Kanavajoki
| Kanavajoki Канавайоки |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Suojärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue |
Jänisjoen vesistöalue Juuvanjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 361 km² [1] |
| Järvisyys | 7,7 % [2] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Korpijärvi |
| Laskupaikka | Juuvanjoen |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 130,7 m [3] |
| Laskukorkeus | 106 m |
| Korkeusero | 25 m [2] |
| Pituus | 7,2 km [1] |
| Kaltevuus | 3,47 m/km |
| Keskivirtaama | 3,94 m³/s [2] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kanavajoki (ven. Канавайоки) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 7,2 kilometriä pitkä joki [1], joka on Juuvanjoen sivujoki.[4][a][b]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki alkaa Korpijärven Saarioisienselän etelärannasta lahden pohjukasta. Joki virtaa neljä kilometriä suuntaansa vaihdellen kohti etelää, jossa se laskee suolla sijaitsevaan Lahnalampeen. Joki jatkaa tämän jälkeen suon eteläosaan, jossa se kääntyy itään päin. Joki yhtyy Juuvanjokeen noin 26 kilometriä sen joensuusta. Joki putoaa matkallaan 25 metriä, jolloin sen keskimääräinen kaltevuus on 3,5 metriä kilometriä kohti. Joen keskivirtaama (MQ) Korpijärvellä joen niskalla on arviolta 3,8 m³/s ja joen Juuvanjoen yhtymäkohdassa 3,9 m³/s.[4][2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallinen lähde kanavan synnylle löytyy Ensio Kettusen kirjasta. Hän kertoo kirjassaan ”Itärajan korpisoturit” rajamies Moldakoffin kertoneen, että ”... Tätä jokea levennettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen uittoja varten. ...”[5]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jonka Juuvanjoen valuma-alueella se sijaitsee. Kanavajoki yhtyy Juuvanjokeen, joka vuorostaan yhtyy Jänisjokeen. Se virtaa Jänisjärven läpi laskien lopuksi Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[4][3][b]
Kanavajoki on toinen Korpijärven lasku-uomista, mikä tekee Korpijävestä bifurkaatiojärven. Toinen lasku-uoma on Onnenvirta järven pohjoisosassa. Bifurkaatiotilanne tekee joen todellisen valuma-alueen määrittämisen teoreettiseksi ja sen pinta-alalle on esitetty laskennallisia arvioita. Vanha venäläinen arvio on 361 km² [1], mutta myös arvoa 358 km² käytetään [2]. Valuma-alueen määrittämistä hankaloittaa myös Korpijärven kuuluminen kahden valtion alueelle. Valuma-alueen järvisyydeksi ilmoitetaan 7,7 %, mutta se saattaa tarkoittaa Venäjän alueita [2].[b]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Канавайоки.
- ↑ a b c Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Gorbatsev, Stanislav & Ivanter, Dmitrij: Ученые записки Петрозаводского государственного университета (suom. Petroskoin valtionyliopiston tieteelliset artikkelit), 2008, 30. vsk, nro 4, s. 41–51. Petroskoi, Venäjä: Petroskoin valtionyliopisto. ISSN 1994-5973. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 28.1.2022. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Korpijärvi (01.081.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b c Kanavajoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 28.1.2022)
- ↑ Kettunen, Ensio: Itärajan Korpisoturit, s. 221. (Väite esitetty kuulopuheena!). BoD - Books on Demand, 2018. ISBN 978-952-800478-3. Google-books (viitattu 29.1.2022).