto 344 km² ). Järvellä on kaksi laskujokea. Pienempi joki Kanavajoki saattaa olla vedenjakajan ylitse kaivettu lyhyt uoma, jonka alaosa on luonnollinen puron uoma. Kanavajoki yhtyy Juuvanjokeen, joka itse yhtyy alempana Jänisjokeen Värtsilässä Venäjän puolella. Järven alkuperäinen uoma on Onnenvirta, joka on osa Öllölänjärveä. Se virtaa eteenpäin Kotajokea ja Vekarusjokea pitkin Kivijärveen ja Loitimoon, ja jatkaa siellä Jänisjokeen. Kummankin lasku-uoman yhteisvirtaama on pieni, joten sillä ei ole suurta merkitystä kumpaankaan suuntaan. Teknisesti järvi on siten bifurkaatiojärvi.

Järven itäpään pohjoisrantaan laske Venäjältä virtaava Sytiviermänjoki, jolla on itäpuolella laaja valuma-alue. Samaan rantaan laskee lyhyen matkan rajajokena toimiva Tsiikonjoki, jonka valuma-alue sijaitsee järven pohjoispuolella. Suuri osa järveen tulevista ojista ovat ojitettujen soiden johto-ojia. Näistä yksi on Niksonlammen laskuoja.